Jouni Niskanen

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg

Seurakunnassa tehdään arvokasta kasvatustyötä

23.2.2020

Seurakunnan kristillisestä kasvatuksesta ja laupeudentyöstä ja muusta toiminnasta saa hyvän kuvan sen sisäisessä hallinnossa. Seurakunta tekee palljon töitä että kristillisyys Vaasassa on ajassa mukana!

Jumalanpalvelusten muotoja ja sisältöjä on uudistettu erilaisille ryhmille, esimerkiksi rippikoulun voi suorittaa erilaisina versioina, vammaiset ja erityistarpeiset tai ADHD-lääkitys tai muu yksityistoive otetaan aina huomioon. Taaperomuskarit ja muut lspsiperheille suunnatut kerhot ovat suosittuja. Paikallinen erikoisuus oli viimeksi 2.2.2020 Palosaaren kirkon vihkiyö joka varattiin täyteen naimisiin meneviä pareja. Diakoniatyö on voimissaan ja seurakunta tekee yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Huutoniemen kirkon alakerrassa on uusittu sähköautorata seurakunnan kilpaveikoille. Ja niin edelleen, voit tutustua tämän päivän tarjontaan sivulla vaasansuomalainenseurakunta.fi/tapahtumat

Sekularisaatio etenee yhteiskunnassa. On tullut opetusministeriöstä kieltoja ettei uskonnollista toimintaa saa harjoittaa kouluissa joulujuhlissa eikä koulunpäästöissä. Ja nyt kohistaan ettei saisi pian kouluissa opettaa uskontoakaan vaan jotain diibadaabaa mieluummin. Kristillistä perinnettä ja kulttuuria uhkaa arvojen pluralismi ja välinpitämättömyys jonka toinen nimi on arvotyhjiö.

Minä kiitän Vaasan suomenkielisen seurakunnan väkeä ja seurakuntalaisia kristillisen viestinvälittämisen aktiivisuudesta, sekä uudistumisesta, työstä ja motivoitumisesta näinä yksilöllistyvinä aikoina. Ei ole helppoa, kun kansa voi helposti kännykkää lipasemalla erota kirkosta, ja täyttää päänsä sielunvihollisen houkutuksilla tai yksinkertaisesti vaan olla öönä eli tietämättömänä ja välinpitämättömänä.

 

Toisen asteen koulutukseen yhtenäinen malli koko Suomeen

20.2.2020

Koulutusmaailmassa on yksi iso tabu, ja on toisen asteen koulutuksen kokonaisuudistus. Ammattikouluja on uudistettu, ammatillista opetusta on uudistettu, raja aikuiskoulutuksen ja nuorison ammatillisen koulutuksen välillä on poistettu. Ammatillinen tutkinto antaa hakukelpoisuuden kaikkiin korkeakouluihin. Kiitos siitä!

Mutta Lukiokoulutukseen ei saa koskea: joka kylässä pitää olla Sivistyslukio, jossa opiskellaan Sivistysaineita tavoitteena saada Kuusi Ällää, Jotta Ylioppilas pääsee Yliopistoon. Ylioppilastutkinto ei ole ammattitutkinto, eli se ei kelpaa työelämässä mihinkään. Tokihan lukiokoulutusta on uudistettu, mutta lukion ideaan ei ole koskettu: lukion vuosisatoja vanha idea on antaa Hakukelpoisuus korkeakouluun.

Erikoislukioiden suuri määrä kertoo että lukioille on keksitty mitä tahansa yleissivistävää koulutusjippoa jotta ne vetäisi esimerkiki ratsastustyttöjä, urheilusta tai taiteesta tai ties mistä harrasteesta kiinnostuneita. Se kehitys on vikasuunta! Lukiokoulutuksen kehittämisen suunta ei pitäisi olla lisää epämääräisyyttä vaan suunnan pitäisi olla työelämärelevanttius.

Yliopistokaan ei enää panosta ympäripyörittelyaineisiin tai sivistysaineisiin sisäänpääsykriteereissään, vaan arvosanoissa painottuu osaamiseen eli matematiikka. Missä lukioissa opiskellaan sivistyslatinaa enää tai muinaiskreikkaa? Toisaalta kielivalikoimat on henkitoreissaan olevissa pikkulukioissa yksipuolistuneet, kaikki opiskelee englantia, ruotsi on heivattu. Ei sekään kehitys hyvä ole - mikään ei ole niin käytännöllistä kuin osata muutakin kuin englantia.

”Kaksoistutkinto” tarkoittaa sitä, että ammattikoulussa opiskeleva voi opiskella myös samaan aikaan ylioppilaaksi, tai päinvastoin. Suorittaa siis kaksi eri tutkintoa: ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon. Osa oppiaineista on kaksoistutkintolaisilla yhteisiä, mutta suurimmaksi osaksi ei. Nosta hattua nykyisille kaksoistutkintolaisille, kova homma on esimerkiksi 16-vuotiaasta asti kaksikymppiseen saakka opiskella kahta tutkintoa. Putki on pitkä. Pidentäähän se opiskelua, totta kai! Mitään uutta hyötyä kaksoistutkinto ei anna kuitenkaan korkeakoulun hakukelpoisuuteen. Olisi syytä arvioida mikä on kaksoistutkinnon hyöty työnantajille, eli mitä lisäarvoa esimerkiksi lähihoitajan osaamiselle tuli siitä että hän suoritti lukion pakolliset aineet. Varmasti hyötyä oli mutta mikä on konseptin value/money –suhde?

Ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa kaksoistutkinto tarkoittaa sitä että suomalainen opiskelija opiskelee korkeakoulututkintoa opinto-oppaansa mukaisesti esimerkiksi AMK-tutkintoa 3,5 vuotta. Hän menee korkeakoulujen välisen kaksoistutkintosopimuksen mukaisesti osaksi opiskeluajastaan ulkomaiseen korkeakouluun vaikkapa Saksaan, opiskelee siellä sen vastaavan Fachhochschule-tutkinnon aineita henkilökohtaisesti sovitulla tavalla esimerkiksi vuoden-puolitoista, tulee takaisin Suomeen ja saa täyden hyväksi luvun saksalaisista opinnoistaan. Tutkinto Suomessa syntyy suunnitelman mukaisesti 3,5 vuodessa, mutta hän saa myös saksalaisen Fachhochschule-tutkinnon, sovitusti samassa ajassa. Käytännössä samassa ajassa systyy siis kaksi tutkintoa, opiskelija opiskelee samalla saksalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja kielitaitoa. Tätä on kaksoistutkinto korkeakoulumaailmassa. Value/money –suhde on kunnossa sekä opiskelijalle, korkeakouluille että työnantajille!

Keskusta on avannut Kurvisen suulla eduskunnassa keskustelun toisen asteen koulutuksesta https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006405497.html eli ”nuorisokoulusta”.

Minä sanon pitkään koulutuskentässä toimineena että olisi kyllä aikakin! Pienissä kylissä ei kannata ylläpitää puolityhjiä lukioita ja samaan aikaan puolityhjiä ammatillisia koulutusyksiköitä. Yhdistäkää ne keskenään! Pieneen kuntaan jää edes yksi elinvoimainen nuorisokoulu, sen sijaan että sekä lukio että ammattikoulu jouduttaisiin kunnassa lopettamaan. Nuorisotutkinto pitäisi kaikille olla samanmittainen, mutta se voisi olla itse suunniteltu ammatillisesti suuntautunut ”perustutkinto” tai sitten teoreetikoille soveltuva ”sivistyspainotteinen”. Sitä ei pitäisi suunnata enää erikoislukioiden ties mihin ratsastukseen, seiväshyppyyn, tanssiin eikä piirtelyyn vaan ammatillisiin aineisiin joihin on kysyntää omassa kylässä. Se nuorisotutkinto kävisi korkeakouluun hakukelpoisuuteen osoittamiseksi millä tahansa kombinaatiolla, ja olisi heti samalla enemmän työelämärelevantti. Nuorisotutkinto antaisi parempaa pohjaa työuralle, kuin nykyinen teoreettinen tai ammatillisesti yhdentekevän harrasteen ohessa opiskeltu ylioppilastutkinto. Kaikista ei tule kuuden ällän ylioppilaita, eikä kaikkia haluta jatkaa korkeakouluun. Valkoinen hattu voitaisiin myöntää kaikille nuorisotutkinnon suorittaneille, ei se Prismassa paljoa maksa!

Työelämässä arvostetaan käytännön taitoja: minä väitän että kielitaitoinen hitsaaja joka ymmärtää matematiikastakin jotain on sellainen jota työelämä nyt tarvitsee. Onko patoutunutta työelämän kysyntää yleissivistyneille ylioppilaille? Voitte itse miettiä esimerkkejä. Erikoisammattitutkinnoilla voidaan aina syventää ammatillista osaamista, ja teoreetikot voi jatkossakin aina hakeutua korkeakouluihin, olipa he käytännöllisesti tai sivistyksellisesti nuorisokoulutuksessa suuntautuneita.

Kokonaisuudistus ei olisi keneltäkään pois vaan kaikki osapuolet voittaisivat: win-win-win!

 

Diesel-kansaa rangaistaan, eihän Kepu ole syyllinen?

19.2.2020

Hallituksen suunnitelmat dieselin polttoaineveron nostamisesta suututtavat kansan syviä rivejä. Varsinkin pitkää siivua päivittäin ajavaa diesel-autoilijaa nyt ärsytetään. Ei hyvä. Kaikki eivät voi ostaa teslaa eikä niissä virta riitä maaseudun tarpeisiin. Diesel on edelleen kustannustehokkain ajoneuvo maaseudun asukkaalle.

Ohessa väkevää kommentointia metsien mieheltä https://youtu.be/Fmfsa-xa3Ho . En ole sukua eikä huonetta enkä tiedä onko hän kepulainen mutta tunnistan heti maaseudun autoilijan tunnelmat.

Kun Keskusta on hallituksessa niin muistakaa Ministerit että Keskustan peruskannattajia ei pitäisi suututtaa ihan millä tahansa hullutuksilla. Tämä dieselspekulaatio ei vaikuta hyvältä, ja koska paskalaki pännii maaseudulla edelleen niin ketkä Keskustaa äänestävät jatkossa? Jos Keskusta kääntää selkäänsä sinne mistä Keskusta on kotoisin niin miten Keskustan ministerit pärjäävät seuraavissa vaaleissa? Minä vaan kysyn.

 

Se Ponssesta puhuu, joka Ponssella ajaa

18.2.2020

Päivää kepulaanen! Kiitos kysymästä, kirvesvartta. Olis kirveellä nimittäin töitä. Ei näe metsää puilta. Pannaan halki, poikki ja pinoon. Mottitaistelut alkavat. En ole puusta veistetty, nyt otetaan miehestä mittaa!
Nuorena on vitsa väännettävä - Oksalla ylimmällä!

NIin metsä vastaa kun sinne huudetaan.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Sitä puuta puskeminen johon on kiinni kytkettynä.

Siinä on seittemän hirttä ristissä. Joulupuu on rakennettu! Päreet on kainalossa! Tikku tarttuu sormeen kun päätään raapii. On muutakin kuin sahajauhoja päässä. Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee.

Luonto tikanpojan puuhun vetää. Tyvestä puuhun noustaan. Jumalan pyssy ja puukuulat! Puusta sorvasimme sen.

Lentää kuin leppäkeihäs! Ei pääse puusta pitkään. Metsään meni, päin mäntyä!

Ken kuuta kurkottaa se kantoon kapsahtaa. Olen kuin puulla päähän lyöty! Puujalkavitsiä veistellään.

Ei minunkaan suu ole tuohesta tehty. Koputa puuta - pannaan puolet petäjäistä! Ei tehdä tikusta asiaa: Vedetään pitkää tikkua! Kyllä se päivä paistaa risukasaankin!

 

Siperiako SeAMKia pelottaa?

17.2.2020

Tiedän sattumalta tuon naapurimaakunnan Seinäjoen ammattikorkeakoulun. Sitä ollaan myymässä kauas kaakkoon, Tampereelle.

Etelä-Pohjanmaalla ollaan oltu läänien poistumisen jälkeen ittellisiä. Viime vyosikymmeninä on Seinäjoki paljon kehittynyt kuten SeAMK myös.

Vaasan lääni - jos nuoret ette tiedä ja vanhat ette enää muista - oli sellainen valtion hallintoalue, jonka operatiivinen johtopaikka sijaitsi Vaasassa ja sitä ennen Nikolainkaupungissa.
Seinäjokea ei oikein edes ollut olemassa silloin yli vuosisata sitten. Jos Ilmajoen kuntaan kuuluneen Törnävän Östermyran ruukin takaisessa rautatieristeyksen viereisessä vaatimattomassa kylässä rautatieläiset tai muut häjyt hulinoivat, niin kasakat Vaasan kasarmilta pistivät ns. "rapakylän" huligaanit miekalla järjestykseen. Siperiaan vietiin pähimmat häjyt Vaasan hovioikeuden päätöksillä. O de var många! Vaasan läänin maaherran, kasakoiden ja Vaasan hovioikeuden pelko - sanotaanko että iskostettin Seinäjoella häjyjen mieliin.

Vaasan ammattikorkeakoulu on pieni - sanotaanko että maakunnan suomenkielisen vähemmistön - ammattikorkeakoulu Vaasassa. Ruotsinkielinen yrkershögskolan Novia ei ole kiinnostunut finjäveleistä. Pieni VAMK tarvitsisi suomenkielistä kumppania koska se taitaa jäädä liian hentoseksi valtakunnallisissa korkeakoulurankingeissä. Vaasan yliopisto on kumppani, mutta hentonen sekin on yliopistoksi.

VAMKin kanssa SeAMK ei halua yhdistyä. Kaksi liian pientä suomenkielistä ammattikorkeakoulua lyhyen matkan päässä toisista saman Vaasan läänin mailla ei löydä toistaan. VAMKista se ei olisi ollut kiinni. SeAMK suuntaa poispäin kunhan vaan ei länteen Vaasaan!

Siperiako pelottaa Seinäjoella edelleen? Haloo häjyt siellä Östermyran radan varrella! - Vaasan kasakoista ei ole ollut uhkaa enää sataan vuoteen, turha on teidän Siperian reissua enää pelätä!

 

Sotesoppaa valetaan vaasalaisittain

16.2.2020

Piti pistäytyä Vaasan keskussairaalassa. Ei mitään vakavaa. Mutta kyllä keskussairaalan maisema muuttuu! Parkkitalon entisestä rappukäytävästä ei voinut kulkea, piti luikkia väliaikaisia käytäviä ulkokautta kiertäen, kapeita väliaikaisia kujia pitkin sivuovea päin josta sisääntulo. Betonimyllyt pyörittää betoniliejua, pumppuautot pumppaavat sakeata soppaa ties minne valumuottien syvyyksiin. Komiaa teräsbetoni- ja lasiseinää on saatu jo pystyynkin. Vaikea itse asiassa hahmottaa kaiken sekametelin seasta missä oltaisiin niinkun sillä tutulla vanhalla kartalla.

Eipä siinä. Kehitys kehittyy. Tuli vaan mieleen että mikä siinä vanhassa rakennuskannassa oli oikeasti vika? Siellä tuli aikanaan monet kerrat oltua ihan työpalavereissa ja jopa asiakkaanakin käytyä, enkä minä valita että VSHP:n sairaala oli huonossa kunnossa. H-talossakin kävin monet kerrat enkä mitään vikaa huomannut enkä haistanut. Olihan se vanha talo mutta kuitenkin ihan käyttökelpoinen, olisi se pystyssä pysynyt.

Pakko kysyä se kepulainen kysymys mikä tuli toiseksi mieleen: Mitä tämä megarakentaminen maksaa? Sitten se kolmas kysymys: Paljonko minun tulee osaltani maksaa näistä lasiseinistä ja kimalluksesta? Minulle olisi vähempikin luxus riittänyt.

Kun organisaatio valetaan teräsbetoniin niin se jämähtää siihen. Jotkut piirit on jossain päättäneet että Vaasassa ei tulla teräksessä eikä betonissa säästämään! VSHP keskussairaala takuulla kestää isoimmankin dynamiitin! Valulaskuja maksetaan pitkään. Minä epäilen että saattaa lasku olla melko iso ja että se on isompi kuin annetaan ymmärtää. Joku epäselvyys tässä maksupuolella on kun näkee tuon megalomaanisen rakennustyömaan - nyt tietoisesti upotetaan betonisoppaan vaasalaisen verorahaa ja paljon. Isoa bunkkeria valetaan ja kiire on niinkun Mannerheim-linjaa oltaisiin tekemässä.

 

Somea pitäis lipsutella

15.2.2020

Suomenmaa on netissä. Kiitos siitä että jutut voi näppärästi lipsutella kännykällä. Se on tätä päivää. Tehkää sitten sen verran lyhyitä juttuja että ei tarvitse lipsutella sormea vereslihalle ennen kuin pääsee jutun loppuun.

Itsekkin pitäisi olla netissä. Siitä sovittiin Vaasan paikallisyhdistyksessä, että pitäisi alkaa näkyä siellä missä on nuoret ja lapsiperheet eli yhteiskunnan toivot.

Itse lukeudun siihen kansanosaan, josta toivon saa heittä. Ei se mitään - eihän varhaiskeski-ikä paha kai vielä ole. Me nykyiset viiskymppisethän olemme kuitenkin kuin entiset kolmikymppiset eli kukkeimmillaan! Mutta takana tietenkin jo on se lupaava tulevaisuus.

Somettaa siis pitäis tänä Totuuden Jälkeisenä Aikana. Lipsutella facebookissa, tiktokissa, snapchatissä, tinderissä, instassa ties missä. Videoitakin vois youtubeen lipsauttaa.

Siellä somessa on jo kaikki puolueet sun muut. Pitäis heti ottaa mallia kaikista puolueista. Mitä sun muut somettaa? Pikainen katsaus sometukseen: sisustusideoita, paljasta pintaa, rähinän levitystä, vihapuhetta näpytellään ja trollaajia näkyy olevan, valtion virkamiehiä näkyy maalitettavan ja väärennettyjä videoita näkyy olevan. No se uppoaa tietysti kansaan, niillä saa ääniä. Ja Putinilta tai kiinalaisilta näköjään otetaan määräyksiä ja rahaa jotta voisi somessa kiusata yleisradion toimittajia jotta syntyisi yhteiskuntaan maksimaalinen hämminki - ymmärsinkö oikein?

Mutta mikä siinä on ettei isänmaallisessa hengessä hyvän kotikasvatuksen saanut peruskepulainen semmosesta somesta innostu? Koti, uskonto ja isänmaa sekä hyvät käytöstavat kun sain kotioppina. Taidanpa vaan lipsutella Suomenmaata ja mitä nyt tätä Keskustan blogia myös. Menkää te nuoremmat somettamaan - te osaatte siellä olla. Meikäläinen tulee somessa huonovointiseksi.

 

Vasa Stationista - ajatteleppa omalle kohalle!

13.2.2020

Arvoisat Vaasan päättäjät! Anon täten kunnioittaen laskelmaa siitä paljonko minun tulisi varata rahaa henkilökohtaisina veroina lisää maksettavaksi siitä hyvästä, että Vaasaan rakennetaan pilvenpiirtäjä, jota en meinaa itse käyttää?

Täten kunnioittaen pyytän selvittämään myös paljonko maksaa ja kuka sen lopulta maksaa sen konserttisalin? Minunko se pitää maksaa?Onko halavinta mahtollisuutta kukaan ajatellut? Itse ajattelin kyllä että en olisi siitä kiinnostunut maksamaan kun ei köyhä harrasta noita kotkotuksua. Saako omista veroista vähentää itse omin päin sen summan jos ei itse tule jalallaan siihen astumaan? Käviskö se?

Sitten kysyn tyhmänä sen lopullisen kysymyksen että miksi entisen puolityhjän torin lähelle rakennetaan toinen tori? Saako kysyä millä se uusi tori täytetään ja saako sieltä sitten silakoita? Jos saa tuoreita silakoita niin saatan siellä Vasa Steissonin kansalaistorilla pistäytyäkkin.

Kyselee
Mökin ukko Impivaarasta

Sähköautoa tekisi mieli, mutta mistä saisi virtaa?

12.2.2020

Kyllä se ilmasto kiinnostaa. Varsinkin kun ja jos se saadaan kuntoon sähköautoa ajamalla.

Kyllä minä olen Tesloja katellut sillä silmällä. Vääntöä ja kiihtyvyyttä piisaisi. Tampereen ja Helsingin välisellä moottoritiellä ne suhahtaa ohi siinä sivussa ilmaston pelastaen. Haluaisin kyllä tuollaisen mutta ovat ihan liian kalliita. On niitä korealaisia ja jaappaanialaisia ihmeitä mutta on hinnoissaan nekin. Tuntuisi vaan arvon alennukselta vaihtaa diesel-Volvo johonkin riisikippoon vaikka miten sähköistettyyn.

On niitä hybridejäkin mutta ne on kaikki huijausta. Pakoputki se on niilläkin.

Nyt näin lehdestä että Ameriikassa on tulossa markkinoille sähköinen avolava, jossa on yli 14000 Newtonmetriä vääntöä. Siis neljätoistatuhatta... Se puhuttelee! Kyllä lähtisi! Haluaisi heti sellaisen että ei tarvitsisi dieseliä kärventää jääkarhujen haisteltavaksi.

Hinnoista ei ole vielä tietoa. Riittääkö rahat? Voi olla ettei riitäkään. Miten sitten kun kaikki muutkin haluavat samanlaisen? Millä ihmeen rahalla niitä laajat kansalaispiirit niitä ostaisi?

No jos ajatellaan etta taivaasta tipahtaa rahasäkki jokaiselle sähköauton ostajalle niin eipä se ratkaisisikaan vielä asiaa. Mistä saa tien varresta sähköä? Töpseli kädessäsi sinun tulee jäädä virtasta ohi ajavilta kinuamaan. Antakee virtasta - piäs loppumaan! Kuka ohikulkujoista antaisi virtaa kun pääsi äkkirikkaalta loppumaan!

 

Tuulimyllyjä päin

11.2.2020

Vaasan satamassa on näitä tuulimyllyn lapoja. Aivan julmettuja siipiä. Ainakin sata metriä pitkiä!

Minulla olisi ittellä kainuulaisia perittyä vaaran lakea muutama hehtaari. Olenkin haaveillut että mitä jos niillä puolukkamailla alkaisi harrastaa maailman pelastamista? Laittaisi sinne tuulimyllypuiston! Pistäs itsekkin kortta kekoon ilmaston puolesta.

No. Maakuntakaavaassa alue on tietenkin tuulivoimalle epäsuotuisaksi merkitty kun näitä vaaroja on siellä korkeampiakin. Takataskussa ei tosiaankaan ole miljoonia mutta pankeissahan sitä rahaa tienkin olisi. 20 kilovoltin sähkölinjaan on pitkälti matkaa linnuntietä - edessä rämeitä ja järvenselkiä. Natura-alue on ihan vieressä rajanaapurina - aijai. Puolustusvoimat mahtaako tykätä tuulimyllyistä, kun talvisidan ryssänmotti on siinä lähellä toisella puolella - että jos ne meinaa sinne vainolaista vielä motittaa. Tie tuli vaaran laelle aikanaan kyllä meikäläisellä teetettyä mutta ei tullut mieleen että tien mutkat olisi voinut suunnitella loivemmiksi että propellit ylipäätänsä saisi perille. Onneksi ei nykyään ole maitolaitureita, ne menisi nurin ensimmäisenä kun siipiä mutkissa siirretään.

Pahin este on kuitenkin tien varren torppari don Quijote ja hänen aisankannattajansa, yksi Sancho Panchez. Siinä on kaksi kovapäistä kyläläistä, joille on turha valistaa että tuulivoima pelastaa jääkarhut ja vähentää hiilidioksidia. Voi tulla aidanseipäästä!

Siinä niitä kuitenkin propelleja olisi Vaskiluodon satamassa nätisti rivissä. Lisää saisi tilaamalla. Pikkasenko on kuitenkin haastetta jos maapallo pitäis niinku itse omin päin yrittää pelastaa.

 

Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen

10.2.2020

Mitä mieltä Väyrysestä? Selvyyden vuoksi sanottakoon että se on tietynlainen E-sarjan Mersun malli, jota valmistettiin 90- ja 2000-luvuilla. Komia valtiomiestason malli. Taksitolpaltakin tuttu. Siinä on edessä komiasti neljä lamppua lyhyille ja pitkille. On ABS:sät, Cruise Controllit, SRS:t ihan vakiona ja kaikki pillit ja kellot sai halutessaan lisävarusteena. Keulaan sai erikoistilauksesta lipputangotkin jos halusi osoittaa hulmuavin lipuin että tässä on menossa tärkeämpi herra kohti esimerkikisi vaikkapa presidentillistä palatsia.

Ponttoonikeula siinä on eli korostetut lokasuojat. Takana iso peräkontti pyöristetyin kulmin. Väyrynen ei ole laiska vaan kovakulkunen menijä. Kaikin puolin passeli paremmalle väelle. Väyrynen on vieläkin vanhemmitenkin suosittu eli Väyrynen tulee vastaan tämän tästä. Pitkäikäinen se on ja sitkeä sissi hyvällä huollolla.

Äskenkin svenkatalande Malaxissa keskustassa kun pyörähdin niin huomio kiinnittyi siellä parkissa olleeseen Väyryseen. Onhan se jo malliltaan vanhentunut, poljetun näköinen, ruosteinen (mikä on tyyppivika) ja kolhuja vuodet tuoneet tietenkin muutenkin. Mutta lipputangot siinä kuitenkin oli tanassa ja mikä tärkeintä keulalla kirkas tähti jolla on hyvä tähdätä tiellä kohti uutta seikkailua tai miksei kohti sitä samaa entistäkin.

Eipä muuta kun hyvää jatkoa ruotsinkielisen piirin Väyrysen kannattajille. Ta hand om er Väyrynen!

 

Asuntojen hinnat - pitäisikö Vaasassa purkaa liika-asuntoja?

8.2.2020

Sattumalta tunnen asunto- ja kiinteistökauppaa hyvin, olenhan tehnyt sitä leipätyöksi itsekkin. Uutisissa oli tänään Vuokraturvan toimituskohtajan ehdotus että liika-asunnot pitäisi purkaa sieltä pois missä tarjontaa on liikaa ja kysyntää ei ole. Omakotitaloa tai kerrostaloa nurin vaan jos kukaan ei niitä halua. Monilla pikkupaikkakunnilla on kerrostaloasuntoja ja omakototaloja joita ei saa kaupaksi eikä vuokralle. Ja ongelma pahenee.

Sama ongelma on tuttu Vaasassakin.

Olen Vaasassa myynyt ja vuokrannut asuntoja ja kiinteistönvälittäjän LKV viisaus tiivistyy kolmeen sanaan: sijainti, sijainti, sijainti. Rupunen kämppä Rantakadulla menee kaupaksi millä tahansa hinnalla heti, mutta hyvääkin kämppää Ristinummelta tai Västervikin perukoilta saat markkinoida kuulkaa pitkään ennen kuin kauppa syntyy jos syntyy. Jos syrjäsemmältä kolkalta saat myyntiin 70-luvun lastulevytalon niin käsissäsi välittäjänä on melko varma Musta-Pekka. Ei se mitään, olen minä niitäkin myynyt mutta enpä saanut kaikkia myytyä. On vähän tihkassut.

Lapsuuteni maisemissa kotitilalla on 1700-luvulta Ison vihan jälkeiseltä ajalta aitta, punahongasta veistetty komia pirtti sekin toista sataa vuotta vanha, Napoleonin ajalta toinen aitta. Uudet peltikatot kaikissa, kengitetty ja oikastu. Mikä on näiden markkina-arvo? Ei se korkea ole. Ei näissä ole mitään nykyajan mukavuuksia. Kukaan ei näitä vuokraa. Purkaako pitäis? Kyllä se mietityttää: kuka näitä oikeasti tarvitsee tai haluaa sitten kun perinnönjaon aika on?

Nykyaikainen elementtirakenne vesijohtoineen ja muovisine kosteussulkuineen ja koneellisine ilmastointeineen sen jälkeen kun virrat on poikki pantu ei kestä laisinkaan kylmää ja pakkasta. Se asunto on heti homeessa. Pistäkää purkuun vaan jos kukaan ei sitä tarvitse. Niillä on melko turha kiusata kiinteistönvälittäjää jos arvo oikeasti on negatiivinen.

Harmaa hirsitalo on kestänyt kylmää ja vainolaista, eikä vuosisata tai toinenkin tai markkinoiden kysynnän hiipuminen mitään vaikuta rakenteisiin. Horo rakenne on tuulettuva ja sisäilma raikas. Mutta vesikaton pitää olla kunnollinen.

Saattaa olla että sadan vuoden päästä monta elementtitaloa ja pahvitaloa on pantu matalaksi ja kierrätetty. Ehkä hirsiseinät aloittavat neljännettä vuosisataa, kunhan vaan joku omistaja muistaa vesikatosta huolen pitää. Olipa asukkaita tai ei.

 

Susista - ottiatuota

8.2.2020

Vaasan torilla on taannoin pidetty mekkalaa susia vastaan. RKPn väkeä siellä mekasti ruotsinkielisen rannikkoväen kanssa. O de var så skrämmade! Tottahan siellä oli puolueen mekastettava mukana koska siitä susivastaisuudesta saa ääniä kun vaalit taas painaa päälle.. 

Vaasan kepu on virallisesti susia vastaan. No onhan niistä susista haittaa ja voihan ne olla vaarallisiakin. Terävät niillä on hampaat ja niillä on näläkä. Totta se pelottaa.

Näin yksityis ajattelijana sanoisin kuitenkin notta susi on samanlainen Luojan luoma otus kuin kottarainen ja pingviinikin. Lapissa poronhoitoalueella ei ole susia mutta taannoin oli liian tiheä hirvikanta niin että hirviä kuoli nälkään. Olisi siellä susia tarvittu että luonto olisi päässyt tasapainoon.

Täällä Vaasassa mökkeilevänä huomaa että nuita valkohäntäpeuroja on vaivaksi asti. Syövät kukkapenkit ja omenapuut! Peuroja sudet osavat jo vähentää että tulee tasapaino luontoon. On ne sudet peuroja vähentäneetkin muttei ne minun päälle ole tulleet. Itse asiassa en ole susia itse nähnyt.

Ehdotan kepulaisena kompromisseihin taipuvaisena humanistina että Vaasasta ja muualta Pohjanmaalta ei tapettaiskaan liikoja susia vaan otetaan ne kiinni ja viedään pakettiautolla sinne missä Vihreän Liiton Suomi asuu eli kehä kolmosen sisäpuolelle ja niihin isoihin kaupunkeihin. Siellä on susien puutetta! Siellä on citykaneja paistiksi, siellä cityssa urbaanit vihreät soijalatten lipittäjät ja itujen syöjät saisivat paijata ja suojella susihauveleita ja ehkä jopa käännyttää niitä vegetaristeiksi.

Mutta varo cityvihreä sitten kun tarjoat sudelle kasvisnakkia, susi saattaa näykkästä meleko ikävästi!

 

Mikä on politiikassa tärkeintä?

8.2.2020

Mikä on politiikan tehtävä? Mikä on poliitikon tehtävä? Miksi politiikkaa on kiinnostavaa seurata? Miksi vaivautua keskustan piirin kokoukseen kun on pimeää, sataa räpäskää, on ilta ja muutenkin väsyttäisi? Politiikkaan seuranneena ja kepulaisuuteen vauvasta saakka kylvetettynä voisin yrittää yleisesti vastata noihin ikuisuuskysymyksiin.

Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista. Yhteisillä demokraattisillä päätöksillä maata tai omaa kylää rakennetaan. Politiikka perustuu omiin vakaumuksiin että tietty poliittinen linja on se oikea jolla maahan saadaan onni ja autuus kaikille kansalaisille.

Kun niitä käsityksiä oikeasta linjasta äärioikeistosta keskustan kautta äärivasemmistoona on ainakin kymmenkunta ellei enempikin niin onhan se yhteysten asioiden hoitaminen välillä niin kuin sirkuksessa: Tuolla pelleilee pelle hermannit, noi toisen suunnan joglöörit on ihan hassusti, noi merileijonat päästäisin kyllä takaisin luontoon, tirehtöörin pistäisin vaihtoon - mutta yleisö tuntuu viihtyvän.

Mikä se siis saa taas lähtemään kokoukseen kun tietää että ilta menee taas pitkäksi? No tietenkin se että itsekkin viihtyy. Tärkeintä politiikassa oikeasti on se että itse saa makeat naurut.

 

K-linja käy tunteisiin

7.2.2020

K-linja oli 70- ja 80-lukujen aikana Kekkosen politiikan puhdasoppisen tulkintalinjan keskustalaisten tukijoiden kutsumanimi. Keskeisimmät nimistä alkoivat sattumalta K:lla. Siellä oli sellaisia nimiä kuin Karjalainen, Korsimo, Kleemola, poika Matti Kekkonen ja nykyään elossa olevista mainittakoon K-kirjaimettomat Pekkarinen ja Vanhanen – oli siellä muitakin. Tiivistettynä K-linja petasi kaikin keinoin ”kekkoslaisista kekkoslaisimman” Ahti Karjalaisen pääsyä seuraavaksi presidentiksi. Siinä kävi sitten niin että ei mitään uutta kekkosta saatu valituksi, tuli yks Mauno. Eipä Ahti muutenkaan olisi olut Urhon veroinen. Maunolle kaikki kunnia mutta presidentti-instituutio on kokenut sellaisen inflaation että pakko kysyä miten kansallinen poliittinen peli selvitetään kun se menee pahasti solmuun? Ajat on muuttuneet, varmaan parempaan suuntaan, mutta mikähän siinä on että alkuperäistä Kekkosta on viime aikoina ollut välillä ikävä?

Oltiinpa Urhosta mitä mieltä tahansa niin se on sanottava että vahvaa keskustalaista presidenttiä tarvittaisiin nyt taas. Kekkonen oli kuitenkin aikanaan se jonka mahtisanalla pikkupolitikointi lopetettiin ja isot kansalliset asiat saatiin presidentin arvovallalla järjestymään.  

Mainitsen aikamme mahtisanan tarpeesta esimerkkejä. Viime vuosina koalitiohallitukset ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta ollenkaan läpi. Erittäin kalliisti pitkään valmisteltu kokonaisuudistus vesittyi pelin politiikkaan. Ympäristönsuojelun ja ilmastotavoitteiden diskurssi jyrää järkevän maltillisen turve-energiakeskustelun. Paskalaki runnottiin jäteliemiteoreetikoiden toimesta läpi väkisin pikkumökkiläisten kiusaksi vaikka kukaan äänestävä mökinomistaja ei sellaista pakkorakentamista halunnut. EU:ssa suomalaiset ylipäätänsä toimivat kuin partiopojat, ei niin erikoista direktiiviä etteikö Suomi olisi mukana ensimmäisinä niitä soveltamassa. Venäjän kauppa pantiin jäihin sen vain takia kun ukrainalaiset ei ymmärtäneet itse taistella Krimin miehittäjiä vastaan – olisivat ensin edes itse älynneet omin päin panna hanttiin. Puukaupoista meinataan pian tehdä ympäristörikollista toimintaa, ainakin silloin jos omista metsistään puutavaraa aikoo myydä.  Sellutehtaita ei korkeimman oikeuden päätöksellä saa rakentaa ei ainakaan sinne missä on paljon puuta ja työttömiä. Viime vuosien lama taltutettiin työn tehoa lisäämällä ja pikkasen vapaa-ajasta tinkasemalla, maa saatiin nousuun mutta Sipilän hallituksen kiky se vaan tuntuu olevan viime vuosien suurin synti siitä huolimatta. 

Kekkonen olisi lähettänyt koneella kirjoitetun myllykirjeen valittuihin suuntiin ja runnonut edellä mainitut esimerkit kerralla kuntoon. Menneisyydestä en kaipaa pussihousuja, morris marinoita, suksitervaa enkä paukkupakkasia mutta nuoruuden ajan kekkoslaista eteenpäin menevää Suomea on välillä ikävä, sitä Keskustalaista K-linjaa.