Työllisyyden parantaminen

Kysymysmerkki tiles iso 910x400px.jpg
Keskusta.fi / Osallistu ja vaikuta / Viikon kysymys / Työllisyyden parantaminen

Parempi työllisyys koko Suomessa on toimivaa alue- ja sosiaalipolitiikkaa. Se tarkoittaa entistä useammalle parempaa arkea ja toimeentuloa, mutta samalla myös vahvempaa merkityksen tunnetta.

Keskusta on paiskinut töitä, että entistä useampi työllistyisi ja onneksi näin on myös tapahtunut. Nuo talkoot jatkuvat edelleen tarviten erilaisia keinoja työllistymisen vauhdittamiseksi.

Minkä koet tärkeimmäksi keinoksi työllisyyden parantamisessa?
Kommenteissa voit perustella vastaustasi ja ehdottaa halutessasi muuta keinoa.

a) paikallisen sopimisen edistäminen 33,3%
b) koulutukseen ja osaamiseen panostaminen 13,33%
c) työperäisen maahanmuuton edistäminen 6,67%
d) työvoimapalvelujen kehittäminen 26,67%
e) osakykyisten työllisyyden edistäminen 20%

Viikon kysymys työllisyys piirakka.jpg


Kommentit:


Kun kouluttautuu ja menestyy hyvin koulutusalallaan tulee heti opintojen jälkeen järjestää työharjoittelupaikka jossa käytäntöä pääsee harjoittamaan, eikä opittu tieto pääse unohtumaan ja ihminen kokee itsensä tärkeäksi. Palkka pitää olla hyvä, että sillä tulee toimeen, ettei tarvitse elää tukien varassa. Täytyy kehitellä asioita , että jokaiselle joka haluaa on opintojen jälkeen töitä, ettei kaikki valu hukkaan.. opittu tieto, rahat ja aika.    
Lumi Harmaala /Terhi Marjeta

Jäi edelliseen viestiin paljonkin kehitysideaa.. Mieleeni tuli kysymys, että luinka paljon nykyään jää Eu rahotteisia projektirahoja hakematta ja käyttämättä? Ne tulee ehdottomasti hyödyntää. Eu hun maksamme niin paljon ja kaikki mitä sieltä voi saada takaisin tulee saada takaisin oman kansakunnan käyttöön.    
Lumi Harmaala /Terhi Marjeta


Olen vuosia ihmetellyt ja törmännyt konkreettisesti ongelmaan, joka on tullut usein eteen työttömien henkilöiden työllistämisessä. Ongelma on siinä, että heidän ei kannata tai ole mahdollista lähteä lyhyisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin, koska siitä rangaistaan viimeistään töiden loputtua työmarkkinatukea pienentämällä (suhteutettu päiväraha), karenssilla ja työmarkkinatukea odotuttamalla sekä muiden mahdollisten esim toimeentulotuen uudelleen hakemisella ja odotuttamisella. ”Elämä menee ihan sekaisin”, olen saanut vastaukseksi ja siitä kärsii koko perhe. Toki myös lasten päivähoito voi tuottaa ongelmia. Jos lapsille tarvitsee päivähoitopaikan lyhyeksi ajaksi, ei sitä välttämättä ole mahdollista saada. Tukien hakemisesta on tehty varsinainen byrokraattinen viidakko niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Vertaan tätä vuosien takaiseen malliin, jolloin kannatti ottaa tarjottu työ vastaan vaikka päiväksi tai kahdeksi. Työmarkkinatuella oleva henkilö ei menettänyt työmarkkinatukeaan työttömiltä päiviltä vaan se maksettiin täysimääräisenä. Malli kannusti lähtemään töihin, koska palkka oli kuitenkin suurempi työpäiviltä. Henkilö pystyi parantamaan ansioitaan ja talouttaan hyväksymällä lyhyetkin työtarjoukset eikä henkisen hyvinvoinnin merkitystä voine väheksyä. Työnantajat saivat vastaavasti osaavia työntekijöitä esim kausitöihin, äkillisiin sairaslomiin tai muihin sesongin kiireisiin. Työvoimapalvelujen keskittäminen kaupunkien palvelukeskuksiin on voinut tuoda säästöjä, mutta palvelua se ei ole välttämättä parantanut. Ilmoitusten tekeminen netin kautta on tuottanut kovasti vaikeuksia. Yritykset, kunnat, seurakunnat ja muut työnantajat eivät saa enää vinkkejä työllistettävistä työnhakijoista. Aiemmin riitti soitto paikalliseen työvoimatoimistoon ja työnantajalle ilmoitettiin lista työttömistä työnhakijoista lähialueilta. Mikäli oli mahdollista saada tukea työllistämiseen, luonnollisesti työntekijöitä oli mahdollista palkata yhden sijaan kaksi tai useampia. Minulle kerrottiin hyvä esimerkki työllisyyspalveluiden haasteellisesta käytöstä. Ystäväpariskunta auttoi toista pariskuntaa hakemusten tekemisessä TE keskukseen netin välityksellä. Läsnä olleilla henkilöillä oli heidän laskujen mukaan yhteensä viisi korkeaa loppututkintoa, mutta niistä ei ollut tässä ilmoituksen teossa mitään apuja. Heitä kuitenkin huvitti koominen tilanne, jotta asioiden hoito oli tehty niin vaikeaksi, ettei siitä selvinnyt 2 maisteria ja kaksi muuta korkeakoulututkinnon suorittanutta.    
Helka Tapio


Koulutukseen panostaminen on Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta ensiarvoisen tärkeä. Vientivetoisena maana meidän on saatava jalostusastetta nostettua kaikilla tuotannon alueilla, materiaalisilla sekä henkisillä. Esimerkki materiaalisesta ; raaka-ainelähteiden , metsä, suo, kaivos , pelto, myyminen eteenpäin täysin jalostamatta (kaivos) tai matalalla jalostusasteella on kansallisvarannon hukkaamista. Koulutus on myös tasa-arvokysymys. Poikien matala kouluttautuminen on uhka yllämainitulle sekä myöskin tasa-arvoiselle yhteiskunnan rakenteelle. Naiset ovat pidemmälle koulutettuja ja siten ylemmässä yhteiskuntaluokassa poikiin nähden. Tämä haittaa parisuhteiden muodostumista ja on sitä kautta uhka syntyvyydelle ja tulevaisuuden huoltosuhteelle.    
Ilpo Pernaa


Koulutus/kasvatus on aloitettava lapsista peruskoulussa ohjaamalla oppilaita yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Ensin on luotava hyvä ja turvallinen perusta: opetusministeri vaihdettava, opetusohjelmat uusittava, opettajien laatutasoa nostettava ja sallittava opettajille tiukka kurinpito. Näin kasvatetuista nuorista on normaalilla ammattikoulutuksella saatavissa työhaluisia ammattilaisia. On pitkä prosessi.    
    


Pitkällä tähtäimellä tarvitsemme niin osaamiseen panostamista, työperäisen maahanmuuton edistämistä, ulkomaalaisten osaajien parempaa työllistämistä, työvoimapalvelujen kehittämistä kuin osatyökykyisten työllisyyden parantamista. Lyhyellä aikavälillä kuitenkin paikallisen sopimisen edistäminen lienee nopein keino. Kun yrityksillä on kykyä ja luottamusta työllistää, työllisyys paranee.    
Sanna


mihin voin valittaa ku työkkäri kohteloo mua niinku tyhmästi ei kuunnella tarpeeksi asiakasta sit järjestetään typeriä kursseja mistä ei oo hyötyä mulle .haluan että joku kansanerustaja tuloo mun kans työkkäriin .tueksi .mun sana ei pure akkoihin .haluan keittiöapulaasen hommia mut eihä työkkäristä oo apua ite pitää hommata paikka .terveisiä työministerille .pakolaasille ei tartte antaa mitää ku suomesaki o työttömiä .ottakaa kyselytunti tästä aiheesta .jaana .    
jaana jutila kauhava


Kaikki vaikuttaa kaikkeen, pitäisi miettiä palveluita, asuinmahdollisuuksia yms työpaikkojen lähistöllä, pitää maa asuttuna ja mahdollistaa työn tekeminen myös muualla kuin kasvukeskuksissa.    
Tapio Torikka


Vakeasti työllistyvät tarvitsevat henkilökohtaisempaa tuuppaista sopiviin töihin    


TE toimistoon kun ilmottautuu työnhakijaksi ja haluaa ottaa mitä työtä tahansa vastaan niin se ei käy pitää olla määrätty ala jonka töitä hakee. Pitäisi saada hakea mitä työtä tahansa. Näin oli ainakin 3v sitten .    


Pidän erittäin tärkeänä sitä, että nuoret saavat työtä heti koulunsa päättymisen jälkeen. Jos se ei muuten onnistu, niin joko työllistämistukien avulla tai palkkatuella. Matalapalkan ollessa kysymyksessä, niin alle 25 vuotiaita ei veroteta mikäli vuoden ansio jää alle 15 000 euroa kalenteri vuodessa.    
Pirkko Liisa Immonen


Toinen. Täsmäkoulutus suoraan työpaikkaan. Sipilän ehdotus käyttöön. Opettaja työpaikalle.    


Työttömien aktivointi työnhakuun tai koulutukseen, Tänä päivänä voi liian helposti jäädä kotiin elämään erilaiseten tulonsiirtojen varaan. Aktiivi-mallin jalostaminen , jossa ihminen joutuu ottamaan vastuun itsestään. Tarvittaessa tuettava työvoiman liikkuvuutta.    
Esa Rantasalmi


Paikallisen sopimisen kulttuuri vaatii muutosjohtajuutta jotta avoimuus, tiedonkulku ja molempien osapuolten tarpeet ja porkkanat tulee huomioiduiksi. Työehtosopimusten ja lainsäädännön tulee kulkee samalla ladulla paikallisen sopimisen kanssa jotta työelämänmuutoksista saadaan parhaat tulokset kaikille osapuolille.    
Eeva Vesterinen


Oppisopimus ja työssä harjoittelu. Moni työ ei vaadi pitkiä teoriakursseja ja muuta näennäistä touhuamista. Heti työhön kokeneen rinnalle ja siitä se alkaa.