Lapsilisäleikkaukset ja muut vyönkiristykset
uhkaavat kansantalouden kasvua
Hallituksen
säästötoimet kohdistuvat liian ankarina lapsiperheisiin
erityisesti lapsilisäleikkauksina ja erilaisina veronkorotuksina .
Keskivertoperheen ( kaksi keskituloista aikuista ja kaksi lasta)
ostovoimasta leikkautuu v. 2015 jopa 1000 euroa vuodessa.
Taloustoimittajat ovat huolissaan näistä toimista, joilla
heikennetään ostovoiman kasvua ja samalla heikennetään
kotitalouksien velanhoitokykyä. Maassamme on vaikeinakin aikoina
investoitu lapsiperheiden hyvinvointiin. Sota-ajan jälkeen
aloitettiin lapsilisien maksaminen ja taloustilanne oli varmasti
vaikeampi kuin nykyisenä aikana. Päättäjät ovat yleensä
oivaltaneet, että satsaus lapsiin on satsausta tulevaisuuteen.
Ostovoiman
heikentyminen tulee näkymään kotimaan markkinoilla. Lapsiperheet
käyttävät rahansa kotimaiseen kulutukseen ja se on piristysruiske
kotimaisille yrityksille. Lapsilisien leikkaus taas on pois
kotimaisesta yrityselämästä. Lapsiperheiden pahoinvointi taas
lisää lastensuojelun kustannuksia ja pienentynyt lapsilisä ajaa
osan perheistä toimeentuloluukulle. Nykyiselläänkin monilapsiset
perheet ja yksinhuoltajaperheet elävät köyhyysrajalla ja lapset
joutuvat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin samanikäisiin.
Tasa-arvoinen lapsuus on jokaisen lapsen oikeus.
Toivoisi, että
hallituksen lyhytnäköinen ja näköalaton perhepolitiikka loppuisi
ja hallitus korjaisi sen mitä korjattavissa on. Maamme väestön
huoltosuhde on vääristynyt ja näillä perheisiin kohdistuvilla
leikkauksilla (lapsilisät, asuntomenojen korkovähennysoikeuden
pienentäminen, veron korotukset ja kotihoidontuen puolitus) ei
innosteta perheitä saamaan lapsia. Meillä on kohta huutava pula
työntekijöistä ja veronmaksajista. Väestön normaali uusiutuminen
lapsia synnyttämällä on aina ollut tärkeää ja sitä tulee
yhteiskunnassa tukea.
Perheitä tulee myös
tukea kasvatustehtävässä perheiden kotipalvelua lisäämällä.
Viime kesän Keskustanaisten Turun puoluekokouksessa olin ajamassa
kodinhoitaja-asiaa osallistuessani Keskustanaisten
varapuheenjohtajavaaliin. Ilahtune tänä keväänä huomasin , että
maassamme valmistellaan uutta sosiaalihuoltolakia, joka mahdollistaa
kotiavun saamisen perheisiin ilman lastensuojeluilmoitusta. Entisajan
kodinhoitoapu on tervetullut uudistus ja tuo iloa ja toivoa
perheisiin. Kodinhoitoapu myös vähentää kuntien
lastensuojelumenoja. Perheenäiti tai - isä tarvitsee sijaista
kotiinsa esim. hammaslääkärikäynnin ajaksi.
Tällä hetkellä
äidit ja isät eivät enää osaa pyytää kotipalveluapua, koska
sitä ei ole vuosiin ole saatu. Joissakin edistyksellisissä kunnissa
tällä hetkellä käy neuvolasta perhetyöntekijä juttelemassa ja
auttamassa vauvan syntymään valmistautuvaa perhettä ja samalla
kartoittaa kotipalvelun tarvetta. Kynnys hakea kotipalvelun apua
madaltuu, kun asiaan on tutustuttu jo ennakolta. Tätä toimintaa
kannattaa kehittää ja tarjota sitä kaikille pikkulapsivaiheessa
oleville perheille. Tämä investointi maksaa itsensä takaisin
jaksavina vanhempina ja lisää myös arjen taitoja. Perheet
tarvitsevat rinnallakulkijaa ja arjen töiden jakajaa ei niinkään
neuvonantajaa!
Ulla Savola
kansanedustajaehdokas Haapajärveltä
Kodinhoitajat takaisin lapsiperheisiin
Suomalainen perhepolitiikka alkaa olla tiensä päässä. Perheiden pahoinvointi ja lasten huostaanotot lisääntyvät jatkuvasti. Jokainen huostaanotto maksaa yhteiskunnalle 80 000 vuodessa per lapsi tai nuori, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Toivon, että Suomen keskusta ajaa inhimillistä ja oikeudenmukaista perhepolitiikkaa.
Imatralla on herätty kohtaamaan lapsiperheiden hätä. Sinne on lisätty kuusi perhetyöntekijää hyvinvointineuvolan (aiempi äitiysneuvola) alaisuuteen. He auttavat jokaista äitiysneuvolan asiakasta lapsen syntymän jälkeen kotona. He tekevät pelkän neuvomisen sijasta arjen töitä ja auttavat perheitä konkreettisesti kaikissa arjen vaikeissa tilanteissa. He tekevät siis entisten kodinhoitajien töitä omien töittensä lisäksi. Kustannusvaikutukset ovat yllättäneet päättäjät. Palkkaamalla näitä arjen sankareita on 2 miljoonan euron lastensuojelukustannukset saatu pienenemään n. 1,8 miljoonaan euroon n.vuodessa. Tämä kokeilu on kestänyt vuodesta 2011. Ennaltaehkäisystä siis tuli investointi.
Aiempi kodinhoitajakoulutus olisi saatava pikaisesti käynnistettyä nykytarpeisiin päivitettynä. Kodinhoitajakoulutuksen lakkauttaminen oli virhe, joka on korjattava. 1990-luvun alussa lakkautettu lapsiperheiden kodinhoitopalvelu olisi saatava kaikkiin kuntiin. Kodinhoitajia ei nykyisellään voida edes palkata kuntiin, koska sellaista virkaa ei ole olemassa. Sosiaalityön virkoihin pitäisi saada kodinhoitajan virka. Lähihoitajakoulutus ei vastaa nykyiseen perheiden vaatimaan tarpeeseen. Lähihoitajat tarvitaan laitospalveluun. Kunnissa on kyllä perhepalvelutyöntekijöitä, jotka tekevät korjaavaa työtä, koska kodinhoitoapua ei ole saatu ajoissa. Suurin osa äideistä kuitenkin tarvitsisi arkeensa tekeviä käsiä ja ystävällistä kanssakulkijaa ei niinkään neuvonantajaa.
Muistan, kuinka lapsiperheet voivat paremmin lapsuudessani, kun kodinhoitajia tuli joskus pyytämättäkin perheisiin. Arki oli turvallista ja aikuisetkin jaksoivat paremmin. Koko yhteiskunta huolehti ennaltaehkäisevästi lapsista ja huostaanottojakaan ei juuri ollut. Avioerotkin olivat harvinaisempia, jota varmaan edesauttoi kodinhoitoapu.
Jos haluamme keskustalaisina elvyttää taloutta, meidän tulisi saada ennaltaehkäisevä perhepalvelutyö takaisin kuntiin. Kodinhoitajia voitaisiin palkata kuntiin enemmän samalla rahalla kuin perhetyöntekijöitä. Perhetyöntekijöitä myös tarvitaan kuitenkin korjaavaan työhön. Säästäkäämme kunnissa palkkaamalla kodinhoitajia!
Keskustanaisten edustajakokouksessa Turussa otin kodinhoitajakoulutuksen esille. Keskustanaiset lupasivat lähteä valmistelemaan asiaa keskustanaisten hallituksessa. Toivon, että asia ei hautaudu kunta- ja sotesekoilua seuratessa unholaan. Lapset ja perheet eivät voi odottaa! Kuntien talous erityisesti lasten huostaanottojen lisääntyessä ja perheiden pahoinvoidessa ei voi odottaa! Nyt tarvitaan toimintaa eikä vain ystävällistä hyminää. Tarvitsemme enemmän käsiä kuin keskustelua.
Ulla Savola
Keskustanaisten Haapajärven ympäristön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja