Ulla Savola s. Sorvari
- 50-vuotias
luokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri Haapajärveltä
- 10 lapsen äiti
- syntynyt ja käynyt
koulunsa Kalajoella
- ajaa
eduskuntavaaleissa lapsiperheiden asioita ja parempaa
koulutuspolitiikkaa sekä alueemme kehittämistä
- varavaltuutettu,
teknisen lautakunnan jäsen, Haapajärven Keskustanaisten
puheenjohtaja, Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan johtokunnan jäsen,
vesiyhtiön hallituksen jäsen, lapsiasiainneuvoston jäsen, JEDU:n
varavaltuutettu
- tehnyt nuorempana
maatalouslomittajan, sairaala-apulaisen ja toimittajan töitä
Ulla Savolan lehtikirjoituksia:
Suomalainen koulutusvienti –
mahdollisuus talouskasvuun
Suomen talous polkee edelleen
taantumassa. Odotettua talouskasvua ei ole näkynyt moneen vuoteen.
Muualla Euroopassa talouskasvu osoittaa ja hienoisia elpymisen
merkkejä. Meillä talous polkee paikallaan ja ostovoimaa edelleen
leikataan veronkorotuksilla ja muilla säästötoimilla.
Uudet innovaatiot ja visiot
paremmista työllisyysnäkymistä saisivat jo vallata alaa.
Suomalainen vienti pitäisi saada vetämään, jotta kansantalous
saataisiin nousuun. Suomalaisten suuryritysten myyminen (esim.Nokia)
ulkomaisille firmoille syövät Suomen talouskasvua ja kertovat
arvomaailman muutoksesta ja heikosta itsetunnosta. Suomalainen sisu
ja yritteliäisyys pitää ottaa nyt käyttöön ja taistella
paikasta globaalissa maailmassa. Vaatimattomuus ei ole enää hyve
nykymaailmassa. Nyt tarvitaan tervettä itsetuntoa ja puolensa
pitämistä kansainvälisessä kilpailussa. Huipputeknologian
luvattuna maana meillä on kaikki talouskasvun edellytykset monien
mittareiden mukaan.
Suomikuvaa on jo vuosia kirkastanut
meidän koulutusosaaminen ja huikeat Pisa-tulokset! Me olemme olleet
usein maailman paras koulutusmaa kuluneen kymmenen vuoden aikana ja
edelleenkin Euroopan paras. Maailmalla meidät tunnetaan
huippukoulutuksesta ja Pisa-tuloksista. Olen jo vuosia ihmetellyt,
miksi me emme voi myydä suomalaista koulutusta, jolla on ollut
valmis brändi maailmalla jo kymmenen vuotta. Tällä hetkellä emme
voi myydä tutkintoja, koska lainsäädäntö estää tutkintojen
myymisen. Uuden eduskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on
poistaa esteet tutkintojen myynnistä ja polkaista koulutusvienti
kunnolla käyntiin. Koulutusvienti eri koulutusasteilla pitäisi
ottaa käyttöön.
Juhannusviikolla alkavissa
minihallitusneuvotteluissa on luvattu ottaa esille lukukausimaksut
EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille
opiskelijoille. Tämä on hyvä suunta. Aluksi lukukausimaksukokeilu
voi vähentää ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta suomalaiset
opiskelijat pääsisivät paremmin opiskelemaan. Myöhemmin
laadukkaasta opetuksesta ulkomaalaiset haluavat maksaakin. Suomi saa
siis tuotteestaan rahaa ja opiskelija haluaa parantaa
opiskelutehokkuutta , kun opiskelu on maksullista. Lappeenrannan
teknillisessä yliopistossa ovat lukukausimaksut ulkomaisille
opiskelijoille olleet jo kokeilussa. Kokeilun aikana ulkomaisten
opiskelijoiden oppimistulokset paranivat.
Silloin, kun Suomi oli Pisa-
tuloksissa 1., Australia oli samaan aikaan toisella sijalla.
Australiassa polkaistiin koulutusvienti heti pystyyn kymmenen vuotta
sitten ja nyt koulutusvienti on 14 mrd euroa vuodessa ( n.7%
kansantalouden viennistä). Suomessa tällä hetkellä haaveillaan
0,1-0,2 mrd. eurosta vuodessa, vaikka potentiaalia olisi paljon
suurempaan koulutusvientiin. V. 2012 Suomessa opiskeli 17 000
ulkomaalaista yliopistoissa ja saman verran ammattikorkeakouluissa.
Lukuvuosikustannukset Suomelle ovat näistä ulkomaalaisista
opiskelijoista n. 300 milj. euroa ( 10 000 euroa/ opiskelija
lukuvuosi yliopistossa ja n. 8000 euroa /opiskelija
ammattikorkeakouluissa). Me siis lahjoitamme ulkomaisille
opiskelijoille n. 300 milj. euroa vuosittain ja kaikki omatkaan eivät
pääse opiskelemaan. Lukukausimaksut ulkomaalaisille pitäisi
ehdottomasti ottaa käyttöön.
Suomesta puuttuu markkinoinnin
käytännön osaaminen koulutusvientiin. Yliopistomiehet ja
opettajat eivät välttämättä ole parhaita myyntimiehiä.
Koulutusviennin vetäjäksi tarvittaisiin yrittäjiä, jotka
tuotteistavat koulutusta ja toteuttavat sen yhdessä koulutuksen
ammattilaisten kanssa. Eduskunnan tehtävä on poistaa
lainsäädännölliset esteet koulutusviennin toteuttamisesta.
Nykyiselläänkin tilauskoulutusta voidaan myydä, mutta tutkintojen
myynti ei ole mahdollista.
Me olemme
kasvaneet huippukoulutetuksi kansaksi ilmaisen ja kaikille
mahdollisen peruskoulutuksen takia. Ulkomaalaisille koulutusta ei
pitäisi antaa ilmaiseksi ainakaan Euroopan ulkopuolelle. Meidän
nuoremme joutuvat maksamaan, jos he lähtevät opiskelemaan
ulkomaille. Esim. kun suomalainen nuori menee opiskelemaan Tarton
yliopistoon lääketiedettä, hän maksaa siitä n. 7800 euroa
vuodessa. Virolainen nuori opiskelee Suomessa ilmaiseksi. Maailmassa
on vain kaksi maata, jotka antavat koulutusta ilmaiseksi
ulkomaalaisille: Suomi ja Luxemburg! Olemmeko me niin rikkaita, että
voimme tarjota ilmaista koulutusta koko maailmalle? Osa maailman
maista esim. indonesialaiset ja kiinalaiset hakee lapsilleen parasta
koulutusta maailmassa ja he haluavat maksaa siitä. Silloin Suomen
ilmaista koulutusta ei haluta, sillä sen ei uskota olevan
laadukasta. Osa tietenkin tulee mielellään ilmaiseen koulutukseen
ja se on nyt mahdollista. Ilmaisen koulutusviennin puolustajat
näkevät tärkeänä sen potentiaalin, joka maailman
huippukoulutetuista jää opintojen jälkeen Suomeen työmarkkinoille.
Suuri osa kuitenkin lähtee kansainvälisille markkinoille ilmainen
koulutus mukanaan.
Koulutus ei saisi olla meidän
maassamme pyhä lehmä, johon ei saa koskea. Se olisi nähtävä
markkinoilla tuotteena, jota voimme myydä ulkomaalaisille eri
muodoissa ( verkko-oppiminen, tutkintojen myynti ja tilauskoulutus).
Meillä on maassamme kultakaivos KOULUTUS, jossa meillä on valtava
potentiaali hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi. Poliittisella
rintamalla meidän tulisi nähdä tämä käyttämätön talouskasvun
lähde ja tehdä yhteistyötä, jotta saisimme koulutusviennin
polkaistua kunnon vauhtiin. Suomalaisille koulutus edelleen tulee
olla ilmaista ja tutkintomaksuja ei maamme kansalaisilta saa
edelleenkään periä. Tasa-arvoinen ja kaikille saatavilla oleva
koulutus on pienen kansan voimavara ja kilpailutekijä globaalissa
maailmassa.
Ulla Savola
Kasvatustieteen maisteri,
luokanopettaja
Lukiokoulutus
käymistilassa – 500 oppilaan lukiot vähimmäisvaatimuksena!
Koulutusleikkaukset
koskevat rankasti maamme lukiokoulutusta, jos hallituksen
suunnitelmat etenevät. Maahamme on suunnitteilla vähintään 500
oppilaan lukioita . Valtio rajaa rahoitusvastuunsa kolmeen vuoteen.
Mammuttilukiot tarkoittaisivat pienten lukioiden lakkauttamista ja
monien lukioiden yhdistämistä. Tästä keskittämispolitiikasta
kärsivät erityisesti pohjois- ja itä- Suomen lukiot ja maaseudun
pienet lukiot kautta maan.
Oudolta ja kylmältä
tuntuu, että hallitus ei ajattele suurlukioiden vaikutuksia
perheiden ja lasten elämään. Ei ole oikeudenmukaista ja
tasa-arvoista, että 16-vuotiaat joutuisivat muuttamaan
maaseutumaisilla alueilla pois kotoa suuriin lukioihin. Koulumatkat
kasvavat ja osa joutuu muuttamaan asumaan lukiopaikkakunnalle. Tänä
aikana pitäisi erityisesti huomioida, ettei kuormiteta nuoriamme
lisää pakottamalla heidät muuttamaan kotoaan liian varhain.
Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja lukioikäinen nuori vielä
tarvitsee kodin tarjoamaa suojaa ja tukea.
Investoimalla pieniin
lukioihin voidaan taata jokaiselle nuorelle turvallinen
oppimisympäristö läheltä omaa kotia. Meillä ei ole vara hukata
yhtään nuorta tehokkuuden ja säästöjen nimissä. Jos halutaan
suurempia lukioyksiköitä, hajautettua mallia kannattaisi miettiä.
Lähiopetusta voisi järjestää usean kunnan lukiossa ja hallinto
voidaan keskittää yhteen kuntaan. Siis lukiolla voisi olla
sivutoimipisteitä. Tällöin oppilaiden ei tarvitsisi muuttaa pois
kotipaikkakunnalta ja monipuoliset valinnan mahdollisuudet
oppiaineissa säilyisivät. Verkko- ja etäopetusta voidaan myös
hyödyntää.
Huolestuttavaa on myös
se, että on ratkaisematta se, mitä lukiossa opetetaan, sillä
hallituksen tuntijakopäätöstä ei näy eikä kuulu. Tällainen
käymistila ei ole hyväksi koulutuksellemme ja keskeneräisiä
asioita lukio-opetuksessa on muutenkin paljon. Nyt lukioissa pitäisi
saada valmistautua rauhassa syksyllä 2016 alkaviin sähköisiin
ylioppilaskirjoituksiin. Esitys tuntijakoesityksestä on luvattu
antaa tämän vuoden aikana. Kiirettä pitää. Kuka tämän
hallitsee? Tuntijakoesitys pitäisi saada valmiiksi, mutta
huolellisesti ja tarkasti asiantuntijoiden kanssa laadittuna. Suomen
loistavaa mainetta koulutuksen mallimaana ei kannata uhrata säästöjen
ja kiireen alttarille. Lukion monipuolinen oppiainetarjonta
mahdollistaa opiskelijoiden omien vahvuuksien huomioimisen.
Kiinnostus ja motivaatio parantaa oppimistuloksia ja
jatko-opiskelumahdollisuuksia. Järki käyttöön
lukiouudistuksessa.
Ulla Savola
Keskustan
jäsenvaaliehdokas