Juha Sipilän poliittinen katsaus puoluekokouksessa

Keskustan uutisia

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Uutisia / Uutiset / Juha Sipilän poliittinen katsaus puoluekokouksessa
14.6.2014 10:30
JuhaSipilä1.jpg

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin.

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä
Poliittinen katsaus 14.6.2014
Turun puoluekokous
(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:
•    Kansantuote on laskenut koko ajan
•    Teollisuustuotanto on laskenut
•    Vientimme on laskenut
•    Työllisten määrä on laskenut
•    Työttömyys on pahentunut
•    Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
•    Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
•    Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
•    Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
•    Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeä ei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
•    Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.
Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Erityisen suuri pettymys Kataisen hallitus on ollut suomalaiselle yrittäjyydelle. Nyt pitää tehdä rehellinen arviointi suomalaisen yrittäjyyden tilanteesta. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä. Omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Henkilöyhtiöiden maksaman veron ero osakeyhtiöihin on kasvanut merkittävästi. Hallituksen veropolitiikkaa on ollut poukkoilevaa. Monilta on usko mennyt pitkäjänteiseen politiikkaan ja investointeja valuu Suomen ulkopuolelle. Ainoa positiivinen asia on yhteisöveron alentaminen, mutta sen vaikutukset jäävät olemattomiksi, mikäli tulosta ei tehdä Suomessa.

Yrityksen yhtiökokouksessa näiden näyttöjen jälkeen toimitusjohtaja ei olisi saanut tili- ja vastuuvapautta.

Suomi on kadottanut kyvyn tehdä nopeasti päätöksiä ja toimia. Mielestäni asetamme riman liian matalalle yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Meillä on mennyt pitkään hyvin. Politiikan tekeminen on ollut hyvin erilaista kuin mitä se on tästä eteenpäin. Uusiutumiskykymme on palautettava. Meidän on kyettävä edessä oleviin kipeisiinkin päätöksiin pidemmistä työurista, eläkeiästä, työmarkkinoiden vaatimista uudistuksista ja julkisen talouden uudistuksista.
Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on tasapainotettava. Julkista sektoria ei voi enää paisuttaa eikä bruttoveroaste saa nousta. Näillä mittareilla katsottuna olemme kyseenalaisessa maailmanennätysluokassa.
Suuret rakenneuudistukset on vietävä maaliin reippaalla otteella. Tarvitsemme työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta. Elämme yhä pidempään ja entistä terveempänä, joten on luontevaa, että myös työskentelemme pidempään. Pelkkä mekaaninen vanhuuseläkeiän nosto ei riitä, vaan sen rinnalla tarvitsemme uskottavan näkymän uusista työpaikoista. Tarvitsemme lisää työtunteja kansantalouteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä määrätietoisesti maaliin. Sovitussa ratkaisussa integroidaan sosiaalitoimi, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan.
Tarvitsemme normien purkamista ja yhteiskunnan tehtävien uudelleen arviointia. Ylinormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tämä viesti on tuttu monilta julkishallinnon toimialoilta.

Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävissä koko Suomelle kilpailuetu. Se tarkoittaa esimerkiksi nopeaa lupien käsittelyä. Tämä asenne- ja ajattelutapa tulee ottaa julkishallinnon uudistamisen ohjenuoraksi. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta taas houkuttelee maahan yrityksiä investointeineen ja uusine työpaikkoineen.

Tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa. Teollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava.  Meneillään olevaan syvään teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Keskustan esittämä miljardiluokan kasvurahasto toisi riittävän suuruisen muutossysäyksen uusien työpaikkojen syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus.

Kerron lähestymistapamme tavoitteeseen. Tavoite 200 000 uudesta työpaikasta on palasteltavissa osiin yhteistyössä eri toimialojen ja alan yritysten kanssa: biotalous, metalliteollisuus, tietotekniikka, matkailu, kaivannaisteollisuus ja niin edelleen. Toimialojen kanssa on käytävä jatkuvasti keskusteluja, mitä esteitä kasvun ja työpaikkojen synnyttämiseksi heidän mielestään on. Matkailusta löytyi esimerkiksi lainsäädäntöasioita, lupakäytäntöjä, byrokratiaa, pohjoisten lentokenttien ja lentoliikenteen varmistamista ja niin edelleen.

Jos ja kun esteenä on yritysten rahoitus, Keskusta on valmis käyttämään muutoksen aikaansaamiseen valtion omaisuutta. Jos tavoite vaatii valtiota mukaan yksityisiin yrityksiin paikkaamaan rahoituskapeikkoja, olemme siihen valmiita. Keskustan kasvurahasto on valtion uudenlaista osaomistajuutta 2010-luvulla. Valtion omistus siis muuttuisi toiseen, tämän ajan vaatimuksia vastaavaan muotoon eli osaomistukseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen pesämuna voidaan kerätä myymällä valtion ei-strategista omistusta, kuten TeliaSoneraa tai Sampoa.

Valtio ei saa valita voittajia, toiminnan täytyy aina olla yrittäjävetoista ja sijoitetun rahan täytyy kiertää hyvin. Tämä on uutta valtion teollistamispolitiikkaa – tämä on sitä Alkion perään kuuluttamaa edistyksen lipun kantamista. Mikäli nykyisellä hallituksella ei ole visioita tai edes harmaata aavistusta, miten tämä strategisesti ja uutta arvoa tuovasti tehdään, niin silloin valtion ei pidä myydä omistusta eurollakaan.

Lue koko puhe >>