Valtuustoryhmän linjauksia

Turun päätöksenteossa olemme huolissamme

  • Tiedon manipuloinnista

  • Vastuuttomuudesta

  • Luottamuspulasta

Monet asiat ovat Turussa hyvin, mutta on myös syitä huoleen. Olemme huolissamme luottamuspulasta ja huonosta taloudenhoidosta, jotka on seurausta mielikuviin perustuvasta päätöksenteosta ja selkeän vastuunkannon puuttumisesta.

Siksi olemme keskittyneet monissa eri yhteyksissä etsimään ja esittämään keinoja, joilla turvataan hyvä arki turkulaisille.

Niistä enemmän alla, otsikoilla

  • Keskustan keskeiset tavoitteet 2019 talousarviosta neuvoteltaessa
  • Turun talous ei tule kuntoon esitetyllä sopeuttamisohjelmalla tai korottamalla veroja
  • Vältetäänkö Turun palveluja uhkaava talouden ahdinko?
  • Keskustan näkemyksiä Turun poliittisesta johtamisjärjestelmästä päätettäessä
  • Lähidemokratiaa osallistavalla johtamisella
  • Keskusta edellyttää johtamiseen avoimuutta ja oikeaa tietoa
  • Turun pääluottamusmiehillä on hyvät eväät uudistuksiin
  • Vastaus Turun sanomien uudistusohjelmasta esittämiin kysymyksiin
  • Vastaukset uudistusohjemaan liittyviin kysymyksiin Lasse Virtaselle
  • Keskustan eväät uudistusohjelman ja strategian tekemiseen
  • Varakas Turku vararikkoon mahtipuolueiden konsensuksella

74982803_2483070955123563_2375252064423903232_o.jpg

     

    Taustaa huoleemme tiedon manipuloinnista

    Syitä on monia. Toriparkkiin liittyvät ajankohtaiset päätettävät asiat ovat esimerkkejä tiedon vääristelystä, yksipuolisesta selittämisestä ja syyllistämisestä väitteillä, jotka perustuvat poliittisia tarkoitusperiä palvelevaan muunneltuun totuuteen ( tiedon manipulointiin)

    Syytä huoleen on myös siksi, että kustannustietoisen toiminnan ohjauksen ja selkeän vastuunkannon puuttuminen ovat johtaneet moniin kustannusvuotoihin. Siksi pitää saada muutos nykytilanteeseen, jossa tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta sekä vastuunkanto perustuu suurelta osin mielikuviin.

    Pahinta on se, että myös jotkut viranhaltijat syyllistyvät epämääräisiin selityksiin ja mielikuviin tavalla, joka manipuloi tietoa tavalla, joka johtaa hänen haluamaansa päätökseen.

    Esimerkki poliittisesta mielikuvilla manipuloinnista

    Yksi julkisuutta saanut mielikuvatotuus tästä on torin alaisen tilan vuokraoikeuden siirron vastustajien väite, että siirron hyväksyminen on Turulle taloudellinen riski. Tämä mielikuviin perustuva uutinen on tiedon vääristelyä (manipulointia).

    Tosiasiat eivät tue väitettä

    Käytettävissä olevan tiedon perusteella asia on päinvastoin. Torin alaisen tilan vuokraoikeuden siirron hylkääminen olisi aiheuttanut riskin.

    Ratkaisua tehtäessä oleellista oli se, että katujen alle rakennettavien tilojen tuleva omistuspohja on eri kuin toriparkkiyhtiössä. Tässä tilanteessa on luonnollista, että ne, jotka ovat kiinnostuneita hankkimaan ja osaltaan rahoittamaan katujen alle rakennettavia tiloja eivät halua olla osa toriparkkiyhtiötä. Miksi he olisivat, kun Turkukaan ei halua sitoutua olemaan osa toriparkkiyhtiötä. 

    Jos sopimusta ei olisi hyväksytty, niin katujen alle rakennettavien tilojen toteuttaminen olisi epävarmaa. Jos tilat jäävät rakentamatta, ei saada katujen alle tarvittavaa kantavaa betonilaattaa. Tällöin Turku joutuisi kustantamaan tarvittavat pohjan vahvistamiseen liittyvät työt. Siitä aiheutuisi Turulle huomattavia kustannuksia. Lisäksi keskusta olisi entistä pidempään työmaana, jos katujen pohjan vahvistaminen jää nyt tekemättä. Samalla menetetään kohteen toteuttamisen seurauksena saatavat kiinteistöverotulot.

    Oletettu uhka toriparkkiyhtiön konkurssin aiheuttamista riskeistä Turulle on perusteeton. Toriparkki on ja pysyy siitä huolimatta, että yhtiö ei tulevilla parkkituloilla pystyisi hoitamaan velvoitteitaan ja se menee nurin. Siinä tilanteessa yhtiön velvoitteet eivät siirry kaupungille. Myöskään tuleva omistaja, joka ostaa kiinteistön konkurssipesältä, ei ole vastuussa nurin menneen yhtiön velvoitteista. Näin siitä huolimatta, että ostajana olisi kaupunki. Tällöin hintataso olisi sellainen, että se olisi tuottava sijoitus. Mikäli joku muu taho ostaa kiinteistön se ei voi toimia kaupungin tontilla ilman vuokraoikeutta, ja olla maksamatta siitä sopimuksen mukaista hintaa.

    Esimerkki viranhaltijan epäuskottavista selittelyistä

    Torin paviljonkirakennuksista päätettäessä viranhaltija perusteli päätösesitystä tavalla, jota alan ammattilaisena pidin muunneltuna totuutena, mutta muiden valintana oli luottaa virkamieheen tai poliitikkoon, joka on alan ammattilainen. Siksi tein asiasta alla olevan selvityspyynnön.

     

    Kaupunginhallitus 18.11.2019

    Selvityspyyntö

    Kaupunginhallituksessa 4.11 päätettiin, että Turun kaupunki ja Turun Toriparkki Oy perustavat keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka vuokraa kaupungilta tarkoitukseen osoitetut Kauppatorin rakennusalat ja toteuttaa niille suunnitellut paviljonkirakennukset.

    Ehdotuksen mukaan kaupungin osuus on 70%. Kustannukset pysyvät sille asetetussa 12 600 000 euron kattohinnassa. Rakennettavat paviljongit ovat yhteensä noin 500 km2.  Turun kaupungin omistukseen tulevien osakkeiden osalta kustannus  on yhteensä 9.324.000 euroa. Hyötyneliömetriltä kustannukset ovat noin 20.000 euroa, joka on käsittämättömän kova hinta.

    Kysyin, miten hinta on määritelty? Turto vastasi, että kohde on kilpailutettu rakennusosittain.

    Esitin jatkokysymyksen: Kuka on kilpailuttanut ja ketä ja saanko nähtäväksi annetut tarjoukset? Näihin kysymyksiin annetut vastaukset antoivat aiheen epäillä Turton vastausten oikeellisuutta. 

    Näistä syistä esitän selvityspyynnön antamista kaupunginhallitukselle seuraavien kysymysten pohjalta:

    1. Onko kohde kilpailutettu rakennusosittain?

    2. Kuka on kilpailuttanut ja kuinka monta tarjousta on saatu?

    Jarmo Laivoranta

    Kaupungin hallituksen jäsen kesk.

    Sepänkadun sisäilma-asioiden hoito on toinen ajankohtainen esimerkki, jossa selittely ja avoimuuden puute on rapauttanut luottamusta.

    Keskustan keskeiset tavoitteet 2019 talousarviosta neuvoteltaessa

    Oleellista on, että maksujen tai veron korotusten sijaan keskitytään alijäämän keskeisiin syihin sekä luovutaan toimista ja prosesseista, jotka eivät edistä yleistä ja yhteistä etua.

    ( esim. Turku Science Park ja monet hankkeet, Pietarin toimipiste)

    Keskeisiä syitä

    -Toimimaton ja kallis tietojärjestelmä (kannattaa tutustua iltakoulussa 4.10.Tapio Järvenpään   toivoa paremmasta antaviin tietoihin.)

    - Konsultin esiin nostama yleishallinnon kustannustaso, joka on 170/ asukas korkeampi verrattuna verrokkikuntiin (Oulu ja Tampere). (Tapio Järvenpään avaus tiedolla johtamisesta antaa toivoa)

    - Käyttömenoja kasvattava omistajapolitiikka. (Tästä asiassa esitys toimistotilaratkaisusta näyttää suuntaa kohti parempaa.)

    - Rakennuttamiseen liittyvät kustannusvuodot ja vastuun puuttuminen. (Viime vuonna päätettiin talousarvion yhteydessä kirjauksesta, joka liittyy tähän ja omistajapolitiikkaan, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole edistynyt. Nyt toriin liittyvät esitykset herättävät kysymyksiä, joihin annetut vastaukset ovat eräiltä osin epäilyttäviä.

    Edellä olevin perustein esitämme, että  Kj- toimialalta käyttötaloudesta poistetaan -10 milj. 

     

    Talousarvio neuvotteluihin liittyvää tiedotusta ryhmän laajalla jakelulistalla oleville

    Liitteenä täsmennetty esitys, jossa tavoitteellisten kirjausten sijaan esitetään selkeä säästösumma joka hyväksyttynä pakottaa tekemään todellisia uudistuksia. Tätä kokoomus pyysi. Saapi nähdä miten suhtautuvat ja jos eivät hyväksy ( jota epäilen) niin, mitä kanttia Orpolla on jatkaa lausumia siitä, että muilla kuin heillä ei ole rohkeutta tarvittaviin uudistuksiin.

    Neuvottelut  6.10

    Johtopäätökseni neuvotteluista on, että sopimus syntyy vanhan kaavan mukaan. Kokoomus saa ainakin Sdp:n ja vihreät luopumaan veron korotuksista, kun joitakin maksunkorotuksia poistetaan ja olevat maksuvapautukset säilytetään sekä tehdään kirjauksia, joilla Sdp ja vireät lepytetään.

    Meidän tavoitteiden osalta sopimus on linjassa verotuksen ja tiettyjen maksujen korotusten poistamisen sekä maksuvapautuksen osalta, mutta kirjaukset kuuluvat sarjaan toivotaan. Esityksemme puuttumisesta alijäämän syihin ei saanut tukea edes kokoomukselta.

    Neuvottelut jatkuvat ensi sunnuntaina klo 20. Näyttää siltä, että tulen ehdottamaan, että me emme ole mukana sopimuksessa, jossa ei haluta puuttua alijäämän syihin. Todennäköistä on, että alijäämän syihin ei haluta puuttua siitä huolimatta, että Kattelus Turkulaisen kolumnissa toteaa: ”On siis hoidettava syitä ei oireita”

    Jos emme ole mukana se tarkoittaa, että joudumme tekemään oman ehdotuksen ja puolustamaan sitä.

    Neuvottelut 10.11

    Neuvotteluissa riittävän laaja sopu syntyi vanhan kaavan mukaan. Ratkaiseva asia oli kirjaus:

    ”Mikäli sopeutustoimet, mukaan lukien selvitysten perusteella tehokkaat toimenpiteet ja toimialoille tarkennettavaksi jätetyt keinot, osoittautuvat riittämättömiksi, tulee kaupungin virkajohdon valmistella kunnallisveron korotus vuodelle 2021 talouden tasapainottamiseksi. Tämän lisäksi on sopeuttamista jatkettava muillakin tavoin."

    Kirjaus ei vastaa keskeistä tavoitettamme puuttumisesta alijäämän todellisiin syihin. Eli entinen  meno jatkuu. Taloutta ei saada kestävälle pohjalle. Siksi esitän, että hyväksymme neuvotteluissa sovitut konkreettiset asiat, mutta teemme lisäesityksen:

    Kaupunginhallituksen toimintamenoja vähennetään 9 miljoonalla. Perustelut: Esityksen mukainen kaupunginhallituksen toimintamenojen kasvu leikataan pois ja edellytetään uudistuksia, joilla talous saadaan tasapainoon korottamatta veroja ja maksuja.


    Valtuustossa 11.11 perustelimme esitystämme viitaten neuvotteluissa esittämiimme tavoitteisiin.

    Lähtien siitä, että tasapainoinen talous ei ole itsetarkoitus, vaan keskeinen väline pidettäessä huolta hyvän arjen edellytyksistä.

     Kiinnitimme huomiota mm. seuraaviin asioihin:

    Monista sopeuttamisohjelmista huolimatta olemme taas vaikeuksissa.

    -tulot eivät riitä edes käyttömenoihin

    -joudumme ottamaan ns. syömävelkaa

    Miksi?

    Keskustan näkemys on:

    -emme ole osanneet tai halunneet puuttua kustannusvuotojen keskeisiin syihin.

    -tarvittavat uudistukset ovat jääneet vähäisiksi.

    Taloutta on paikattu:

    -satunaisilla tuloilla

    -leikkaamalla palveluista

    -keventämällä turkulaisten kukkaroa ( maksut, verot, vesiyhtiön osingot)

    Pahinta on se että:

    - on heikennetty jo muutenkin vaikeassa asemassa olevien tilannetta

    - puuttumatta alijäämän keskeisiin syihin tilanne pahenee ja taas heikennetään palveluja sekä lisätään kuormaa suorittavalle henkilökunnalle.

     

    Turun talous ei tule kuntoon esitetyllä sopeuttamisohjelmalla tai korottamalla veroja

    Maksujen ja verojen korotukset eivät poista alijäämän keskeisiä syitä. Jos syitä ei poisteta, niin kierre jatkuu. Kustannukset kasvavat ja taas on pakko leikata palveluista ja korottaa maksuja ja veroja. Eli mikään ei muutu vaan entinen meno jatkuu.

    Esityksestä näkyy, että ei ole joko kykyä tai uskallusta puuttua huonosti toimiviin kustannuksia nostaviin hallintorakenteisiin ja järjestelmiin. Esityksessä ei ole huomioitu johtamisjärjestelmän ohjausryhmän tavoitetta nykyistä matalammasta organisaatiosta. Myös ohjausryhmän esittämät toimenpiteet on ohitettu.

    Näyttää siltä, että konsultille on annettu rajat. Tai hän ei ole pureutunut syihin, miksi Turun yleishallinnon menot ovat asukasta kohden 175 euroa enemmän kuin verrokkikuntien (Oulu ja Tampere) . Se maksaa turkulaisille 33 - 34 miljoonaa vuodessa. Tämä on paljon ottaen huomioon, että verrokkikuntienkin hallinnossa on keventämisen varaa.

    Toinen kohtuuttoman suuri kuluerä, johon ei ole puututtu, on lähes 25 milj. maksava IT- järjestelmä, joka ei tue hyvää kustannustietoista johtamista.  Arkean tilanne osoitti, että Turun toimimaton järjestelmä aiheutti kustannuksia jopa kymmenkertaisesti toimivaan järjestelmään verrattuna.

    Kolmas esitettyjen keinojen ulkopuolelle jätetty on noin 130 milj. tuloilla ja noin 90 milj. menoilla pyörivä tilakeskus. Menoihin kohdistuu ulkoisia vuokria noin 41 milj. Mikäli kaikki vuokrakohteet olisivat omassa taseessa se säästäisi käyttötalouden menoja pitkällä aikavälillä 20-30 milj. vuodessa. Tilapalvelukeskuksen toiminnassakin on tehostamisen varaa.

    Keskustan lähtökohtana on, että enää ei pidä jatkaa entistä menoa vaan keskittyä alijäämän syihin, jotka ovat tiedossa. Odotamme, että vetovastuussa oleva kokoomus on valmis edistämään tarvittavia rakenteellisiin uudistuksia niin, että talous saadaan kestävällä tavalla tasapainoon.

     

    Vältetäänkö Turun palveluja uhkaava talouden ahdinko?

    Turun entinen talousjohtaja Matti Wendelin kysyi Turun Sanomissa 16.2.2019. Ollaanko Turun kaupunkia johtamassa talouden ahdinkoon? Valitettavasti huoli on aiheellinen. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Isoista hankkeista tehdään irrallisia päätöksiä ja toimintaa johdetaan mielikuvilla ilman kustannustietoisuutta.

    Wendelin on huolissaan nykyisestä tavasta johtaa mielikuvilla vailla tarkkoja suunnitelmia ja laskelmia. Tähän huoleen on helppo yhtyä. Toivottavasti se herättää avointa keskustelua syistä ja keinoista, joilla palveluita uhkaava ahdinko voidaan välttää

    Näkemykseni mukaan keskeiset syyt löytyvät hallinnosta ja omistajapolitiikasta. Palvelujen tuottamisen sijaan johtamisen keskiössä ovat kaikille kaikkea hyvää lupaavat strategiset ohjelmat ja niiden toteutumisen seuranta mielikuvilla. Omaan käyttöön tarvittavien tilojen omistamisesta luovutaan ja maksetaan niiden hinta vuokrina monta kertaa.

    Vertailukelpoisen kustannus- ja laatutiedon puutteesta johtuen ei tiedetä, tehdäänkö oikeita asioita, vai vääriä asioita oikein. Asioiden hoidon tasosta kertoo se, että tarkastuslautakunta on huomauttanut hallinnon ja tuotannon toisistaan irrallisena toimimisesta.

    Nähtävissä on, että strategisilla mielikuvilla johtaminen lisää hallintokustannuksia. Todennäköistä on myös, että moniportainen hierarkkinen hallinto heikentää työilmapiiriä, tuottavuutta ja palveluja.

    Oman tuotannon lisäksi kustannusvuotoja on myös ostopalveluissa.

    Millä keinoilla syyt voidaan poistaa? Voidaanko ne poistaa siirtymällä nykyjärjestelmästä pormestarimalliin? Pitkään monenlaisissa johtotehtävissä olleena uskallan väittää, että pelkkä järjestelmän vaihto ei ratkaise mitään. Kaikki järjestelmät, jotka lähtevät vallan ja hallinnon tarpeista ovat tuhoisia.

    Miten pitäisi edetä? Olisiko syytä pohtia mihin asukkaat hallintoa tarvitsevat? Tuskin muuhun kuin huolehtimaan tarvittavista palveluista ja hyvästä elinympäristöstä. Uskon, että parhaiten se onnistuu osallistavalla johtamisella, joka lähtee asukkaiden tarpeesta ja parantaa työn mielekkyyttä.

    Tällöin kaiken toiminnan keskeisenä lähtökohtana on palvelujen tuotannosta vastuussa olevien ammattilaisten tekemät kustannustietoiset toimintasuunnitelmat, joiden tekemisessä ja seurannassa osallistetaan käyttäjiä ja tuottajille annetaan vaikutusvaltaa ja vastuuta.

    Tässä mallissa tarvitaan palvelujen tuottajien lisäksi vain kokonaisuudesta huolta pitävä luottamus- ja virkamiesjohto, joka vastaa tavoitteista, rahoituksen riittävyydestä ja toiminnan valvonnasta. Toivon, että Turun palveluja uhkaava talouden ahdinko voidaan välttää, etsimällä yhdessä oikeat keinot.

    Jarmo Laivoranta

     

    Keskustan näkemyksiä Turun poliittisesta johtamisjärjestelmästä päätettäessä

    Lähtökohta: Vaalit, joissa asiat ovat keskeisesti esillä . Sen jälkeen neuvotellaan konkreettinen toimintasuunnitelma, jonka vastuulliseen toteuttamiseen saatu enemmistö sitoutuu. ( kasvuohjelma, realistinen strategia)

    Toimintasuunnitelman hyväksynyt enemmistö sitoutuu edistämään avoimuutta ja luottamusta parantavaa päätöksentekoa. Se edellyttää osallistavaa tiedolla johtamista niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon.

    Sellaista järjestelmää ei ole, joka takaa hyvän kehityksen, mutta kyllä järjestelmällä luodaan edellytykset joko hyvään tai huonoon suuntaan.

    Nykyisessä mallissa, jossa on poliittinen kj. Mahdollisuuksia parempaan lisätään seuraavilla muutoksilla.

    -kokopäivätoiminen hallituksen pj. on eri puolueesta kuin kaupunginjohtaja ja, että hän keskittyy edistämään yhteistyön ja päätöksenteon sujuvuutta.

    -keskeiset puheenjohtajuudet jaetaan ns. sopimusryhmien kesken.( nyt keskittyvät kolmelle suurimmalle ryhmälle). Näin vähennetään täysipainoiseen vastuun kantamiseen liittyviä taloudellisia esteitä.

    -valtuustoryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan aktiivisella pj-toimikunnan

    osallistamisella.

    - kaupunginjohtaja valitaan valtuustokaudeksi ( huom! siirtymäkausi, siltä varalta, että kj. vaihtuu)

    -hallituksen jaostoista voidaan luopua kun ryhmien tiedonsaantia ja yhteistyötä edistetään (huom!*)

    - sivistys- ja vapaa-aikatoimialojen lautakunta/ jaostomallia selkiytetään.

    - yhtiöiden hallituksia ei täytetä suhteellisuuden mukaan vaan samaan hallitukseen valitaan enintään yksi saman ryhmän edustaja, joka täyttää lain edellyttämät vaatimukset.

    Mikäli samat lähtökohdat voidaan toteuttaa samalla kustannustehokkuudella pormestarimallissa, niin se sopii keskustalle.

     

    Lähidemokratiaa osallistavalla johtamisella

    Turun Sanomissa oli 6.1.2019 ajatuksia herättävä aiheita otsikoilla: ”Asukkaille luvassa rahavaltaa.” ja ”Turkulaiset halutaan budjetintekoon.”

    Otsikoista päätellen Turku on oikeasti lisäämässä vuorovaikutusta ja osallisuutta tavalla, joka lisää kuntalaisdemokratiaa.

    Valitettavasti esitetyt keinot ovat riittämättömiä. Toisaalta valmius uudistuksiin, jotka kasvattavat kuntalaisdemokratiaa, antaa toivoa oikean suuntaisesta kehityksestä.

    Käsitykseni mukaan asukasosallisuuden merkittävä parantaminen edellyttää osallistavaa johtamista. Siihen siirtyminen antaisi mahdollisuuden vuorovaikutukseen omaa elämää koskevien päätösten tekemisessä.

    Nyt kun Turku valmistelee johtamisjärjestelmän uudistamista, on oikea aika nostaa tämä asia käsittelyyn ja katsoa saako osallistava johtaminen riittävästi kannatusta.

    Johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyvän seurantaryhmän jäsenenä tulen esittämään siihen siirtymistä. Se tarkoittaa, että hallintokeskeisestä strategisten ohjelmien tekemisestä ja niiden seurannasta siirrytään palveluiden tarpeesta lähtevään kustannustietoiseen toiminnan suunnitteluun.

    Lähtökohtana on palvelun tuotannosta vastuussa olevien ammattilaisten tekemä kustannustietoiset toimintasuunnitelmat, joiden tekemisessä ja seurannassa osallistetaan käyttäjiä ja tuottajille annetaan vaikutusvaltaa ja vastuuta.

    Keskusta edellyttää johtamiseen avoimuutta ja oikeaa tietoa

    Turussa monet asiat ovat ainakin vielä hyvin. On myös asioita, joissa on saatu aikaan kehitystä parempaan. Nähtävissä on myös uhkia, joiden torjuminen edellyttää avoimuutta ja riittävän aikaisin saatua oikeaa tietoa sekä suvaitsevaa asennetta tarvittaviin uudistuksiin.

    Suurin uhka liittyy jatkuvaan velaksi elämiseen ja väärien mielikuvien luomiseen tehdyistä uudistuksista ja niiden vaikutuksista toimintojen tehostumiseen ja talouden tilaan. Sopimusryhmiin kuuluvana meillä ei olisi mitään sitä vastaan, että kokoomuksen luomat mielikuvat olisivat totta.

    Valitettavasti kaupungin taseen ja tuloksen muodostumisen taustalla on tilojen ja toimintojen yhtiöittämisestä saatuja teoreettisia myyntivoittotuloja ja omien yhtiöiden tuloksen ylittäviä tuloeriä.   Tuloksen tarkastelu paljastaa myös muita asioita, jotka eivät tue annettuja mielikuvia.

    Johtavan puolueen luomat mielikuvat ovat vastuuttomia tilanteessa, jossa esimerkiksi Turku Energia tulouttaa kaupungille 20 miljoonaa 11 miljoonan liikevoitosta ja tasetta kaunistaa sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen yhteydessä tehty 80 miljoonan arvonkorotus. Samalla velkaantuminen piilotetaan tekemällä suurimmat investoinnit velkarahalla kaupungin omistamien yhtiöiden lukuun.

    Ajankohtainen väärillä mielikuvilla markkinoitu asia on vesiliikelaitoksen yhtiöittämishanke, joka toteutuessaan kaunistaa kaupungin tasetta 46-71 miljoonalla. Tämä ratkaisu lisää myös kaupunkilaisten maksurasitusta saman verran, kuin mitä yhtiö tilittää kaupungille pääoman korkoina, vuokrina, lainan lyhennyksinä ja osinkoina. Myös yhtiöön jäävä voitto ja siitä maksettava vero kerätään käyttömaksuina.

    Väärien mielikuvien vallitessa, uhkana on, että oikean suuntaisista päätöksistä huolimatta tarvittavia uudistuksia ei tehdä ja ajaudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan rajusti heikentämään palveluja ja korottamaan veroja sekä maksuja.

    Keskustan Turun kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä edellyttävät väärien mielikuvien sijaan avoimuutta ja oikeaa tietoon perustuvaa johtamista, joka lisää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

     

    Turun pääluottamusmiehillä on hyvät eväät uudistuksiin

    Tapaaminen 6.5.2014 Turun kaupungin pääluottamusmiesten kanssa oli antoisa. Tapaamisen tarpeellisuutta vahvisti se, että kutsumastamme yhdeksästä pääluottamusmiehestä oli paikalla kuusi ja puuttuvat kolmekin olisivat tulleet, jos vain se olisi aikatauluun sopinut.

    Tunnelma oli heti avoin ja rakentava. Aistittavissa oli heti, että pääluottamusmiesten asenne ei ole esteenä tarvittaville uudistuksille, joilla saadaan säästöjä. Se vahvistui puheenvuoroissa, joissa ei etsitty syyllisiä ja solvattu ketään vaan keskityttiin epäkohtiin ja niitä aiheuttaviin syihin ja keinoihin, joilla asiat voitaisiin hoitaa paremmin.

    Epäkohtien kärkeen nousi luottamuspula, joka lyhyesti sanottuna johtuu huonosta johtamisesta. Huonon johtamisen taustalla on vanhakantainen ajattelu, jossa henkilökunnan oletetaan edustavan vääriä mielipiteitä, joita ei voi ottaa vakavasti. Yt- toiminnoissa se näkyy niin, että ne ovat muodollisesti hyvin, mutta kuuleminen on vain muodollisuuksien hoitamista. Se antaa sellaisen tunteen, että ollaan eri veneessä.

    Eri veneessä olemisen tunnetta lisää se, että pääluottamusmiehet on poistettu johtoryhmistä. Tilalle on tullut keskusjohdon matriisiohjaus. Valta on keskittynyt ja etääntynyt arjen toiminnasta. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta ja katso pitkälle tulevaisuuteen. Siitä huolimatta, että uutta johtamisjärjestelmää luotaessa luvattiin lisätä avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kehitys on ollut päinvastainen.

    Luottamuspulan taustalla on myös johdon kokemattomuus, joka näkyy turvautumisena konsultteihin ja teoreettisiin johtamisjärjestelmiin. Moniportaisella strategisella sopimusohjausjärjestelmällä, joka on irti arjesta, on paisutettu organisaatiota ja lisätty valta ja vastuusuhteiden epämääräisyyttä.

    Keskusjohtoisen valta ja vastuusuhteiltaan epämääräisen järjestelmän seurauksena ei aina tiedetä mitä pitäisi tehdä ja miksi ja kuka kantaa vastuun. Valitettavasti lukuisat viime aikoina julkisuutta saaneet ”kuprut” ovat osoittaneet, että nyt vallitsevassa järjestelmässä ainoa vastuun kantaja on veronmaksaja ja palveluja suorittava henkilökunta.

    Asenne on hyvä uudistuksille.

    Selkeä viesti oli, että työntekijöillä on kyky sopeutua ja valmius uudistuksiin, jos niitä valmistellaan ja tehdään aidosti yhdessä. Tämä on paljon tilanteessa, jossa vallitsee luottamuspula ja väsymys muutoksiin, jotka on tehty huomioimatta työntekijöiden näkemyksiä ja joiden tulokset eivät vakuuta.

    Pääluottamusmiesten kykyä rakentavaan yhteistyöhön ei voi epäillä vaikka he tuomitsevat johdon kohtuuttomat palkka ja muut edut sekä holtittoman menon, joka aiheuttaa suuria kustannusvuotoja, joista ei haluta antaa oikeaa tietoa.

    Niin kauan, kuin johdolla on varaa vähätellä henkilökunnan esittämiä säästöjä ja olla esimerkkinä välinpitämättömälle menolle, on kohtuutonta edellyttää, että pääluottamusmiehet hyväksyvät henkilökunnan kukkarolle tuloa ja palveluja heikentäviä leikkauksia.

    Siksi nyt on syytä ottaa vakavasti heidän näkemyksensä ja tartuttava yhteistyön käteen, joka edellyttää parempaa tehostettua hallintoa ja uskoo, että säästöjä saadaan uudistamalla prosesseja ja toimintatapoja. Yhteinen näkemyksemme oli, että aikaa ja rahaa käytetään paljon tekemällä vääriä asioita.

    Pääluottamusmiesten taholta tuli myös kehittämiskelpoinen ajatus palvelujen tuottamisesta. Asiassa edettäisiin pilottikokeilulla, antamalla tuottavalle yksikölle resurssit ja vapaat kädet hoitaa tehtävät. Samalla luotaisiin tiedolla johtamisen toimintatavat jotka antaisivat mahdollisuuden purkaa hallinnosta ja toimintaprosesseista monta porrasta.

    Keskustelun perusteella uskon, että henkilöstö ei ole tarvittavien uudistusten esteenä. Suurin este on  huonon johtamisen synnyttämä luottamuksen puute. Hyvien ratkaisujen tekeminen on mahdollista, poistamalla luottamuspulan syyt ja etenemällä avoimesti yhdessä asioita pohtien.

     

    Vastaus Turun sanomien uudistusohjelmasta  esittämiin kysymyksiin

    Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell on esittänyt talouden uudistamisohjelmansa. Turun Sanomat tekee siitä juttua. 

    Kysymme siksi kaikilta ryhmien puheenjohtajilta seuraavaa:

    1. Mitä hyvää ohjelmassa on?

    2. Mitä huonoa ohjelmassa on?

    3. Hyväksytkö kaavaillun veroprosentin korotuksen yhdellä prosenttiyksiköllä 19,75:een?

    4. Hyväksytkö kaavaillun perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamisen?

    5. Hyväksytkö kaavaillun bussien kertalippujen hinnan korotuksen?

     

    1. Esitettyyn uudistusohjelmaan sisältyy hyvää tietoa nykytilasta. Siinä on kuvattu hyvin nykyinen toimintaympäristö ja tavoitteet ovat erinomaisia. Ohjelmassa on myös viittauksia hyviin keinoihin. Ilman kustannustietoisuuttakin ohjelmaan sisältyy lukuja ja selvityksiä, joiden pohjalta on nähtävissä millaisia uudistuksia ja missä niitä tarvitaan. Suurten lukujen valossa tilanne on nyt seuraava:

    -toimintakulut ovat 1.127 miljoonaa

    -peruspalvelujen osuus on 74,4 %

    -hallinto/tukipalvelujen osuus on 19,3%

    - muun toiminnan osuus on 6,3%

    Luvut osoittavat, että hallinto/tukipalveluihin menee vuodessa 217 miljoonaa euroa. Luvuista ei selviä kuinka paljon peruspalvelun ja muun toiminnan sisällä on hallintokuluja ja järjestelmän aiheuttamia tehtäviä, jotka eivät liity varsinaiseen palvelujen tuottamiseen. Ilman täsmällistä kustannustietoisuuttakin on nähtävissä, että suurimmat kustannusvuodot johtuvat turhauttavasta järjestelmästä, ja kustannustehottomista tukipalveluista. Uudistuksilla, joilla järjestelmä saadaan hyvin toimivaksi ja tukipalvelut oikein mitoitetuiksi voidaan hallinnon/tukipalveluiden osuus jopa puolittaa. Tässä on esitettyyn ohjelmaan sisältyvä mahdollisuus.

    2.Keinot, joilla tavoitteet saavutetaan, ovat jääneet vähäisiksi ja osin sellaisiksi, että ne estävät tavoitteiden toteutumisen. Esitetyllä uudistusohjelmalla ei saada taloutta kestävälle tasapainouralle. Siihen ei sisälly myönteiseen kehitykseen tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.  Tässä muodossa uudistusohjelma ei vastaa näkemystäni tarvittavista uudistuksista, joilla toimintoja tehostetaan. Esitetty ohjelma on ylevillä tavoitteilla ja katteettomilla lupauksilla kuorrutettu vanhakantainen juustohöylälista, joka lisää jatkossakin veroja ja maksuja sekä heikentää palveluja.

    3-5. Ei. Ilman tarvittavia uudistuksista niillä ei saada taloutta kestävälle tasapainouralle. Niiden ja nyt esitetyn uudistusohjelman hyväksyminen ei toteuta turku sopimuksessa asetettuja päämääriä vaan siirtää vaikeuksia tavalla, joka heikentää nyt ja tulevaisuudessa palveluja sekä lisää kuntalaisten kukkarolla käyntiä.

    Nyt pitää hyväksyä ohjelman tavoitteet ja edellyttää, että talousarvio ja taloussuunnitelma tehdään oikean kustannustiedon pohjalta. Eli päätetään siirtymisestä kustannuslaskentapohjaiseen talous arvion ja taloussuunnitelmien tekemiseen. Samalla on päätettävä sopimusohjausjärjestelmän uudistamisesta konkreettiseksi. Eli otetaan käyttöön kustannuslaskentapohjainen sopimusohjaus/ seurantajärjestelmä, jossa omat ja ulkoiset tuottajat toteuttavat sopimuksen mukaiset tehtävät itsenäisesti. Seuranta tapahtuu vertaamalla toteutusta sopimuksessa sovittuihin asioihin. Tällä uudistuksella vähennetään huomattavasti turhauttavaa byrokratiaa.

    Lähtökohtana on, että määrärahat perustuvat palveluiden tarpeeseen ja oikein mitoitettuihin ja hinnoiteltuihin tuotannon tekijöihin. Kaikessa toiminnassa päämääränä on oltava ihmisten hyvinvointi. Siksi päättäjillä on oltava tiedot, joiden perusteella panokset ohjataan palvelujen tuottamisen kannalta oleellisiin tekijöihin. Vain niin voimme varmistua, että toimialoille annetulle rahalle saadaan oikea vastike. Nyt me saamme tietoa vain siitä kuinka paljon eri toimijat käyttävät rahaa. Näillä tiedoilla on vastuutonta tehdä leikkauksia, veron ja maksujen korotuksia.

     

    Vastaukset uudistusohjemaan liittyviin kysymyksiin Aamusetin Lasse Virtaselle
    Jukka Laiho arvioi valtuuston seminaarissa, että uudistamisohjelman kakkososalla tavoiteltavien sopeutustoimien määrä on paisunut jo 111,5 miljoonaan euroon. Suurimpana syynä on valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka uhkaa romauttaa Turun saamat valtionosuudet. Sopeutus (joko menojen karsinta tai lisätulojen saaminen tai niiden yhteisvaikutus) kohdistuu vuosiin 2015-16.

    Summa on huima. Mistä pitäisi säästää tai mistä voidaan saada lisää tuloja? Minkä verran voidaan ottaa lisää velkaa? Minkälaisella aikataululla sopeutus voidaan tehdä?

    Käsitykseni mukaan tarvittavien säästöjen saaminen on mahdollista, mutta se edellyttää:

    1. Palveluanalyysin konkretisointia. (palveluiden tarpeeseen perustuvat toimintasuunnitelmat)

    2. Ohjausmallia, joka perustuu konkreettisiin oikein hinnoiteltuihin suoritteisiin

    3. Tiedolla johtamista ja siihen sopivaa tietotekniikkaa

    4. Hyvin toimivaa monituottajamallia, jossa omilla ja ulkoisilla tuottajilla on samat pelisäännöt.

    5. Omistajapolitiikkaa, joka lisää vakavaraisuutta. Eli pitkäaikaiseen käyttöön tarvittavat kiinteistöt omia. Tähän tarkoitukseen otettu velka verrattuna ulkoiseen vuokraukseen on tuottava sijoitus.

    6. Tehostamalla kiinteistöliikelaitoksen toimintaa.

    Kohdat 1-3 hyvin toteutuessaan vähentävät turhaa hallinnointia ja poistavat väliportaan hallinnon sekä lisäävät työn mielekkyyttä. Tämän seurauksena hallinnon palkka ja tila- muut kustannukset putoavat pitkällä aikavälillä alle puoleen.

    Kohta neljän toteuttamisella saavutetaan jo muutaman vuoden aikana huomattavia säästöjä.

    Kohta viisi on pitkällä aikavälillä keskeinen asia kustannusten hillinnässä. 

    Terveisin Jarmo Laivoranta

     

    Keskustan eväät uudistusohjelman ja strategian tekemiseen

    Tämä lähetettiin talousjohtajalle 5.3.2014. Tämä on täsmennetty näkemys kaupunginjohtajalle, strategiajohtajalle ja talousjohtajalle 12.4.2013 lähetetystä versiosta.

    Miten nyt pitää edetä

    Nämä keskustan lähtökohdat ja tavoitteet uudistusohjelman laatimiseen ovat arjen "rosottamia" ja monilta osin puutteelliset. Uskomme, että kriittisellä suhtautumisella ja rakentavalla keskustelulla niistä on kuitenkin mahdollista ammentaa eväitä parempaan.

     

    Keskustan valtuustoryhmäryhmän mielestä uudistusohjelman tekemisessä ja toteuttamisessa oleellista on, että:

    1. Tunnistetaan ja tunnustetaan nykytila

    2. Palveluanalyysien tekoon tarvittava tieto on oikeaa (konkreettiset toimintasuunnitelmat)

    3. Henkilökunta sitoutetaan palveluanalyysiin tarvittavan tiedon antamiseen

    4. Omaksutaan palveluiden tarpeista lähtevä toiminta- ja hallintokulttuuri

    5. Parannetaan työilmapiiriä siirtymällä tiedolla johtamiseen

    6. Siirrytään kustannustietoiseen sopimusohjaukseen

    7. Käydään arvokeskustelu ja rajataan toiminnat talouden sallimiin raameihin.

    8. Päätetään omistajapolitiikasta ja investoinneista tavalla, joka lisää vakavaraisuutta

    9. Siirrytään kustannuslaskentapohjaiseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan

    10.Päätetään strategiset keinot, joilla tavoitteet saavutetaan.

     

    1. Tunnistetaan ja tunnustetaan nykytila.

    Kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Palvelujen järjestämisestä päätetään ilman kustannustietoisuutta. Vaarana on, että strategiat tehdään edelleen enemmän uskomuksiin kuin tosiasioihin perustuen. Olemassa on myös uhka, että kustannustietoisuus ei parane ja toimintayksiköille budjetoidaan edelleen könttäsummia, antamalla aina vähän enemmän mitä ovat aikaisemmin kuluttaneet. Samalla oman tuotannon ja ostopalveluiden kilpailukyvyn vertaaminen perustuu edelleen vain olettamuksiin.

    Nyt luottamushenkilötason hallinnossa käsittelyn keskiössä ovat kaikille kaikkea hyvää lupaavat strategiset ohjelmat ja strategiset palvelusopimukset sekä niihin liittyvät mielikuviin perustuvat raportit. Vertailukelpoisen kustannus- ja laatutiedon puutteesta johtuen kukaan ei oikeasti tiedä tehdäänkö oikeita asioita, vai vääriä asioita oikein. Tapahtuneesta asioiden hoidon tasosta kertoo se, että tarkastuslautakunnan raportissa todetaan hallinnon ja tuotannon toiminnot toisistaan irrallisiksi.

    Palvelutuotannosta irti olevan keskus- ja väliportaan hallinnon sekä niihin liittyvien oheispalvelujen aiheuttamien kustannusten suuri osuus suhteessa palvelutuotantoon antaa aiheen olettaa, että jotakin on pielessä. Todennäköistä on, että myös tuotannon kustannuksissa on melkoisesti hallinnon ja strategisen sopimusohjauksen edellyttämiä hallinto, raportointi, suunnittelu, palaveri yms. kustannuksia. Näiden erittelyä vaativien kustannusten lisäksi on myös todennäköistä, että moniportainen hallinto heikentää työilmapiiriä tavalla, joka lisää kustannuksia. 

    Ilman yksilöityä kustannustietoisuuttakin on nähtävissä, että kustannusvuotoja on oman tuotannon lisäksi myös ostopalveluissa. Oman tuotannon osalta vuodot johtuvat järjestelmästä, joka teettää turhaa työtä ja turhauttaa. Ostopalveluihin voi liittyä myös syitä, joita ei haluta julkisuuteen.

    Valitettava totuus on, että, pitkäaikaisesta hyvästä tulokehityksestä huolimatta menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot.

    Hyvää tilanteessa on se, että vallitseva taloudellinen tilanne on nyt laajasti tunnustettu ja Turku sopimuksessa mukana olevat ryhmät ovat sitoutuneet talouden tasapainottamiseen. Tavoitteeseen tarvittavan uudistusohjelmatyön jatkamiseen on sitouduttu, mutta sisällön suhteen on toivomisen varaa. Toivottavasti pelko, että uudistusohjelma laaditaan enemmän mielikuvien kuin tosiasioiden pohjalta, on aiheeton.

    2.Palveluanalyysien tekoon tarvittava tieto on oikeaa.

    Kaikki toiminnat on avattava ja hinnoiteltava niin, että nähdään mistä tekijöistä kustannukset muodostuvat ja mikä vaikutus eri tekijöillä on palvelujen tuottamiseen, laatuun ja saatavuuteen.

    Avainasia on, että kaikki toiminta tuotteistetaan ja hinnoitellaan. Kaikesta toiminnasta on tehtävä palveluiden tarpeisiin perustuvat selkokieliset toimiala- ja yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat kustannuksineen. Niissä on oltava kaikki palveluiden tuottamiseen tarvittavat tekijät ja määrät kustannuksineen niin eriteltynä, että myös johdon kustannustehokkuus voidaan joka tasolla arvioida.

    3. Henkilökunta sitoutetaan palveluanalyysin tarvittavan tiedon antamiseen.

    Hyvässä työilmapiirissä, jossa johto nauttii luottamusta, sitouttaminen on helppoa. Joka tapauksessa se edellyttää, että kerrotaan avoimesti, mihin on tultu ja miksi. Avainasia on, että pystytään sopimaan yhdessä tavoitteet päämäärien ja tehtävien selkeyttämiseksi tavalla, joka parantaa työn mielekkyyttä ja säästää kustannuksia.

    Käytännössä se tarkoittaa, että henkilökunta vapautetaan käsitteellisestä strategiatyöstä ja sovitaan, että keskitytään luomaan konkreettinen pohja uudistusohjelmalle, avaamalla ja hinnoittelemalla toiminnot seurattaviksi ja mitattaviksi.

    Sitouttamisen lähtökohtana on, että, ketään ei irtisanota vaan supistukset tapahtuvat eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman seurauksena ja että henkilöstö sitoutuu tehtävävaihdoksiin ja uudelleen koulutukseen.

    4. Omaksutaan palvelujen tarpeista lähtevä toiminta- ja hallintokulttuuri.

    Kaiken toiminnan ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan tarvittavien palvelujen hyvä toteuttaminen. Se merkitsee, että kaikessa suunnittelussa ja hallinnossa keskitytään korulauseiden ja mielikuvaraporttien sijaan käytännön arkeen. (toimintasuunnitelmien tekoon)

    Uudistusten on lähdettävä palvelujen tarpeesta ja niiden toteuttamisesta hyvin oikealla kustannustasolla. Se edellyttää, että valta ja vastuu määritellään selkeästi. Järjestelmässä saa olla vain päätöksentekotaso ja tuottajataso. Eli tilaaja, joka valvoo ja tuottajat, jotka toteuttavat tilatut tehtävät sopimuksen mukaan.

    5. Parannetaan työilmapiiriä siirtymällä tiedolla johtamiseen

    Tiedolla johtaminen edellyttää konkreettisia toimintasuunnitelmia ja selkeää näkemystä kokonaisuudesta. Kun nämä asiat ovat kunnossa, johdolla on eväät suunnitelmalliseen tiedolla johtamiseen. Jo ennen, kun kaikki on sapissa, voidaan siirtyä tiedolla johtamiseen hyödyntäen nykytekniikan antamia mahdollisuuksia.

    HUOM! 31.10.2019 Tältä osin on todettava, että 2014 olettamuksena oli, että tietojärjestelmät mahdollistavat tiedolla johtamisen ja seurannan. Nyt tiedetään, että näin ei ollut. Valitettavasti monista lupauksista huolimatta tilanne on edelleen sama.

    6. Siirrytään kustannustietoiseen sopimusohjaukseen

    Siirtymällä tehtävä- ja kustannustietoiseen sopimusohjaukseen (tiedolla johtamiseen), päästään monituottajamalliin, jossa omilla ja ulkoisilla tuottajilla on samat pelisäännöt. Mallissa päätöksentekotaso hyväksyy toimintasuunnitelmat ja tilaa palvelut tuottajilta, jotka toteuttavat itsenäisesti niille annetut tehtävät.

    Kaikkien tehtävien ja kustannusten toteutumista seurataan vertaamalla toteutumista tilauksessa määriteltyihin ja hinnoiteltuihin suoritteisiin. Lähtökohtana on, että toimintasuunnitelmat tehdään kustannuslaskelman muotoon ja seuranta tapahtuu jälkilaskentana. Sähköisessä järjestelmässä seuranta ja oman tuotannon vertaaminen ulkoisiin toimijoihin on helppoa.

    Vertaamalla omia ja ulkoisia toimijoita keskenään kustannusten ja laadun osalta tiedetään, missä mennään. Se antaa hyvän pohjan valita tuottajat kilpailukyvyn perusteella.

    7. Käydään arvokeskustelu ja rajataan toiminnat talouden sallimiin raameihin.

    Kun kaikki toiminnot on hinnoiteltu oikean kustannustiedon pohjalta, käydään arvokeskustelu ja päätetään mitä palveluja ja millä vero- ja maksurasituksella niitä järjestetään niin, että talous saadaan tasapainoon

    8. Päätetään omistajapolitiikasta ja investoinneista tavalla, joka lisää vakavaraisuutta.

    Päätösten pitää perustua kustannuslaskelmiin, joilla voidaan osoittaa pitkän aikavälin vaikutukset koko konsernin talouteen. (esim. Palloiluhalli) Omistajapoliittisilla ratkaisuilla on tuettava vakavaraisuutta, joka vähentää käyttökuluja, jotka maksetaan konsernin ulkopuolisille toimijoille. ( Huom! sisäisen ja ulkoisen laskutuksen oleellinen ero)

    Kaikkien kiinteistöjen osalta on avattava käyttötarkoitus, käyttöaste, käyttökelpoisuus ja omistussuhteet sekä ulkopuolisille maksettavat vuokra ja muut mahdolliset korvaukset niin,että voidaan arvioida, mistä tiloista voidaan ja pitää luopua. (esim. varastoista luopuminen)

    9. Siirrytään kustannuslaskentapohjaiseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan

    Määrärahojen pitää perustua palvelujen tarpeeseen ja oikein mitoitettuihin ja hinnoiteltuihin tuotannon tekijöihin. Vain niin voimme varmistua, että toimialoille annetulle rahalle saadaan oikea vastike. Nyt me saamme tietoa vain siitä kuinka paljon eri toimijat käyttävät rahaa. Siirtyminen kustannustietoiseen monituottajamalliin ja siihen liittyvään jälkilaskentapohjaiseen kustannusraportointiin, antaa hyvän pohjan kustannuslaskentapohjaiseen taloussuunnitteluun.

    10.Päätetään strategiset keinot, joilla tavoitteet saavutetaan.

    Strategiset valinnat tehdään kun kokonaisuuden kannalta oleelliset tosiasiat ovat hallinnassa. Muuten niistä päättäminen perustuu olettamuksiin ja mielikuviin, jotka eivät ole mitattavissa. Pahinta on se, että vailla todellisuuspohjaa oleva strategiatyö turhauttaa ja vien pohjan hyvältä johtamiselta. Syytä on muistaa se, että strategia edellyttää konkreettisia valintoja mahdollisuuksien asettamissa rajoissa. Turun kaikille kaikkea hyvää lupaava korulausestrategia sisältää enemmän katteettomia mielikuvia kuin valintoja

     

    Varakas Turku vararikkoon korulausesovulla

    Kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen ja talousjohtaja Ari Mäkisen laatimissa keskustelumuistioissa on paljon tosiasioihin perustuvaa taustatietoa. Muistioissa esitettyihin tietoihin perustuu myös heidän johtopäätöksensä, jonka mukaan nykymenon jatkuminen johtaa jo lähivuosina rahoituskriisiin, joka on vakava uhka hyville palveluille.

    Muistioissa esitetyn tiedon keskeinen tarkoitus oli herättää turkulaiset ymmärtämään tilanteen vakavuus. Muistioissa esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen tarkoitus oli synnyttää keskustelua keinoista, joilla kriisi voitaisiin välttää. Käyty keskustelu osoittaa, että tavoitteet ovat toteutuneet heikosti. Lukuun ottamatta Turun Keskustan vastinetta, muut ryhmät ovat tyytyneet vain pintapuoliseen ”saatanallisten säkeiden” tasoiseen keskusteluun. Johtuuko tämä lähestyvistä vaaleista, kyvyttömyydestä, vastuunpakoilusta tai jostakin muusta syystä?

    Talous tasapainoon positiivisilla uudistuksilla

     Keskustan keinot talouden tasapainottamiseen perustuvat syihin, jotka aiheuttavat tuloihin nähden liian suuret menot. Keskeisiä syitä ovat: moniportainen tehoton hallinto ja siitä johtuva vajaatehoinen palvelutuotanto, virheinvestoinnit, tolkuton rahan käyttö, epäonnistunut elinkeino ja omistajapolitiikka sekä virheellinen tontti- ja asuntopolitiikka. Samat syyt ilmenevät myös muistioista vähän toisin ilmaistuina.

    Näkemyksemme mukaan muistiossa esitetyt keinot pyrkivät poistamaan taloudelliseen ahdinkoon johtaneita syitä. Monista keinoista yhteinen näkemys muistion laatijoiden kanssa löytynee kohtalaisen helposti. Suurimmat näkemyserot liittyvät: palveluiden järjestämiseen, omistajapolitiikkaan, johtamisjärjestelmään, henkilöstöpolitiikkaan, raportointijärjestelmään ja sosiaali- sekä terveystoimen yhdistämiseen.

    Palveluiden järjestämisessä kannatamme liiketaloudellisin perustein toimivaa monituottajajärjestelmää muistioissa esitetyn yksityiseen monopoliin johtavan vaihtoehdon sijaan. Omistajapolitiikassa kannatamme pörssiyhtiömäisen epävakauden sijaan toimitilojen ja käyttöomaisuuden omistusta, joka vähentää käyttökustannuksia ja toimii suhdannepuskurina. Johtamisjärjestelmän keventäisimme yhteen kaupunginjohtajaan ja toimialajohtajiin perustuvaksi. Henkilöstöpolitiikassa parantaisimme motivaatiota ja uudistuksiin tarvittavaa positiivista asennetta itseohjautuvan johtamisen keinoin, joista keskeisiä ovat: arvostus, luottamus ja palkitseminen.

    Raportointijärjestelmän pelkistäisimme kustannustietoiseksi jälkilaskentaan perustuvaksi. Se edellyttää, että talousarvio pohjautuu kustannuslaskentaan ja jälkilaskennalla seurataan talousarvion toteutumista. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen taloudellisia vaikutuksia kartoittamaan esitämme sisäistä toimialajohtaja vetoista työryhmää muistiossa esitetyn ulkopuolisen kumppanin kilpailuttamisen sijaan.

    Tarvittavien uudistusten teko näyttää olevan mahdotonta sellaisessa poliittisessa tilanteessa, jossa erilaiset näkemykset sovitetaan korulauseilla, jotka eivät johda konkreettisiin toimiin. Toimitaanko näin siksi, että näin suojellaan poliittisia etuja? Syistä voidaan olla montaa mieltä mutta ilman positiivista muutosta tulevaisuus on muistion tekijöiden varoitusten mukainen.