Historiaa

Kunnallisjärjestön historiaa

Maalaisliiton Kemijärven kunnallisjärjestö rekisteröitiin 17.12.1947. Toki Kemijärvellä oli aikaisemminkin ollut Maalaisliiton toimintaa eri osastojen ja myös virallisesti rekisteröimättömien järjestöjen muodossa. Maalaisliiton riveistä eduskuntaan oli Kemijärveltä valittu ensi kerran jo vuonna 1930 maanviljelijä Matti Oskari Lahtela. Järjestön toiminta on jaettavissa kolmeen osaan: 1.) toiminta valtiovaltaan päin, 2.) toiminta kunnallishallinnosa ja 3.) järjestötoiminta sekä sen tiimoilta erilainen valistus- ja virkistystoiminta.

Kunnallisjärjestön täyttäessä 40 vuotta, totesi pitkäaikainen puolueaktiivi ja kunnallismies Urpo Alaluusua järjestön syntymäpäiväjuhlassa puheessaan mm. seuraavaa: "Paikalliseen kunnallispolitiikkaan järjestö on osallistunut koko historiansa ajan aktiivisesti. ... Järjestötyö, ehkä useista vaaleistakin johtuen on korkealla tasolla. Toivoa vain sopii, että tulevaisuudessakin löytyy vapaaehtoisia ja innostuneita järjestöihmisiä tekemään työtä keskusta-aatteen puolesta."

Maalaisliitto-Keskusta on ottanut kantaa alueen kannalta tärkeisiin asioihin vuosikymmenien ajan ja ollut myös aktiivisena toimijana kotiseutua rakennettaessa.

Kemijärveltä Maalaisliitto-Keskustan edustajina ovat eduskunnassa toimineet Matti Oskari Lahtela 1930-58, Olavi Lahtela 1958-68 sekä Timo E. Korva 1991-95 ja 2001-03.


Kunnallisjärjestön toimihenkilöitä

Varhaisimpien vuosien pöytäkirjat eivät ole säilyneet, joten tiedot siitä, ketkä ovat hoitaneet vastuullisimpia tehtäviä Kemijärven Maalaisliitto-Keskustapuolueessa eivät ole aukottomat.

Puheenjohtajat

Kunnallisjärjestön puheenjohtajina 1950-60-luvuilla toimivat mm. kunnallisneuvos Vilho Karanta, maanviljelijä August Kyyhkynen sekä liikemies Onni Majava. Kunnallisjärjestö toimi jonkin aikaa kahdessa osassa Kemijärven jakaannuttua kauppalaan ja maalaiskuntaan vuonna 1957.

1961-66 Ilpo Hautala ostoasiamies
1967-69 Renne Okkonen kauppias
1970-71 Pentti Alajoutsijärvi yrittäjä
1972-74 Ilmo Saarenpää työnjohtaja
1975-77 Martti Lahtela sähköasentaja
1978 Erkki Alaluusua maanviljelijä
1979-81 Onni Koskenranta metsätalousinsinööri
1982-83 Aaro Suopanki toimittaja
1984 Martti Lahtela sähköasentaja
1985-88 Urpo Alaluusua maanmittausteknikko
1989-95 Olli Ollila turbiininhoitaja
1996-2000 Tuulikki Juujärvi keittäjä
2001-02 Tarja Perälä yleinen edunvalvoja
2003-07 Juhani Tapio projektipäällikkö
2008- Tarja Kaisanlahti sairaanhoitaja

Varapuheenjohtajat

1982-85 Unto Soppela työnjohtaja
1986-87 Olli Ollila turbiininhoitaja
1988-1992 Kaarina Hourula johtava ylihoitaja
1993 Maarit Klemetti opiskelija
1994-95 Anna-Maria Alaluusua asuntolanhoitaja
1996-97 Kaarlo Jankkila insinööri
1998-2000 Pekka Alanne laborantti
2001-04 Mauno Kerkelä konduktööri
2005-07 Tarja Kaisanlahti sairaanhoitaja
2008- Antti Kerkelä maanviljelijä

Sihteerit

Kunnallisjärjestön sihteereinä 1950-60-luvuilla ovat toimineet mm. August Mustonen, Viljo Kivinen, Sulo Leskelä ja Eemeli Halonen.

1961-63 Hannes Korkalo
1964-66 Aarne Raatikainen
1967-69 Lauri Alanne maanviljelijä
1970 Sulo Berg kauppias
1971-74 Martti Lahtela sähköasentaja
1975-78 Pertti Kasurinen toimittaja
1979 Raija Karppinen
1980-81 Eero Leskelä toimittaja
1982-86 Raija Karppinen
1987-91 Tarja Perälä yleinen edunvalvoja
1992 Juhani Tapio projektipäällikkö
1993-2000 Leena Juujärvi kanslisti
2001-02 Tarja Kaisanlahti sairaanhoitaja
2003-07 Tuula Helisten lääketyöntekijä
2008- Raili Kerkelä isännöitsijä

Johtokunnan jäsenet vuodesta 1983 lähtien

Aaro Suopanki -1983
Raija Karppinen -1984
Unto Soppela -1992
Eero Uimarihuhta -1987
Urpo Alaluusua -1983, 1985-88, 1995
Tuulikki Juujärvi -1990, 1996-
Lauri Vaara -1985
Sauli Kulpakko -1983
Pentti Alajoutsijärvi -1984, 2006
Hannu Hautala -1988
Reino Pyhäjärvi -1986
Eeva Kerkelä -1984
Martti Lahtela 1984
Arvo Talvensaari 1984-90
Seppo Kivelä 1984-87
Olli Ollila 1985-95
Silja Ulkuniemi 1985-87
Niilo Kulpakko 1986-88
Eerik Kerkelä 1987-91
Tarja Perälä 1988-91, 2001-02
Olavi Kivilahti 1988
Timo Kyyhkynen 1988, 1992, 1999, 2008-
Sisko Ruopsa 1988-92
Marjatta Vihriälä 1988-94
Kaarina Hourula 1989-91
Hilkka Jankkila 1989-91
Valde Alaluusua 1989-91, 1994
Paavo Perälä 1989-90
Anna-Maria Alaluusua 1990, 1992-97, 2000-04
Esko Tuovinen 1991-92
Onni Koskenranta 1991-99
Juhani Tapio 1992, 2003-07
Kyösti Imponen 1992, 1995, 2004-07
Juhani Körkkö 1992-95
Maarit Klemetti 1993
Leena Juujärvi 1993-2000
Veikko Niemelä 1993
Liisa Talvensaari 1993
Jouni Lahti 1993, 1996-97
Juhani Juujärvi 1993-95
Aulikki Imporanta 1993-94, 1999-2000
Aira Ruokamo 1993-96
Seppo Tuomi 1994-95
Kauko Viinikka 1994
Erkki Jounila 1994-95
Antero Suikkanen 1994-98
Unto Vihriälä 1995-96, 2003
Kaarina Soppela 1995
Kaarlo Jankkila 1996-97
Heleena Tuulaniemi 1996, 1998-2000, 2004-
Hannu Hautala 1996
Seppo Kerkelä 1997-98
Elli Ämmälä 1997-2004
Jukka Sirviö 1997-99
Pekka Alanne 1997-2000
Mauno Kerkelä 1997-2004
Eeva Moilanen 1998-2003
Reijo Lehtola 1998
Taisto Kostamo 2000-02, 2004
Kaisa Juujärvi 2000
Antti Alaräisänen 2001-02
Tarja Kaisanlahti 2001-03, 2005-
Pauli Kerkelä 2001-04
Raimo Kerkelä 2001-03, 2006-
Niina Pajari 2001-03
Eeva-Liisa Soppela 2001
Tuula Helisten 2002-
Janne Kaisanlahti 2003-04
Annamari Kelloneimi 2003
Raija Soppela 2004-05, 2007
Markku Korpela 2005-06
Jukka Ojala 2005-
Veikko Perälä 2005-07
Aimo Puolakka 2005-
Teija Tohmola 2005-06, 2008-
Ann-Christinen Lampela 2006-07
Päivi Perälä 2007-
Antti Kerkelä 2008-
Raili Kerkelä 2008-
Raija Kiemunki 2008-

Kunnallisvaalien historiaa

Ensimmäiset kunnallisvaalit käytiin Kemijärvellä tammikuussa 1919. Sitä ennen kuntaa oli johtanut vuodesta 1871 kuntakokous ja kunnallislautakunta, tätä ennen kunnallishallinto oli hoidettu seurakunnan hallinnon puitteissa.

Varhaisimmat kunnallisvaalit käytiin ns. listavaaleina (1950 vaaleihin asti) ja listat eivät olleet alkujaan kovin selvästi puoluepoliittisesti jakautuneet, vaikka toki yleensä tiedettiin, kuka ehdokas kuuluu mihinkin puolueeseen. Ennen sotia valtuustot olivat pääasiassa porvarillisista jäsenistä koostuvia. Vuoden 1945 vaaleista lähtien kunnallisvaalit on käyty melko pääasiassa poliittisin tunnuksin. Vuodet 1957-72 Kemijärvi oli jakautuneena kauppalaan ja maalaiskuntaan, kunnes 1.1.1973 perustettiin yhtenäinen Kemijärven kaupunki.

Maalaisliitto-Keskustan ääniharavia Kemijärvellä

vuosi nimi ja äänimäärä ammatti

1930 Matti O. Lahtela maanviljelijä, laivakapteeni
1933 Aukusti Vaarala, 80 maanviljelijä
1936 Matti Juujärvi, 76 maanviljelijä
1945 Mauno Jankkila, 147 apulaisjohtaja
1947 Iivari Kangas, 164 talonpoika
1950 Arvo Kylmäniemi, 140 kauppias
1953 Matti Kulmunki, 103 maanviljelijä maalaiskunta
1956 Matti Kulmunki ja Sulo Leskelä, molemmat 93 maanviljelijä; kansakoulunopettaja
1960 August Kyyhkynen, 92 maanviljelijä
1964 Mauno Jankkila, 125 apulaisjohtaja
1968 August Kyyhkynen, 136 maanviljelijä kauppala
1956 Viljo Kivinen, 65 myymälänhoitaja
1960 Pauli Ahola, 74 kauppias
1964 Pertti Kasurinen, 82 toimittaja
1968 Pertti Kasurinen, 91 toimittaja Kemijärven kaupunki
1972 Martti Lahtela, 147 sähköasentaja
1976 Paavo Talvensaari, 162 metsäteknikko
1980 Paavo Talvensaari, 219
1984 Matti Kauko, 178 kirurgian ylilääkäri
1988 Urpo Alaluusua, 197 maanmittausteknikko
1992 Aarno Kostamo, 208 toimitusjohtaja
1996 Veikko Perälä, 218 vanh. konstaapeli
2000 Veikko Perälä, 204
2004 Antti Kerkelä, 194 maanviljelijä