Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:”Sote-sopasta” hyvä sekä ihmisille että julkiselle taloudelle

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Uutisia / Uutiset / Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:”Sote-sopasta” hyvä sekä ihmisille että julkiselle taloudelle
11.10.2019 22:00
Piirretty apila uutiskuva.jpg

Sote-uudistusta on koetettu saada valmiiksi monen hallituksen ja monen hallituskokoonpanon voimin. Nyt on edessä uusi yritys yhdessä sovitulta maakuntapohjalta. Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula avaa kirjoituksessaan sote-uudistuksen valmistelujen nykytilannetta ja etenemistä.

Eduskunnan budjettikeskustelussa on puhuttu paljon työllisyydestä. Ilman työllisyyden kasvua ei valtion eikä myöskään kuntien taloutta saada tasapainoon. Työllisyyden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tehokkaampia ja kustannusten nousua hillitseviä tapoja tuottaa julkisia palveluita.
 
Sote-uudistus kaatui kalkkiviivoille alkuvuodesta. Nyt olisi ”sote-soppa” saatava uudelleen kiehumaan, mutta aiempaa paremmin tuloksin. Kuntien talouskehitys on lähivuosina uusien ennusteiden mukaan uhkaavan huono. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen nykymallilla ei ole kestävää myöskään ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta.
 
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen valmistelu onkin käynnistynyt Rinteen hallitusohjelman antamien suuntaviittojen mukaisesti.  Mukana on sekä vanhoja tuttuja että uusia aineksia. Työ on alkanut sote-ministeriryhmässä hyvässä hengessä ja päämäärätietoisesti. Kaikkia yhdistää vahva halu saada asia päätökseen tämän hallituskauden aikana. Sote-uudistuksen loppuunsaattaminen on tärkeä myös kansanvallan uskottavuuden kannalta. Nyt ei ole varaa sote-sopan ylikiehumiseen tai pohjaan palamiseen. Siitä kantavat vastuuta kaikki puolueet yhdessä.
 
Uudistus perustuu Sipilän hallituksesta tutun maakuntamallin pohjalle. Sopan aineksia on nyt kuitenkin aiempaa vähemmän. Maakunnan tehtävät on rajattu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseen. Ympäristöterveydenhuollon liittäminen maakunnan tehtäviin selvitetään erikseen. Valmistelua helpottaa huomattavasti myös se, että viimeksi perustuslakiongelmia aiheuttaneesta valinnanvapausmallista on luovuttu.
 
Uudistus tehdään nyt siis sote-keskeisesti ja julkisiin palveluihin perustuen. Tällä hallituskaudella maakunnan tehtäviä ei tulla laajentamaan soten, pelastustoimen ja mahdollisen ympäristöterveydenhuollon ulkopuolelle. Ainekset halutaan pitää rajattuina niin, että lait ehditään valmistella ja eduskunta ehtii ne käsitellä.   Hallitus asettaa tänä syksynä kyllä parlamentaarisen komitean pohtimaan maakunnan mahdollisia muita tehtäviä. Esimerkiksi työllisyys- ja elinkeinopalvelut nyt jäävät uudistuksen ulkopuolelle. Tämä työ tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä. Ehdotusten toimeenpano siirtyy kuitenkin joka tapauksessa seuraavalle vaalikaudelle.  Samalla on arvioitava myös valtion aluehallinnon ja etenkin valvontaviranomaisten tehtävät.
 
Rahoitus maakunnille tulee valtiolta. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus valmistellaan pian asettavassa toisessa komiteassa. Myöskään verotusoikeus ei ehdi tulla voimaan tällä hallituskaudella. Kolmanneksi valmistellaan vielä ns. monikanavara-hoituksen purkamista, joka on myös yli tämän vaalikauden menevä uudistus.
 
Ensiksi linjataan Uudenmaan erillisratkaisu
 
Syksyn 2019 aikana haetaan ensiksi malli Uudenmaan erillisratkaisulle yhdessä alueen kuntien kanssa.  Tämä perustuu hallitusohjelmaan. Alueen suuri väestömäärä, nopea väestönkasvu sekä maahanmuuttajaväestön suuri osuus tuovat poikkeuksellisia haasteita. Työ on aloitettu tavoitehakuisesti Uudenmaan kuntien kanssa. Selvityshenkilönä on kaupunkineuvos Kari Nenonen.  
 
Ratkaisu Uudellemaalle haetaan vuoden 2019 loppuun mennessä.  Uudenmaan kunnat ovat ehdottaneet viiden kuntayhtymän malliin perustuvaa ratkaisua. Tätä ja muitakin vaihtoehtoja arvioidaan parhaillaan. Keskeistä on löytää malli, joka on Uudenmaan alueen kuntien päättäjien hyväksyttävissä, on perustuslain kannalta mahdollinen sekä uusmaalaisten että muun maan asukkaiden kannalta yhdenvertainen ja oikeudenmukainen. Perustuslain kannalta olennaisia arvioitavia asioita ovat kansanvaltaisuus sekä kielelliset oikeudet. Henki on työssä ollut tähän mennessä toiveikas.
 
Palveluiden järjestämisvastuu tulee siis olemaan maakunnalla. Syksyn 2019 aikana selvitetään kuitenkin kuntien halukkuus ja mahdollisuudet tuottaa palveluita. Tästä on tehty kunnille kysely, jonka tulokset on julkistettu. Kuntien omat odotukset näyttävät liittyvän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä erityisesti työttömien sekä lasten ja perheiden palveluihin.  Sosiaali- ja terveysministeriön raportti kuntatuottajuuden mahdollisuuksista valmistuu syksyn aikana. Sote-ministeriryhmä tekee sen jälkeen linjaukset.  Tärkeä olisi löytää siinäkin ratkaisu, joka ei lisää uudistuksen vaikeusasteita.
 
Maakunta- ja sotelainsäädäntö on mittava lakipaketti rajatussakin muodossa. Virkamiehet ovat jo järjestäytyneet työryhmiin ja aloittaneet valmistelua. Valmistelu pääsee paremmin vauhtiin ja uudistuksen tiekartta pystytään määrittämään tarkemmin, kun Uudenmaan erillisratkaisun ja kuntatuottajuuden linjaukset ovat tiedossa. Myöhemmin arvioidaan myös esimerkiksi maakuntavaalien järjestämisen ajankohtaa.  Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi, jos ja kun valmista lainsäädäntöä halutaan saada aikaan tällä vaalikaudella.  
 
Millainen on tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus?
 
Sote- uudistuksessa halutaan konkretisoida sen vaikutuksia ihmisille, niin palveluiden käyttäjinä kuin kansalaisinakin.  Ihmisten kannalta on tärkeintä se, miten palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavissa ja miten ne vastaavat heidän tarpeisiinsa oikea-aikaisesti. Kansalaisnäkökulma liittyy siihen, kuka palveluista päättää ja miten niihin voi vaikuttaa.
 
Sosiaali- ja terveysministeriön ”lippulaivana” on tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –kehitystyö. Sote-keskus on nyt täysin julkinen toimija, jolloin sosiaalipalvelut voivat mainiosti olla mukana. Uudistustyöhön halutaan kaikkien kuntien ja maakuntien osallistuvan. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tätä edistävää valtionavustushakua. Kunnissa, kuntayhtymissä ja maakunnan liitoissa kannattaa valmistautua tätä varten alueelliseen, mielellään koko maakunnan kattavaan yhteistyöhön, jossa luodaan monialaista ja hyvää arkea mahdollistavaa palvelua ja tukea. Sitä tarvitaan niin lapsille, nuorille ja perheille, työikäisille kuin ikäihmisillekin..
 
Valmistelussa on toinenkin valtionavustushaku kunnille. Se koskee sote-palveluiden ja muidenkin julkisten palveluiden tuottavuuden kohentamista maakunnan alueella. Eniten mahdollisuuksia on ICT-palveluissa, hankinnoissa sekä tilojen tehokkaassa käytössä. Valmistelussa ovat myös valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelut alueiden kesken tuottavuustoimista. Maakuntavalmistelusta tältä vuodelta säästyneet määrärahat (reilut 200 miljoonaa euroa) on jo kesällä lisätalousarviolla siirretty tähän tarkoitukseen.
 
Monenlaista tukea ihmislähtöiseen kehitystyöhön kunnissa ja alueilla
 
Kuntien kannattaa myös valmistautua siihen, että sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että sosiaali- ja terveysministeriö tulevat tukemaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä muiden lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) kehitystyötä valtionavustuksin. Näihin on varattu rahoitusta ns. tulevaisuusinvestointien nimellä valtion ensi vuoden talousarviossa.
 
Kuntatasolla on järkevää suunnata tiiviiseen yhteistyöhön sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kesken. Näin saadaan palvelut ja tuet tuomaan lapsille, nuorille ja perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan ja vähentämään korjaavien palveluiden kustannuksia. Palveluita kokoava perhekeskus -toimintamalli on hyvä osanen tulevaisuuden sote-keskuksen sekä sivistystoimen yhteistyöhön.  
 
Vastaavaa yli hallintorajojen menevää yhteistyötä tarvitaan myös työllisyyspalveluissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on vastikään avannut haun alueellisiin työllisyyden kuntakokeiluihin. Tässä ei ole tarjolla kunnille rahoitusta, mutta innostavia mahdollisuuksia uudistaa työllisyyspalveluita ihmislähtöisiksi ja tehokkaiksi niin, että työttömyysjaksot lyhenevät ja työnantaja- ja työnhakija-asiakkaat ovat tyytyväisiä.  Yhteistyötä tarvitaan myös yli kuntarajojen. Viitteellinen tavoite kokeilualueen kooksi on vähintään 30 000 asukasta mutta siitä voidaan tarpeen mukaan joustaa.  
 
Kokeilujen kohderyhmänä ovat työmarkkinatukea saavat, maahanmuuttajat sekä alle 30-vuotiaat työnhakijat. Myös nuorten Ohjaamo-palveluiden kehitystyö kuuluu tähän kokonaisuuteen. Kokeilussa kunta/alue saisi vastuun TE-palveluista kohderyh-män asiakkaille. Kunta voisi yhdistää kokonaisuuteen omia työllisyyspalveluitaan, sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluita. Taustalla ovat viime hallituksen aikana mm. Pirkanmaan alueen työllisyyskokeilussa saavutetut hyvät tulokset. Myös Vantaalla on saatu työttömyysjaksoja lyhenemään hyvällä kumppanuudelle TE-toimiston ja myös yritysten kanssa.
 
Kunnat ovat hallitukselle tärkeitä kumppaneita niin työllisyyden kohentamisessa kuin julkisen palveluiden tuottavuuden parantamisessa. Kunnilla ja valtiolla on vahva yhteinen etu siinä, että julkinen talous saadaan tasapainoon vuonna 2023, kuten halli-tus on tavoitteeksi asettanut.  Ihmislähtöisillä ja hallintorajat ylittävillä palveluilla se onnistuu paremmin kuin organisaatiolähtöisillä ja siiloutuneilla. Yhtä aikaa on mahdollista saada aikaan sekä parempia palveluita että hillitä kustannusten nousua ja lisätä työllisyyttä.
 
Hallitusohjelma sisälsi eräitä tärkeitä lupauksia politiikan uudistamisesta. Poikkihallinnollisuus, uudenlainen vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa, päätösten perustaminen tietoon sekä hallinnon lupaus jatkuvasta oppimisesta antavat loistavat eväät ajoissa valmistuvaan ja ihmisille hyvään ”sote-soppaan”.