Politiikan kevät jälleen kiireinen – luvassa 129 hallituksen esitystä

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Etelä-Häme / Suomeksi / Etusivu / Politiikan kevät jälleen kiireinen – luvassa 129 hallituksen esitystä
Blogi
SLA.jpg
Sirkka-Liisa Anttila2.2.2018 13:05

Politiikan keväästä on tulossa jälleen kiireinen. Hallitus antaa kevään aikana 129 hallituksen esitystä, joista 47 on kiireellisiä ja 28 menee varmasti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Selontekoja on viisi. Hihat on käärittävä, sillä töitä on paljon!

Politiikan keväästä on tulossa jälleen kiireinen. Hallitus antaa kevään aikana 129 hallituksen esitystä, joista 47 on kiireellisiä ja 28 menee varmasti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Selontekoja on viisi. Hihat on käärittävä, sillä töitä on paljon!

Presidentinvaalit

Presidentinvaalit antoivat Sauli Niinistölle vahvan velvoittavan mandaatin jatkaa tasavaltamme presidenttinä. Nämä vaalit jättivät kuitenkin paljon pureksittavaa meille keskustalaisille. Miksi Matin kannatus jäi niin alhaiseksi? Tähän on esitetty monia vastauksia aina istuvan presidentin suursuosiosta liian pieniin linjaeroihin ehdokkaiden välillä. Vaalikeskustelut osoittivat, että Matti on ulkopoliittinen asiantuntija. Hän pärjäsi kampanjassaan erinomaisesti. Silti Keskustan omakin kenttäväki kävi äänestämässä mieluummin Niinistöä, miksi? Yksi syy on ainakin siinä, että presidentinvaaleista on tullut ennen muuta henkilövaalit, mutta myös siinä, että ihmiset kaipaavat politiikalta jatkuvuutta ja vakautta epävarmassa maailmassa. Presidentti Niinistö saa kiitosta ihan perustellusti ulkopolitiikan hyvästä hoidosta. Asetelma oli nyt istuvan presidentin eduksi.

Tiedustelulaki

Tiedustelulainsäädäntö on puhututtanut kansalaisia ja se on saanut osakseen myös paljon julkisuutta. Siihen liittyy paljon kysymyksiä, osin pelkojakin. Erityisesti kysymykset perustuslain muuttamisesta julistamalla laki kiireelliseksi sekä massavalvonnan uhka ovat kuohuttaneet monia. Myös kysymykset siitä, miksi Supo tarvitsee valtuudet tiedustella ilman konkreettista rikosepäilyä, ovat herättäneet huolta ihmisten yksityisyyden suojaa kohtaan.
Tiedustelulakia ehdottomasti tarvitaan, koska Supon  valtuudet nykyisellään on säädetty ainoastaan rikoksiin liittyviin tiedusteluihin. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvä uhka ei  ole Suomen lain mukaan rikos. Silloinkin, kun tällaisessa kansallisen turvallisuuteen liittyvässä uhassa on jotakin rikokseen viittaavaa, toiminta ei välttämättä ole niin pitkälle edennyttä, jotta tilanteeseen voitaisiin liittää epäily rikoksesta. Nykyisen lainsäädännön nojalla ei siis ole mahdollista hankkia tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta riittävän ajoissa, koska toimivaltuuksien käyttö on kiinnittynyt rikoksen käsitteeseen. Olemme tälläkin hetkellä pitkälti muiden valtioiden hankkiman tiedustelutiedon varassa. Tästäkin syystä uutta lainsäädäntöä tarvitaan.
Julkisessa keskustelussa tiedustelu liitetään usein massavalvontaan, jolla tarkoitetaan siis kaiken tietoliikenteen seuraamista. Nyt eduskunnan käsittelyyn tulevassa tiedustelulaissa ei sallittaisi kohdentamatonta ja kaiken kattavaa massavalvontaa. Massavalvontalakia ei Suomessa perustuslakimme nojalla olisi edes mahdollista säätää, tähän puuttuisivat lisäksi kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus.
Lisäksi, tiedustelutoimintaa tullaan valvomaan tarkkaan.  Laillisuusvalvonnalla pidettäisiin huolta tiedustelun asianmukaisuudesta ja yksilön oikeusturvasta. Tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että tiedusteluvaltuutetusta, joka vastaisi tiedustelun lainmukaisuudesta. Näiden tavoitteiden toteutumista seuraamaan perustetaan tiedusteluvaltuutetun virka sekä eduskuntaan uusi tiedusteluvaliokunta.

EMU-paketti, EU:n rahoituskehykset ja maatalous  

EMU:un liittyviä komission ehdotuksia käsiteltiin suuren valiokunnan kokouksessa tammikuussa. Komissio on ehdottanut mm. Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttamista Euroopan valuuttarahastoksi, finanssipoliittisen sopimuksen sisällyttämistä EU-lainsäädäntöön sekä toimia rakenneuudistusten tukemiseksi. Suomen päätavoitteita neuvottelujen tässä vaiheessa ovat mm. pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pääomamarkkinaunionin edistäminen.
Suomen kanta on, ettei mitään pysyviä tulonsiirtomekanismeja pidä EU:n sisälle rakentaa. EU on hallitusten välistä yhteistoimintaa eikä sille pidä luoda liittovaltioon tähtääviä mekanismeja. Talous- ja rahaliittoon liittyviä ehdotuksia tullaan puimaan lisää tulevan kevään aikana.
Komissio antaa toimikautensa viimeiset lainsäädäntöesitykset tämän kevään aikana. Suurimpina ovat kysymykset liittyen EU:n vuoden 2020 jälkeisiin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Erityisesti se, miten muuttoliikkeen hallintaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä budjettipaineita rahoitetaan, kun Britannian EU-ero merkitsee yhteisen budjetin supistumista 12-15 mrd. eurolla?
Suomen lähtökohtana tässä on, että Brexitin aiheuttama vajaus rahoitukseen vähentää EU:n toimintoja ja siten budjettia sen verran, mitä Britannia on siihen tuonutkin. Haluamme myös pitää kiinni siitä, ettei maamme nettomaksuosuus nouse. Suomen on omassa kannanmuodostuksessaan varmistettava kuitenkin, ettei komission kaavailemia leikkauksia maatalous- ja koheesiovaroihin tule. Positiivista on, että puheenjohtajamaa Bulgaria on pitänyt prioriteettina riittävien koheesiovarojen sisällyttämistä myös tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Maatalouden kannattavuuskriisi vaatii kuitenkin myös kotimaisia toimia.
EU:n olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa löydettävä ratkaisuja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ruuantuotannolle yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:in uudistuksessa. Maatalous edellyttää korkeaa omavaraisuusastetta johtuen elinkeinon pääomavaltaisuudesta ja pääoman hitaasta kiertonopeudesta. EU:n maatalouden omavaraisuusaste on ollut 85 %. Suomen vastaava luku on 73 % vuonna 2017. Velkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla pääomaa nopeammin ja investoinnit on rahoitettu vieraalla pääomalla.
Kasvanut velkamäärä on lisännyt rahoitusriskiä, jota matalat lainakorot ovat helpottaneet. Voimakkaasti investoineet tilat, usein nuoret yrittäjät ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Elinkeinon kannattavuuden parantaminen on kaikkein tärkein tehtävä tällä vaalikaudella. Sitä tarvitsevat kaikki tuottajat ja aivan erityisesti juuri tilansa lunastaneet nuoretkin. Muutoin emme saa jatkossa tilanpidon jatkajia, nuoria viljelijöitä, jotka huolehtivat korkealuokkaisen kotimaisen ruuan raaka-aineen saatavuudesta? Jos meillä ei ole ruuan raaka-aineita, ei meillä on elintarviketeollisuuttakaan. Tilanpidon jatkajat tarvitsevat pitkäjänteistä ja vakaata maatalouspolitiikkaa. Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi ja niiden riskiä laskettaessa pitää olla tarkempaa tietoa tulevaisuudesta. Tästä syystä myös EU:n maatalouspolitiikalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä.

Liikennepolitiikka

Syksyn sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat tienpidolle ja liikenteelle. Kansalaispalautteen pohjalta talvihoidon tasoa päätettiin nostetaan yli 600 tiekilometrin verran merkittävimmillä tieosuuksilla. Korotus merkitsee noin 0,5 miljoonan euron lisäpanostusta talvihoitoon vuositasolla. Erityisen suuria ongelmia on alemman asteisella tieverkolla, jonka kautta pitäisi kuljettaa tuotteita ja puuta. Teiden peruskorjaus- ja kunnossapito ovat avaintekijöitä Suomen talouden kasvulle. Laajassa maassa infran pitää olla kunnossa. Ministeri Berner on tarmokkaasti lyhentänyt korjausvelkaa mutta paljon on vielä tehtävää. Perusinfran rahoitus pitää nyt ensin saada kestävälle perustalle.
Hyvää alkavan kevään jatkoa, nautitaan nyt ensin talvesta, kun sellainen kerrankin saatiin myös Etelään.

Sirkka-Liisa Anttila.
Keskustan kansanedustaja
Suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Euroopan neuvostossa.