Osaava ja osallistava talouskasvu

Keskustan talous- ja verolinjaus

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg

Alla olevan talous- ja verolinjauksen voit lukea myös pdf-tiedostona. Voit ladata tiedoston tästä linkistä>>

Osaava ja osallistava talouskasvu -diaesityksen voit ladata tästä>>

***

SISÄLTÖ:

Johdanto
Talouden toimintaympäristö ja lähtökohdat talouspolitiikan tekemiseen 2020-luvulla
Osaava ja osallistava kasvu
Talouspolitiikan tavoitteet
Uudistukset talouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi

Osaamisen ja osallistamisen sopimus – silta tulevaisuuteen
Rohkeus uusiutua ja investoida uuteen
Tuottavuuden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen yrityksissä

**
Keskustan ohjelman verotavoitteet ja painopisteet
Kotitalouksien verotus
Yritysverotus
Ympäristö- ja ilmastoverotus
Kulutuksen verottaminen
Veropohjan tiivistäminen
Harmaan talouden torjunta

LIITE
Tasapaino

***

Johdanto


Pääministeri Juha Sipilän hallitus saavutti ja ylitti kaikki keskeiset talouspoliittiset tavoitteensa. Työllisyysaste nousi hallituskauden aikana yli 72 prosenttiin kun 140 000 ihmistä on saanut töitä, veroaste kääntyi laskuun ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Vaikka säästöjä on jouduttu tekemään, eriarvoistuminen ja tuloerot eivät ole kasvaneet. Esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten määrä on laskenut.

Talouden suunta saatiin Suomessa käännettyä viimeisellä hetkellä. Tekemisen ja kyvyn tehdä päätöksiä kohti parempaa pitää yhä jatkua. Ensi vuosikymmenelle siirryttäessä julkinen talous on edelleen hauraassa tilassa väestön ikääntyessä Euroopan huippuvauhtia. Paluu vanhaan ei ole vaihtoehto, vaan uudistuksia on jatkettava määrätietoisesti. Vastuu hyvinvoinnin turvaamisesta koskee kaikkia osapuolia, niin hallitusta, oppositiota, työmarkkinajärjestöjä, kuntia, yrityksiä kuin kansalaisiakin. Talouspoliittinen valta ilman vastuuta johtaa jälleen päättämättömyyteen.

Suomen menestyminen ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen rakentuu osaamiseen ja osallistamiseen. Kuluvalla vaalikaudella tärkeää on ollut korjata Suomen menetetty kustannuskilpailukyky ja vakauttaa julkinen talous. Tulevalla vaalikaudella päätöksenteon keskiössä on yhä selkeämmin oltava panostukset hyvinvointia ja kasvua tukeviin toimiin ja yhteiskunnan heikompiosaisten aseman parantamiseen. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan edelleen. Esimerkiksi kannustava perustulouudistus on aloitettava ensi vaalikaudella.

Vastuullinen taloudenpito, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen ja eriarvoisuutta vähentävä politiikka ovat osaavan ja osallistavan politiikan ytimessä.

Teknologian kehittyminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, alueellinen eriarvoistuminen, demokratian rapautuminen ja globalisaatio ovat keskeisiä talouden megatrendejä. Muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Talouspolitiikan keskeinen tehtävä on yhtäällä lisätä talouden muuntautumiskykyä ja toisaalla ottaa huomioon ne, jotka eivät muutoksesta hyödy. Markkinatehokkuudesta ja huolenpidon velvoitteesta luopuminen johtavat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja osattomuuden tunteen kasvuun   Aikaansaava demokratia tuottaa hyvinvointia ja pitää kaikki kansalaiset mukana, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.


Talouden toimintaympäristö ja lähtökohdat talouspolitiikan tekemiseen 2020-luvulla

  1.   Maailmantalouden koko päättymässä olevan vuosikymmenen jatkunut vakaan kasvun aika on uhattuna. Riskit ovat kasvaneet sekä talouspolitiikan että markkinoiden toimesta. Talouspolitiikan monien ongelmien taustalla on politiikan kriisi ja ihmisten kokemus osattomuudesta. Iso-Britanniassa Brexit ja Italiassa vastuuton populistinen talouspolitiikka sekä eri valtioiden lisääntyvä protektionistinen talouspolitiikka ovat seurausta politiikan ongelmista vastata alati muuttuvan talouden asettamiin haasteisiin.

  2.  Talouden kansainvälistyminen ja teknologian kehitys lisäävät globaalia kilpailua. Teknologian ja työn murros muuttaa osaamis- ja koulutusvaatimuksia. Digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation synnyttämä muutosvauhti on kiihtyvä.

  3. Ilmastonmuutos edellyttää ohjausta ja vaikuttavia kansainvälisiä ja kansallisia toimia. Talouskasvu on rakennettava hyödyntäen kestävällä tavalla luonnonvaroja yhteisen ympäristömme tulevaisuutta ajatellen. Kehitysyhteistyömäärärahoja pitää kohdentaa ilmaston lämpenemisen torjuntaan esimerkiksi metsitysprojektien kautta Afrikassa.

  4. Talouden kansainvälinen vetoapu saattaa hiipua. Suomen on käytettävissä olevilla keinoilla ylläpidettävä talouskasvua. Suomi on vientiriippuvainen maa ja vienti on koko Suomen varassa. Viennin myötä syntyvästä arvonlisästä hyötyy koko maa. Suomen on kyettävä nostamaan jalostusastettaan ja tuottavuuttaan.

  5. Työllisyyden kasvu nojautuu tulevaisuudessa yhä voimallisemmin palveluihin. Suomen on otettava kaikkien yritysten mahdollisuudet tasapuolisesti huomioon siten, että varmistetaan työvoiman saatavuus ja toimiva yritysympäristö.

  6. Väestön ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa ja keskittymiskehityksen torjuminen edellyttää elinvoiman edellytysten vahvistamista koko Suomessa. Valtion ei tule ennalta valita aluekehityksen voittajia tai määrätä häviäjiä.  

Suomessa on merkkejä sosiaalisen liikkuvuuden hidastumisesta ja tunne eriarvoistumisen kasvusta on yleistynyt.  On vahvistettava ihmisten luottamusta siihen, että kaikki ovat samassa veneessä matkalla samaan suuntaan. Se on myös talouskasvun välttämätön edellytys.


Osaava ja osallistava kasvu

Kuluvalla vaalikaudella kustannuskilpailukyky on parantunut merkittävästi ja siitä on pidettävä jatkossakin kiinni. Tulevalla vaalikaudella Keskustan tavoitteena on osaava ja osallistava talouskasvu. Osallistavassa kasvussa on kyse prosessista, jossa poliittisin toimin jaetaan talouskasvun hedelmiä laajemmalle joukolle. Kyse on myös siitä, kuinka luodaan ihmisille ja eri alueille mahdollisuudet hyödyntää potentiaaliaan yhteiskunnan toimintaan osallistumiseksi. Nousuveden pitää nostaa kaikkia laivoja ja myös veneitä.

Tätä tavoitellaan edistämällä korkeaa työllisyyttä, panostamalla osaamiseen sekä torjumalla köyhyyttä.  Mukaan ottavassa talouspolitiikassa ja talouskasvussa keskiössä on osaamisen kehittäminen, talouden sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin sekä keskittyminen niiden asemaan, joiden elämää talouden ja työelämän murros hankaloittaa. Erityisen tärkeässä asemassa mukaan ottavassa talouskasvussa on koulutus. Kaikilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus korkeatasoisen koulutuksen hankkimiseen.

Osallistavaa talouskasvua luodaan ratkaisuilla, jotka keskittyvät koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työllisyysasteen nostamiseen, verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän kehittämiseen, suotuisan ja tasavertaisen toimintaympäristön luomiseen yrityksille sekä alueellisten näkökohtien huomioimiseen.

Osana osaavaa ja osallistavaa talouspolitiikkaa panostetaan kärkihankkeisiin toteutetun hallitusohjelman tapaan. Lisäksi valtion tasetta käytetään uusien teollisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen, kuten akkuklusteri, bio- ja kiertotalous tai ilmastomuutoksen torjumista hyödyntävä uusi teknologia.


Talouspolitiikan tavoitteet

Keskustan tavoitteena on, että tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa.  Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Suomalaisen yhteiskunnan pitäminen vahvana edellyttää jatkossa, että  työllisyysaste on tätäkin korkeampi.

Keskustan tavoitteena on, että verotusta kevennetään maltillisesti ja veroaste laskee vientivetoisen BKT:n kasvun myötä. Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee.  Tämä edellyttää, että seuraavakin hallitus noudattaa tällä vaalikaudella toteutettua kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa.

Matala velkasuhde mahdollistaa elvyttävän talouspolitiikan lama- tai kriisiolosuhteissa. Mikäli kansainvälisen talouden uhat realisoituvat, Keskusta on valmis tarpeellisiin toimiin. Laskennallisiin rajoihin kangistunutta talouspolitiikkaa pitää välttää kriisiolosuhteissa. Kriisitilanteessa näitä rajoja tärkeämpää on työpaikkojen turvaaminen kotimaista kysyntää tukemalla.

Julkista taloutta vahvistetaan määrätietoisesti pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden tulee olla tasapainossa myös vaalikauden lopussa kansainvälisten suhdanteiden niin salliessa. Vakaan talouskasvun olosuhteissa velkaantumiseen pitää suhtautua hyvin kriittisesti.  Suomen pitää edellyttää vastaavaa vastuullista finanssipolitiikkaa myös muilta EU-mailta. Julkisen talouden tasapainon kannalta keskeisiä ovat sekä talouden että työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset.

Kestävyysvajeen umpeen kuromista tulee jatkaa määrätietoisesti. Kestävyysvajeen hoidossa keskiössä tulee olla sote-uudistus, julkisen talouden tasapaino sekä työllisyyttä edistävät uudistukset. Työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamisen edellytyksenä on, että koko Suomen voimavarat saadaan käyttöön.

Normaali kansainvälisen talouden kysyntätilanne yhdessä työllisyysasteen nousemisen ja tuottavuuspanostusten kanssa mahdollistavat kahden prosentin vuotuisen talouskasvun. Tuottavuuden kasvua pitää vahvistaa eri toimenpitein.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen yhdessä talouskasvun kanssa luo julkiseen talouteen jonkin verran liikkumavaraa. Merkittävä osa näin syntyvästä liikkumavarasta pitää kuitenkin varata pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvajeongelman ratkaisemiseen väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä. Keskustan mielestä runsas miljardi euroa valtion budjetista voidaan osoittaa yhtäältä sosiaalisesti kestävän talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen ja toisaalta kasvun sekä työllisyyden vaatimiin panostuksiin.   
Puolustusvoimien merkittävät investoinnit 2020-luvulla joudutaan kuitenkin ainakin pääosin rahoittamaan velkarahalla. Koska näitä investointeja ei pidä asettaa vastakkain julkisrahoitteisten palvelujen ja etuuksien kanssa, yllä olevissa arvioissa ei ole huomioitu näitä investointeja.

 

Uudistukset talouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi

Rakenneuudistukset mahdollistavat julkistalouden tasapainon ja työllisyyskehityksen.

  1. Laaditaan osallistamisen ja osaamisen sopimus. Varmistetaan työvoiman saatavuus ja elinkeinoelämän uudistaminen koko maassa. Laskusuhdanteessa sopimusta tarvitaan kilpailukyvyn varmistamiseksi.

  2. Toteutetaan sote- ja maakuntauudistus.

  3. Jatketaan perusturva- ja perustulouudistuksen valmistelua Toimi-hankkeen tulosten pohjalta.

  4. Kehitetään yritys- ja tuloverotusta ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Verotusta käsitellään Keskustan verolinjauksessa tämän ohjelman toisessa osiossa.

  5. Perheet ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Keskustan perhepoliittisessa ohjelmassa.

  6. Toteutetaan tarpeelliset palvelu-uudistukset kuten kasvupalvelu-uudistus, ennaltaehkäisevät perhepalvelut ja edistetään edelleen digitalisaation toteutumista julkisissa palveluissa.

  7. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi työvoiman kustannukset eivät nouse enempää kuin kilpailijamaissa tuottavuuskehitys huomioiden. Edistetään vientivetoiseen palkanmuodostusmalliin siirtymistä ja paikallista sopimista sekä työrauha- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 

  8. Avataan työelämän ovet kaikille. Etenkin pitkäaikaistyöttömät, nuoret työttömät, osatyökykyiset ja muut heikommassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja polun löytämiseksi työelämään. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tuetaan työttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Ikääntyvä Suomi tarvitsee myös ulkomaalaisia osaajia.

  9. Edistetään tervettä kilpailua lisäämällä läpinäkyvyyttä, valvontaa ja hankintaosaamista varmistamalla riittävät viranomaisten resurssit ja takaamalla reilu ja läpinäkyvä verotus. Laatukriteerien painoarvoa on kilpailutuksissa lisättävä.

  10. Ratkaisu isojen väylähankkeiden rahoittamiseksi on uusi valtioenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaisesti perustettavat yhtiöt.  Tällaisia päätöksiä on jo tehty rautatiehankkeiden osalta.

 

Osaamisen ja osallistamisen sopimus – silta tulevaisuuteen  

Keskustan mukaan Suomeen tarvitaan osaamisen ja osallistamisen sopimus. Näin voimme vahvistaa suomalaisten ja tänne työtä tekemään tulevien osallisuutta ja osaamista siten, että hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet turvataan myös tulevaisuudessa. Sopimuksen keskiössä on kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan yhteinen vastuu.

Yhteiskunnan vastuu korostuu erityisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tulisi kyetä tasaamaan niitä eroja, jotka aiheutuvat muun muassa köyhyydestä, pitkäaikaistyöttömyydestä ja erilaisista kulttuuritaustoista. Polarisaatio uhkaa edelleen lisääntyä ja yhä useampi jää koulupolulla vaille perustaitoja. Tämä heijastuu yksilön tasolla osattomuuden tunteena ja yhteiskunnassa lisääntyneinä menoina.

Yritysten vastuu samoin kuin kansalaisten oma vastuu korostuu koulu- ja koulutuspolun edetessä ja osaamisen lisääntyessä.

 

Osaamisen ja osallistamisen sopimus rakentuu seuraavasti:


1.    Koulutuksen ja osaamisen perusta kuntoon. Edistetään toisen asteen oppioikeutta, kehitetään pienten lasten koulua ja varmistetaan riittävä osaamisen taso kaikille peruskoulun käyneille.

  • Tavoitteena on, että kaikki nuoret hankkivat vähintään toisen asteen tutkinnon. Edistetään oppioikeutta, johon sisältyy sitoutuminen siihen, että tulevaisuudessa lukio ja ammatillinen perustutkinto ovat opiskelijalle aidosti maksuttomia. (Ks. lisää Keskustan koulutusvisio)

  • Otetaan käyttöön erityistuki sosioekonomisesti haastavien kaupunginosien koulujen ja päiväkotien kehittämiseen sekä perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin.    

  • Lisätään opinto-ohjauksen resursseja ja uudistetaan opinto-ohjausta tukemaan paremmin nuorten sujuvaa siirtymistä koulutusasteiden välillä ja oman paikan löytämistä murroksessa olevassa työelämässä.

  • Arjenhallinta- ja taloustaitojen oppimiseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota peruskoulussa ja toisella asteella, jotta nuorilla olisi paremmat valmiudet pärjätä arjessaan ja välttää ylivelkaantumista ja syrjäytymistä.



2.    Edistetään elinikäistä ja rajatonta oppimista

  • Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa uusi rahoitusmalli jatkuvalle oppimiselle ja otetaan käyttöön esimerkiksi osaamisturva, osaamisvakuutus tai osaamisseteli, jolla voisi hankkia haluamiaan palveluita koulutuksen tarjoajilta tarvitsemansa osaamisen kehittämiseen.

  • Valmistellaan laki osaamiskaaresta. Muuntokoulutuksen satsataan tuomalla koulutusta lähemmäksi ihmisiä muun muassa parantamalla ammattikorkeakoulutuksen seutukunnallista saavutettavuutta.

  • Korkeakouluopintojen suorittamiseen kehitetään paikasta ja ajasta riippumaton digitaalinen oppimisympäristö.

3.    Edistetään työmarkkinoille pääsyä ja työurien pidentämistä. Työurien pidentäminen vuodella pienentää kestävyysvajetta 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

  • Edistetään ikääntyneiden työllisyyttä sekä parannetaan eläkkeelle jäävien työn tekemisen ja yrittämisen edellytyksiä. Yhtenä keinona arvioidaan työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostamista vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti.

  • Laajennetaan työllisyysasteen seuranta koskemaan virallisen työllisyysasteen lisäksi myös 15–74 vuotiaiden työllisyysastetta. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15–64 vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Nykyään yhä useampi on tosiasiallisesti työkykyinen ja -haluinen työskentelemään eläköitymistä pidempään. Myös eläkeikää on päätetty korottaa asteittain.

  • Laaditaan työkykyohjelma, jonka tavoitteena on edistää toimia, joilla tuetaan työssäjaksamista, työkyvyn ylläpitoa ja työurien kestoa. Yrittäjien jaksaminen on huomioitava osana työkykyohjelman laatimista. Pidempään jatkuvat työurat vaativat myös yrittäjiltä työhyvinvoinnin huomioimista yrityksen koosta riippumatta.

  • Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla Suomeen saadaan koulutettua ja osaavaa työvoimaa perheineen.

  • Keskusta katsoo, että työehtojen on oltava kaikille samat. Nykyistä joustavampia työharjoittelumalleja kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

  • Työlupaprosessia helpotetaan siten, että väliaikaisen työluvan saa nopeasti maahan saavuttuaan. Työntekijän oleskeluluvan saatavuusharkinnasta on luovuttava asteittain.

  • Otetaan käyttöön kotouttamistyön malli, jolla tuettaisiin maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia vahvistetaan ja lupaprosesseja lyhennetään. Työn ohessa tulee olla kielenopetusta ja esimerkiksi ammatillista koulutusta työnantajan kanssa sovituin ehdoin. Työnantajan kustannuksia madalletaan julkisella rahoitusosuudella. Malli valmistellaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.

  • Pitkään perhevapaalla olleiden vanhempien työllistämisen tueksi kehitetään toimintamalli, jossa neuvoloiden yhteyteen tuodaan työelämä- ja urapalvelut olemassa olevan pilotin pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen.

  • Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen töihin jäämistä edistetään. Muun muassa opintojen aikana maksetut lukukausimaksut voisivat olla osin verovähennyskelpoisia, jos ulkomainen opiskelija jää työskentelemään Suomeen opintojen päätteeksi. Yrityksiä ja julkishallintoa tulee kannustaa ulkomaisten opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseen tähän suunnattavalla erityisellä tuella, jotta ulkomaiset opiskelijat pääsevät jo opintojensa aikana kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Työharjoittelun luonteiseen toimintaan luodaan nykyistä paremmat pelisäännöt, jotka mahdollistavat myös maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille.

  • Selvitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, kuinka voidaan vahvistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuutta ja sitä, että turvaa rahoittavat myös siitä hyötyvät. Palkansaajien palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut ovat lakisääteisiä ja kaikkien palkansaajien rahoitusosuus työttömyysturvasta on kasvanut viime vuosina, joten myös oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulisi kuulua kaikille työntekijöille yhdenveroisesti.

  • Selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän parempi sopeutuminen taloussuhdanteisiin. Yksi tapa varautua kansainvälisen talouden uhkiin on työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskureiden vahvistaminen.

  • Selvitetään muutosturvakoulutuksen siirtämistä työllisyysrahaston kautta tapahtuvaksi ja sen ulottamista kaikenkokoisiin työnantajiin. Tällöin muutosturva koskisi myös pienistä yrityksistä tuotannollistaloudellisilla perusteilla irtisanottuja työntekijöitä ehtojen täyttyessä.

  • Selvitetään, voisiko työttömyyskassalakia muuttaa siten, että se mahdollistaisi työvoimapalveluiden tarjoamisen kassan jäsenille.

  • Aloitetaan kannustavan ja oikeudenmukaisen perusturva- ja perustulouudistuksen toteuttaminen. Vahvistetaan yhden luukun sote-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluita.


4.    Vahvistetaan alueiden elinvoimaisuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta.

  •  Harvaan asuttujen alueiden myönteisen aluekehityksen tukemiseksi selvitetään verokannustimen käyttöönottoa.

  • Otetaan käyttöön erillinen opintolainan hyvitysjärjestelmä heikon väestökehityksen alueilla työskenteleville.

  • Talouden kannalta on tärkeää, että koko Suomessa kehitetään pitkäjänteisesti liikenneyhteyksiä, varmistetaan ihmisten riittävä osaaminen, tuetaan luonnonvarojen käyttöä ympäristöllisesti kestävästi, kehitetään energiapolitiikkaa ja tuetaan yrittämisen edellytyksiä. (Ks. lisää Keskustan aluekehityslinjaus)


5.    Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmään

  • Uudistetaan suomalaista yhteiskuntaa tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiojärjestelmän kehittämisen kautta siten, että julkiset ja yksityiset TKI-panostukset nousevat asteittain neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

  • Kehitetään innovaatiomyönteistä sääntelyä ja edistetään innovatiivisia julkisia hankintoja.

  • Perustetaan vaikuttamisinvestointien ohjelman toteuttamiseksi valtioneuvoston yhteinen rahasto, joka voi rahoittaa eri hallinnonaloja koskevia vaikuttavuusinvestointeja. Uusien ennakoivien ja ennaltaehkäisevien toimintatapojen toteuttamiseksi käynnistetään vaikuttamisinvestointien ohjelma, jossa suoritteiden sijaan painotetaan aikaansaatuja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten kansalaisten hyvinvointia ja kestävää ympäristöä. Ohjelma on jatkoa Sitran aiemmin aloittamille tulosperusteisille rahoitussopimuksille.


Rohkeus uusiutua ja investoida uuteen


Koko Suomesta tehdään nykyistä houkuttelevampi paikka tehdä töitä, investoida ja kehittää uutta. Suomen on investoitava houkuttelevaan liiketoimintaympäristöön: tavoitteena on hankkia osaavaa työvoimaa, kehittää entistä parempi TKI-ympäristö sekä turvata ennakoitava ja vakaa verotusympäristö.

Palvelualat ovat voimakkaassa kasvussa. Palveluiden merkitys viennille ja työllisyydelle on kasvanut. Palvelut tarjoavat vakaan kasvun lähteen, kun teollisten investointihyödykkeiden kysyntä vaihtelee enemmän suhdanteiden mukaan.

Tuottavuus on keskeinen kansakunnan hyvinvoinnin lähde. Taloutemme menetettyä vuosikymmentä selittää myös tuottavuuden kasvun heikentyminen. Kilpailijamaat ovat saaneet vuosia etumatkaa investoimalla Suomea enemmän uuteen teknologiaan, tuotantolaitteisiin ja osaamiseen.

Keskustan tavoitteena on, että julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä TKI-toimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitettava kohti on mentävä asteittaisesti. TKI-rahoitusta on Suomessa vaivannut huono ennustettavuus. Rahoituksen pitäisi olla pitkäjänteistä syklistä toiseen. Keskustan tavoitteena on vakauttaa innovaatiorahoituksen kehitys.

Suomen asemaa houkuttelevana TKI-toiminnan sijoittumispaikkana on vahvistettava. Yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on edelleen parannettava. Meidän on myös edistettävä tutkimustulosten kaupallistamisen tukea eri tavoin. Ideoita on oltava mahdollista kypsyttää ja saatava kaupallistettua julkisen tuen avulla. Jatketaan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen rahoitusta.

Osa houkuttelevaa investointiympäristöä on sujuva ja toimiva sääntely. Sääntelyn sujuvoittamista ja kokeilutoimintaa edelleen jatketaan. Sääntelyn on oltava innovaatiot mahdollistavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Innovaatiopolitiikka on kaikkien hallinnonalojen yhteinen tehtävä. Innovatiivisia julkisia hankintoja voidaan hyödyntää nykyistä enemmän. Julkisten hankintojen prosesseja on kehitettävä tätä tukemaan, jotta yritykset voivat hyödyntää ja kehittää uusia teknologioita, tuotteita ja palveluita.


Tuottavuuden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen yrityksissä


Tuottavat yritykset voivat työllistää uusia työntekijä ja maksaa kilpailukykyisiä palkkoja sekä pärjäävät maailman markkinoilla. Monissa maissa on havaittu, että eturivin yritykset ovat karanneet tuottavuuskehityksestä pääjoukolta. Maan sisäisiä alueiden kehityseroja selittää myös yritysten erilainen tuottavuus.

Tulevalla vaalikaudella talouspolitiikkaa on suunnattava toimiin, jotka edistävät tuottavuuden kasvua yrityksissä. Politiikalla on edistettävä määrätietoisesti uusien ideoiden syntymistä, leviämistä ja tuotannossa hyödyntämistä. Suomalaisten yritysten uusiutuminen on keskeinen työllisyyden ja tuottavuuskasvun lähde. Uudet, kasvavat yritykset pakottavat myös vanhat yritykset uusiutumaan.

Tekoälyn, datankäytön ja robotiikan lisääntymisen vaikutus tuottavuuteen on merkittävä. Suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa voivat uudistaa toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertaillen hyvät edellytykset. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen. Alustat muuttavat liiketoimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä.

Uuden teknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttävät myös toimintatapojen ja työn organisoinnin muutosta. Näin työssä tapahtuvan innovaatiotoiminnan avulla saadaan yritysten tuottavuutta vauhditettua.  Tekoäly ja pelillistäminen edellyttävät uudenlaisia työntekemisen taitoja ja tapoja. Suomen on löydettävä ja opittava oikeat tavat yhdistää teknologia ja inhimillinen osaaminen. (Ks. tarkemmin Keskustan tietoyhteiskuntalinjaus.)

Keskustan tavoitteena on, että yritykset voivat kasvaa kannattavasti Suomessa. Halumme vahvistaa kotimaista omistajuutta. Kotimainen omistaja on usein pitkäjänteisempi ja investoi todennäköisimmin Suomeen. Tämä puolestaan synnyttää uutta työtä. Keskustan tavoitteena on laatia laaja-alainen ohjelma omistajuuden edistämiseksi ensi vaalikaudella. Suomi tarvitsee kaikenlaisia omistajia: kotitalouksia, perheyrityksiä, ulkomaalaisia sijoittajia, eläkeyhtiöitä ja valtiota.

Yrittäjän ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos on edessä seuraavan vuosikymmenen aikana lähes 50 000 yrityksessä. On tärkeää varmistaa toiminnan jatkuvuus, jotta voimme pitää kiinni työpaikoista ja vauhdittaa yritysten kasvua. Yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua. Samalla pitää lisätä vientiä tekevien Pk-yritysten määrää, jotta talous kestää paremmin kansainvälisten suhdanteiden vaihtelua.

Keskustan tavoitteena yritysten uudistumisen vauhdittamiseksi on

  1. Tukea tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa erityisesti soveltavaa tutkimusta ja mahdollistavien teknologioiden rahoitusta ja tukea tutkimustulosten kaupallistamista.

  2. Edistää innovatiivisten julkisten hankintoja tekemistä.
  3. Lisätä kotimarkkinoiden kilpailullisuutta (esim. lääkejakelu).

  4. Edistää sujuvan, tehokkaan ja yrittäjämyönteisen viranomaiskulttuurin kehittymistä ja jatkaa säädösten sujuvoittamista.

  5. Nostaa työntekijöiden osaamistasoa varmistamalla jatkuvan osaamisen kehittämisen mahdollisuudet.

  6. Kehittää johtamista ja työelämää.

  7. Turvata julkisen viennin rahoitusjärjestelmän kilpailukyky.

  8. Sujuvoittaa lupa- ja valitusmenettelyitä investointien edistämiseksi.

  9. Houkutella ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.

  10. Jatkaa toimia elinkeinopohjan vahvistamiseksi bio- ja kiertotalouteen sekä digitalisaation pohjautuen. Tukea teollisuuden uusiutumista hyödyntämällä tekoälyä ja robotiikkaa tuotannossa ja tukea teollisuuden uusiutumista vähäpäästöiseksi vähähiilisyysohjelmalla, jonka rahoittamiseen käytetään kasvavia päästökauppatuloja. Toteuttaa muovitiekartta, jonka avulla Suomi toimii suunnannäyttäjä siirryttäessä kestävään muovitalouteen.


Keskustan tavoitteena kasvuhakuisen yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistamiseksi on

  1. Edistää yrittäjyysstrategian toteuttamista yrittäjyyden toimenpideohjelman kautta. Toimenpideohjelma sisältää tiekartan yrittäjän sosiaaliturvasta osana perusturva- ja perustulouudistusta, yrittäjien jaksamisesta, ennakoitavasta yritysverotuksesta ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisesta konkurssin jälkeen.

  2. Tukea kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta luomalla kannustimia yksityisen pääoman lisäämiseksi, kasvattamalla pääomasijoitusrahastojen kokoa sekä edistämällä tasa-arvoa pääomasijoitusmarkkinoilla.

  3. Laatia ohjelma omistajuuden vahvistamiseksi.

  4. Vauhdittaa yritysten omistajanvaihdoksia ja sukupolvenvaihdoksia koko maassa ja helpottaa omistajavaihdoksia keventämällä työntekijöiden osakeomistusjärjestelyjen ja osakekannustamien verotusta.

  5. Laatia yritys- ja tuloverotuksen kehittämiseksi tiekartta, jonka tavoitteena on varmistaa yhteisöverotuksen kilpailukyky ja kannustaa aineettomiin ja aineellisiin investointeihin.

  6. Harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti siten, että saadaan eri toimialoille syntymään tasapuoliset ja reilut kilpailuolosuhteet. Edistetään tehokkaan verohallinnon toimivuutta ja resursseja harmaan talouden torjumiseksi ja kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseksi siten, että Suomen verotusoikeus ja verotuotot turvataan. Selvitetään fiskaalisten kassajärjestelmien käyttöönottoa aloilla, joilla riski harmaan talouden toimijoista on suuri.


******************

Keskustan ohjelman verotavoitteet ja painopisteet


Kuluvalla vaalikaudelle veropolitiikka on ollut vakaata, ennustettavaa ja työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävää sekä ottanut huomioon erityisesti pieni- ja keskituloiset. Keskusta jatkaa vakaan ja ennustettavan veropolitiikan linjaa huolenpidon, vastuun sekä realistisen vihreyden näkökohdista edistämällä osaavaa ja osallistavaa kasvua.

Verotuksen avulla saavutettavat tavoitteet:

  1. Osallistavan talouskasvun tukeminen ja työllisyysasteen nostaminen. Vaalikauden tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

  2. Veropohjan turvaaminen ja verotuksen oikeudenmukaisuus tilanteessa, jossa kansainvälinen verokilpailu kiristyy, työntekemisen muodot ja ansaintalogiikka muuttuvat.


Keskusta tarkastelee verotusta kolmen kokonaisuuden kautta:

  1. Työllistymisen ja työllistämisen edistämiseksi sekä ostovoiman lisäämiseksi oikeudenmukaisella tavalla talouskasvun tukemiseksi kevennetään ansiotulojen verotusta maltillisesti kohdentaen kevennykset erityisesti pieni- ja keskituloisille.

  2. Keskusta sitoutuu kehittämään edelleen yrittäjien verotusta seuraavalla vaalikaudella. Yritysten ja omistamisen verotuksen tulee edistää kestävää talouskasvua muuttuvassa toimintaympäristössä.

  3. Ympäristöverotusta uudistetaan ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Sipilän hallitus on Keskustan aloitteesta asettanut tutkimushankkeen verojärjestelmän uudistamiseksi (verotuksen tiekartta). Hankkeen tavoitteena on arvioida verojärjestelmään kohdistuvien paineiden, kuten globalisaation, digitalisaation, robotisaation ja väestön ikääntymisen vaikutukset veropohjiin ja niiden herkkyyteen veroasteiden muutokselle. Tiedon pohjalta hanke pyrkii laatimaan suosituksen sellaiseksi pitkän aikavälin verojärjestelmäksi, joka parhaiten toteuttaa talouden kasvun, tulonjaon ja julkisen talouden kestävän rahoituksen kriteerit.

Suomen kokonaisveroaste on edelleen varsin korkea kansainvälisesti verrattuna. Sipilän hallituskauden aikana veroastetta on onnistuttu alentamaan noin kaksi prosenttiyksikköä. Vero-ohjelman lähtökohta on maltillinen kokonaisveroasteen laskeminen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa.

Kotitalouksien verotus

Suomen menestys on sidoksissa korkeaan osaamiseen ja arvonlisän luomiseen. Tämä pitää ottaa huomioon verotusratkaisuja tehtäessä. Verotuksen painopistettä on siirretty 2000-luvulla työn verotuksesta välilliseen verotukseen. Ansiotuloverotuksen keventäminen on painottunut oikeudenmukaisuussyistä pieni- ja keskituloisiin.

Tulonsiirtojen ja verotuksen yhteisvaikutuksen vuoksi osa sosiaaliturvan saajista voi kuitenkin yhä olla vaikeassa tuloloukussa, jossa lisätulojen ansaitseminen ei juurikaan lisää käytettävissä olevia tuloja. Lisäksi tulonsiirrot ja tukijärjestelmät muodostavat epäyhtenäisen ja hallinnollisesti raskaan kokonaisuuden.

Pienituloisten osalta sosiaaliturvan kokonaisuudistus on keskeisessä roolissa, kun tarkastellaan työn vastaanottamisen kannusteita. Verotuksen näkökulmasta on tärkeää, että perusturvaa uudistetaan eriarvoisuutta vähentäväksi, työntekoa kannustavaksi ja nykyistä tuntuvasti yksinkertaisemmaksi. Sosiaaliturvan uudistamista ja verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena hyödyntäen tulorekisterin tarjoamia mahdollisuuksia siten, että työnteko kannattaa aina. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella toteutettu tulorekisteri luo perustan työtulojen, etuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle ja automatisoinnille.

Työn ja sen vastaanottamisen pitäisi kaikissa tilanteissa olla kannattavaa. Verojärjestelmän pitäisi kannustaa lisätyön tekemiseen. Yritystulon verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon.

Keskustan tavoitteena on työn verotuksen ja tuloverotuksen maltillinen keventäminen. Kevennykset kohdennetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille muun muassa työtulovähennystä korottaen.

Tuloverotuksen keventäminen voitaisiin rahoittaa osittain haittaverotusta korottamalla. Lisäksi institutionaalisten sijoittajien ja yleishyödyllisten yhteisöjen osinkojen ja muiden sijoitustuottojen osittaista veronalaisuutta tulisi selvittää.

Kiinteistöverolle tulee asettaa maksukyvyn huomioiva katto siten, että kiinteistöveron maksettava määrä olisi kohtuullinen suhteessa kiinteistön omistajan tai omistajien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Kiinteistöverotuksen maksamisen jaksottaminen mahdollistetaan kuukausittain siten, että vero perittäisiin suoraan ansiotulojen ennakkopidätyksen yhteydessä. Näin kansalaiset olisivat samassa asemassa kuin esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden osakkaat, jotka maksavat kiinteistöverotuksen osana yhtiövastikettaan kuukausittain.

Kiinteistöverotusta ei tule laajentaa maa- ja metsätalousmaahan.

Kiinteistöverotukseen on pitkään valmisteltu uudistusta, jossa verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen toteuttamisen edellytyksenä on, että kenenkään verotus ei kohtuuttomasti nouse uudistuksen vuoksi ja kiinteistöverotusta ei kokonaisuudessaan kiristetä. Uudistuksen on otettava huomioon sekä tontin että kiinteistöllä olevien rakennusten todellinen markkina-arvo. Kiinteistöverotuksen uudistamisessa otetaan huomioon myös mahdollisuudet edistää vapaa-ajan kiinteistöjä koskevien tonttien lohkomista.  

Kotitalousvähennystä tulee uudistaa paremmin kotitaloustyötä ja hoiva- ja hoitotyötä sekä omaishoitoa tukevaksi.

Kansalaiset voivat nykyisin vähentää yliopistoille ja korkeakouluille annetun lahjoituksen ansiotuloistaan. Näin tuetaan korkeakoulujen mahdollisuutta ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Kansalaisille tulee mahdollistaa yhteisöjen tapaan lahjoitusvähennyksen saaminen lahjoituksista, jotka tehdään Verohallinnon nimeämille yleishyödyllisille tahoille, joiden varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Keskusta kannattaa osittaista maakuntaveroa. Maakuntaverotuksella tulisi kannustaa maakuntia tuottamaan palvelut tehokkaasti. Vero olisi osa kokonaisrahoitusta, joka muodostuu lisäksi valtionosuuksista. Maakuntaveron osuus voisi olla esimerkiksi viidennes maakunnan tuloista. Ansiotuloverotus ei saa kiristyä maakuntaveron seurauksena. Maakuntavero ei olisi lisävero, vaan uusi tapa kerätä veroja. Ennen päätöstä maakuntaveron käyttöönotosta on sen vaikutuksia kuitenkin selvitettävä vielä huolellisesti ja laajasti.

Tuloverotus eroaa nykyisellään asuinkunnan mukaan. Muun muassa väestörakenteesta johtuen kunnallisverot ovat keskimääräistä korkeampia sellaisilla alueilla, jossa samalla julkinen palveluverkosto on niukka. Verotuksen erilaisuus vaikuttaa myös osaavan työvoiman saatavuuteen. Alueellisia veroeroja on tasattava, turvaten kuitenkin kunnille mahdollisuus järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Keskustan mielestä tavoitteena on oltava, että samasta työstä on maksettava sama palkka ja sama vero. Keskustan mielestä tulee selvittää, miten voidaan tasata asuinpaikasta johtuvia veroja valtion tuloverokannustimella. Kannustin voitaisiin kohdentaa esimerkiksi niille ihmisille, jotka asuvat eniten asukkaita menettävillä alueilla.


Henkilöverotuksen ja sosiaaliturvauudistuksen linjauksia:

  • Keskustan tavoitteena on työn verotuksen ja tuloverotuksen maltillinen keventäminen. Kevennykset kohdennetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille muun muassa työtulovähennystä korottaen. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään. Tuloveronkevennys rahoitetaan muun muassa haittaverotusta korottamalla.

  •  Sosiaaliturvan ja verotuksen vaiheittaisen uudistuksen tavoitteena on, että työtulot, tuet sekä verotus yhteensovitetaan. Jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Tätä edistetään sosiaaliturvan käänteisen tuloveron kokeilulla.

  • Kiinteistöveroon otetaan käyttöön kohtuullinen maksukatto kiinteistön omistajan tai omistajien käytettävissä olevista vuosituloista. Kiinteistön ja tontin verotusarvon tulee olla suhteessa alueen kauppahintatasoiseen markkina-arvoon.

  • Keskusta kannattaa osittaista maakuntaveroa.  Osittaisen maakuntaveron tulisi vahvistaa maakuntien itsehallintoa ja kannustaa niitä taloudelliseen tehokkuuteen. Se ei saa johtaa ansiotuloverojen kokonaistason kiristymiseen. Ennen maakuntaveron käyttöönottoa sen vaikutuksia on vielä selvitettävä.

  • Harvaan asuttujen alueiden myönteisen aluekehityksen tukemiseksi selvitetään verokannustimen käyttöönottoa.

  • Työasuntovähennys ja matkakulut (viikonloppumatkat) laajennetaan koskemaan yksinasuvia ja avopareja, joilla ei ole yhteisiä lapsia. Työnantajan maksamien muuttokulujen verovapaus asetetaan 1000 euroon asti.

  • Kotitalousvähennystä uudistetaan paremmin hoito- ja hoivapalveluita tarvitsevia ihmisiä huomioon ottavaksi.

  • Kannustetaan kansalaisia tukemaan tiedettä, taidetta sekä suomalaista kulttuuriperinnettä laajentamalla lahjoitusvähennys koskemaan pääomatuloja ja verohallinnon nimeämiä yleishyödyllisiä tahoja.

  • Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.



Yritysverotus

Suomessa yritysverojärjestelmän tulee olla yrityksille ja yrittäjille kilpailukykyinen. Yhteisöverokannan alentamispaineet todennäköisesti kasvavat tulevalla vaalikaudella. Useat valtiot ovat jo sitoutuneet kannan laskuun lähitulevaisuudessa.

Kansainvälinen verokilpailu ja muut toimet voivat johtaa siihen, että keskusteluun nousevat nykysäännösten yksinkertaistaminen siltä osin kuin valtiot sopivat yhteisöverotulojen jakamisesta keskenään. Suomen tulee olla aktiivinen toimija ja verostrategiamme tulee olla selvä. Suomen tulee olla kiinnostava kohde investoida ja harjoittaa yritystoimintaa.

Keskusta vaati 2015 vaaliohjelmassaan korkovähennysoikeuden tiukentamista. Korkovähennysoikeutta tiukentavat säännökset tulivat voimaan vuoden 2019 alusta. Myös tuore oikeuskäytäntö on kiristänyt tulkintaa aiemmasta. Keskusta on valmis jatkamaan toimia. Suomessa syntyvästä tulosta on maksettava verot Suomeen.

Suomi edistää aktiivisesti EU:ssa ja OECD:ssä veronvälttelyä estäviä toimia.   

Yritysverotuksen linjauksia:

  • Suomi tarvitsee yritysverotuksen pidemmän aikavälin kehittämisohjelman eli tiekartan tulevalle vuosikymmenelle. Verotuksen on oltava ennakoitavaa.

  • Suomen yhteisöverotuksen tulee olla kilpailukykyinen erityisesti tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna.
  • Keskusta pitää nykyistä nettovarallisuussidonnaista osinkoverojärjestelmää yrittäjyyteen kannustavana. Keskusta kannattaa nykyistä osinkoveromallia. Lisäksi on selvitettävä pienille, aloittaville ja osaamiseen perustuville yrityksille rinnakkaista järjestelmää, jossa pienet osingot olisivat yrittäjähuojennuksen piirissä nettovarallisuudesta riippumatta.

  • Yrittäjävähennystä saa noin 340 000 suomalaista. Keskusta haluaa jatkaa kotimaisen pk-yrittäjyyden tukemista korottamalla yrittäjävähennyksen 8-10 prosenttiin. Yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka. 

  • Keskusta puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Omistajanvaihdoksia ja yritystoiminnan kehittämistä edistetään myös keventämällä työntekijöiden osakeomistusjärjestelyjen ja osakekannustamien verotusta. Otetaan käyttöön Suomen malli listaamattomien start up -yritysten henkilöstön osakeomistuksen helpottamiseksi. Mallin tavoitteena on, että vero maksetaan vasta silloin, kun mahdollinen voitto realisoituu.

  • Keskusta ei hyväksy kansainvälisiä esityksiä, jotka jakaisivat Suomen verotuloja muihin maihin. Sellaiset ehdotukset, joissa valtiolle syntyy enenevissä määrin verotusoikeutta käyttäjien tai näiden luoman arvon perusteella, ovat lähtökohtaisesti Suomen ja muiden pienten vientivetoisten maiden etujen vastaisia eikä niitä tule edistää. EU:n esittämää digiveroa ei nyt esitetyn kaltaisena tule hyväksyä.

  • Arvioidaan, onko nykyinen korkorajoitus- ja veronkiertosäännöstö riittävän tehokas keino estää verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa. Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen.
  • Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa ja OECD:ssä veronvälttelyä estävien toimien edistämiseksi.

  • Metsävähennystä laajennetaan ja samalla selvitetään metsälahjavähennyksen tarve.

  • Kannustetaan yhteisöjä tukemaan korkeakouluja sekä tiedettä, taidetta ja suomalaista kulttuuriperinnettä korottamalla yhteisöjen lahjoitusvähennysoikeuden ylärajoja.



Ympäristö- ja ilmastoverotus

Ympäristöverotusta uudistetaan ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Jatketaan verosiirtymää asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kohti ympäristö- ja haittaverotusta kokonaisarvioinnin ja mallintamisen perusteella.

Liikenne tuottaa viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Verotuksen ohjausvaikutus on riittämätön tuleviin vähennystavoitteisiin nähden. Toisaalta liikenteen verotuottojen arvioidaan alentuvan merkittävästi vähäpäästöisemmän ja vähäkulutuksisemman autokannan vuoksi, mikäli ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteet toteutuvat.

Kansallisen lentoveron käyttöönottoon on suhtauduttava varauksellisesti. Veron tosiasialliset ympäristövaikutukset voivat olla vähäiset ja muilla ohjauskeinoilla päästään vaikuttavampiin tuloksiin ympäristönäkökulmasta. Veron voi ennakoida aiheuttavan haittaa kotimaan matkailulle, lentokentille ja alueiden tasa-arvolle. Kansainväliseen sopimukseen perustuva lentovero olisi puolestaan toteuttamiskelpoinen. Sen tuotolla voitaisiin tukea kehitysmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Poistetaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautus ja kompensoidaan tämä alentamalla teollisuuden sähköveroa EU:n minimitasolle.  Veronpalautuksen poiston myötä poistuu myös siihen liittynyt fossiilisten polttoaineiden verotuki teollisuudelta ja kasvihuoneilta, mikä edistäisi niin ympäristö- kuin energiapoliittisia tavoitteita. Päästöohjaus olisi tehokasta erityisesti kaivostoiminnassa, kasvihuoneissa sekä niiden teollisuusyritysten osalta, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin.

Energiaverotuksen uudistus kohtelisi yrityksiä aikaisempaa yhdenvertaisemmin, sillä sähköveron alennuksesta hyötyisi laajempi yritysten joukko kuin energiaveroleikkurin piirissä olevat yritykset. Tuki kohdistuisi paremmin pienempiin yrityksiin ja toisaalta nykyiset veroleikkurin piirissä olevat yritykset saisivat tuen suoraan kuukausittain sähkölaskussa alennettuna verona ilman vuosittaista jälkikäteistä tuen hakemista. Uudistus vähentäisi myös hallinnollista taakkaa eivätkä verotuet kasvaisi enää automaattisesti lämmityspolttoaineiden veronkorotusten yhteydessä.

Lähienergia on käyttäjien itse säästämää, tuottamaa tai omistamaa puhdasta energiaa. Se tuotetaan hajautetusti. Ilmastopolitiikan tavoitteiden edistämiseksi on verotuksellisesti edistettävä kotitalouksien ja taloyhtiöiden toimenpiteitä lähienergian hyödyntämiseksi.

Kaivos- tai louhintavero on ristiriitainen aloite etenkin, jos se kohdistuu vain louhinnan määrään. Louhinnan määrä ei esimerkiksi välttämättä korreloi kaivoksen kannattavuuden kanssa. Yleinen kaivosvero voi vähentää kannusteita investoida Suomeen. Kaivosalalle tulisi määrätä perusteellisen valmistelun jälkeen erillinen kaivoksen sijaintikunnalle tuleva vero, jotta suomalainen yhteiskunta hyötyy enemmän maaperässä olevista mineraalivarannoista. Veron peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return) tai kaivoksen sijaintipaikkakunnalle maksettava kiinteistöveroon pohjautuva kaivosvero.

Muoviveroa on esitetty keinoksi vähentää muovin haittoja. Muoviveroa on esitetty myös EU-tasolla ja parlamentti on kannattanut esitystä. Muoviveron kehittymistä EU-tasolla tuleekin seurata.

Jotta muovivero olisi mahdollinen, eri muovivalmisteita tulisi kohdella verotuksessa yhdenmukaisesti. Vaikeutena on eri tuotteiden raaka-aineseoksen selvittäminen ja yksilöinti. Olisi selvitettävä eri materiaalien haitallisuus suhteessa muihin vastaavissa tuotteissa käytettyihin materiaaleihin. Myös muualta Suomeen tuotavien muovituotteiden materiaalien sisällöt olisi pystyttävä selvittämään. Jos hankkeeseen lähdetään ilman EU-pohjaista säätelyä, on lisäksi otettava huomioon valtiotukikysymykset, jotka edellyttävät, että vastaavaan käyttöön tarkoitettuja tuotteita ei kohdella perusteetta eri tavoin.

Muoviveron sijaan olisi selvitettävä neutraalimman, laajapohjaisen eri pakkausmateriaaleille (kuten muovi, lasi, metalli) niiden elinkaaren ympäristövaikutusten mukaan asettavan haittaveron käyttöönottoa. Tällä hetkellä meillä on käytössä juomapakkauksiin kohdistuva kansallinen valmistevero. Pakkausverolla kannustettaisiin tuottajia resurssitehokkuuteen ja siirtymään pakkausmateriaalien käytössä ympäristön kannalta vähemmän haitallisiin pakkauksiin. Uusi pakkausvero kohdistuisi Suomen markkinoille saatettaviin pakkauksiin.

Jätteen määrää tulee vähentää ja kierrätystä ja kiertotaloutta lisätä. Jätteenpoltto ja kierrätys kilpailevat osin samasta materiaalivirrasta ja nyt jätteistä liian suuri osa päätyy poltettavaksi kierrätyksen sijaan. Jätteenpolton verotusmahdollisuutta tulee selvittää. Myös kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä perittävää jäteveroa tulee korottaa niin, että se ohjaa jätteitä kierto- ja energiatalouteen.
 
Linjaukset:

  • Työsuhdeautojen verotus uudistetaan tukemaan uusia vähäpäästöisiä käyttövoimaratkaisuja kuten biopolttoaineiden käyttöä.

  • Polttoaineverotusta ei koroteta, edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa. Päästöohjausta tuetaan keventämällä kestävien biopolttoaineiden verotusta.

  • Keskusta ei kannata kansallisen lentoveron käyttöönottoa. Sen sijaan etsitään muita ratkaisuja teknologian ja sääntelyn kautta lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kehittyneet biopolttoaineet ja lentoliikenteen sähköistäminen ja muut teknologiset ratkaisut. Edistetään kansainvälistä ratkaisua lentoveron käyttöönotosta, jonka verotuotto kohdennetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa.

  • Poistetaan energiaveroleikkuri ja alennetaan teollisuuden sähköveroa vastaavasti EU:n minimitasolle. Poisto tapahtuu siirtymäkauden kuluessa.

  • Koko Suomea hyödyttävän älykkään ja toimitusvarman sähköverkon rakentamisen kustannuksia on tasattava. Porrastetaan sähkövero alueellisesti sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi.

  • Edistetään lähienergiatuotantoa ja varastointia sekä lämmitystapamuutoksia esimerkiksi kotitalouksille ja taloyhtiöille suunnatuin vero- ja talouskannustimin.

  • Kaivosalalle määrätään perusteellisen valmistelun jälkeen erillinen kaivoksen sijaintikunnalle tuleva vero.

  • Pelkän muoviveron sijaan selvitetään laajempaa pakkausveroa uusiutumattomista luonnonvaroista tehdyille pakkausmateriaaleille mukaan lukien öljypohjainen muovi.

  • Selvitetään jätteenpolton veron käyttöönottoa. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä perittävää jäteveroa tulee korottaa niin, että se ohjaa jätteitä kierto- ja energiatalouteen.


Kulutuksen verottaminen


Arvonlisäverotuksen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaajana on viime vuosina kasvanut. Suomen yleinen arvonlisäverokanta, 24 prosenttia on EU-keskiarvoa korkeampi, mutta prosenttiyksikön Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia matalampi. Kulutusverotus on Suomessa nykyisin melko kireää. Työn verotuksen keventämistä on rahoitettu kulutusverojen korotuksilla.

Alennetut arvonlisäkannat ovat perusteltuja elinkeino- ja tulonjakopoliittisista syistä, vaikka lisäävät hallinnosta taakkaa. Yhtenäinen, kaikkia tuotteita ja palveluita koskeva arvonlisäverokanta nostaisi myös välttämättömyyshyödykkeiden hintoja ja kompensaatiota pienituloisille voi olla vaikea rakentaa. Keskusta ei hyväksy korotuksia ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroon.
Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly, alustatalous ja jakamistalous ilmiöinä vaikuttavat myös verotukseen. Nykyinen verojärjestelmä on suunniteltu teollisen yhteiskunnan pohjalta. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaatii tulevaisuudessa myös uusia veropohjia, jos työn verotusta halutaan keventää ja toisaalta ympäristöverojen ohjaava vaikutus toimii, mikä vähentää niiden tuottoja. Kerättävän ja muokattavan tiedon määrä, sen varastointi ja tietoliikenneverkoissa liikkuvan tiedon määrä kasvaa voimakkaasti. Tieto on digitalouden keskeinen resurssi. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä digitalouteen soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä vaihtoehtoisia veropohjia, joiden avulla voidaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa muiden veropohjien rapautuessa.

Linjaukset:

Arvonlisäverotus

  • Keskusta ei hyväksy korotuksia ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroon.
  • Nostetaan arvonlisäveron alarajaa maltillisesti 15 000–20 000 euroon ja liukuman ylärajaa nostetaan 35 000–40 000 euroon yritystoiminnan aloittamiseen ja osa-aikaiseen yrittäjyyteen kannustamiseksi.
  • Oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokauden pidentäminen mahdollisti noin 73 000 uudelle suomalaisyritykselle pidennettyjen verokausien piiriin pääsyn. Pidennettyjen verokausien liikevaihtorajoja tulee nostaa, jotta yhä useampi yritys pääsisi halutessaan niiden piiriin.
  • Intiimihygieniatuotteiden (esim. kuukautis- ja inkontinenssisuojien) arvonlisävero lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin.
  • EU:n ulkopuolelta tulevien alle 22 euron tuotteiden ALV-vapauden poisto.


Terveysverot

  • Tupakkaveron asteittaista korottamista jatketaan hallitusti seuraavan vaalikauden aikana.
  • Alkoholiveroa voidaan korottaa, mikäli naapurimaiden veroratkaisut sen mahdollistavat.
  • Virvoitusjuomaveroa korotetaan. Selvitetään pientuottajien verohuojennuksen laajentamista.
  •  Suomi ottaa tavoitteekseen vaikuttaa EU:ssa siihen, että erilaisia terveyttä- ja hyvinvointia edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön.


Digitaalinen yhteiskunta

  • Selvitetään, onko olemassa digitaloudessa vaihtoehtoisia veropohjia, joiden avulla voidaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa muiden veropohjien kaventuessa.
  • Selvitetään avointen lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen verotuskohtelua sekä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden verotuksellisen tilanteen selkeyttämiseksi ja korjaamiseksi.



Veropohjan tiivistäminen

Suomen verojärjestelmän kulmakivenä ja yleisesti hyväksyttynä lähtökohtana on pidetty laajaa veropohjaa, joka mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Laaja veropohja tarkoittaa, että kaikki tulot ovat mahdollisimman pienin poikkeuksin veronalaisia.

Suomessa poikkeukset tulon veronalaisuuteen perustuvat pääasiassa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen. Kansainvälisissä tilanteissa kaksinkertaisen verotuksen poistaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että Suomelle ei synny verotusoikeutta, jolloin tuloa ei veroteta Suomessa lainkaan. Nämä tilanteet johtuvat pitkälti kansainvälisistä sopimuksista, joten verotusoikeutta ei voida saada kansallisia lakeja säätämällä.

Poikkeuksia tulon veronalaisuuteen on säädetty myös yleishyödyllisyyden lähtökohdasta. Tarkoituksena on ollut vapauttaa verosta sellainen toiminta, joka on voittoa tavoittelematonta ja koituu laajasti yhteiskunnan hyväksi.

Koska Suomessa veropohja on jo ennestään laaja ja poikkeukset perustuvat pitkälti kansainvälisiin tilanteisiin tai yhteiskunnalliseen hyvään, ovat keinot veropohjan tiivistämiseksi rajallisia. Uudistuksia tulisikin tarkastella osana laajempia veroreformeja.  

Eräs mahdollisuus tiivistää veropohjaa olisi sijoitustoiminnan verotuksen laajempi arviointi. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa sijoitustoiminnastaan veroa ja osa sijoitusinstrumenteista on myös vapautettu verosta. Toisaalta esimerkiksi sijoitusrahastojen verovapautta ja työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan turvaamista on pidetty Suomen pääomamarkkinoiden kannalta tärkeänä. Mahdollisia uudistusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eri yhteisöjen toimintaedellytyksiin tulisikin selvittää ja arvioida laajasti.

  • Selvitetään osana yritys- ja tuloverotuksen tiekartan kokonaisuutta mahdollisuudet laajentaa veropohjaa siten, että myös kotimaiset ja ulkomaiset verovapaat yhteisöt maksaisivat jatkossa sijoitustoiminnastaan veroa. Vaikutukset finanssialaan arvioidaan huolellisesti ennen päätösten tekemistä.

  •  Selkiytetään yleishyödyllisten yhteisöjen käsitettä.

 

Harmaan talouden torjunta


Veronkannon tehostamista harmaata taloutta karsimalla pitää jatkaa myös seuraavan hallituksen toimesta. Siitä saatavat verotuotot ovat kuitenkin siinä määrin epävarmoja, eikä niiden varaan pidä laskea liikaa.

Harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti siten, että saadaan eri toimialoille syntymään tasapuoliset ja reilut kilpailuolosuhteet. Esimerkiksi kotitalousvähennys on hyvä innovaatio harmaan talouden torjumiseksi.
 
Erilaisten uusien keinojen käyttöönoton osalta tulee tehdä kustannushyötyanalyysit ja selvitettävä myös kansainvälisiä kokemuksia ennen niiden käyttöönottoa. Keinoja ovat esimerkiksi tulorekisteri, alustatalouden tietojen keräämisen automatisointi sekä fiskaalisten kassajärjestelmien käyttöönottoa aloilla, joilla riski harmaan talouden toimijoista on suuri.

EU-vetoisissa verohankkeissa on viime vuosina pyritty suitsimaan monin tavoin aggressiivista verosuunnittelua. Tämä on johtanut sääntelyyn, joka korottaa yritysten verotusta. Keskustelussa ei ole juurikaan otettu huomioon sitä, että monilta osin Suomessa on jo olemassa varsin toimivat keinot torjua aggressiivisena pidettävää verosuunnittelua. Esimerkiksi veronkiertosäännöstä on sovellettu tällaisiin tapauksiin. Toinen merkittävä seikka on se, että EU-toimet hyödyttävät erityisesti suurten kotimarkkinoiden omaavia jäsenvaltiota. Hankkeet siis sekä lisäävät yritysten kustannuksia, että pienentävät Suomen veropohjaa.

Linjaukset:

  • Edistetään tehokkaan verohallinnon toimivuutta ja resursseja harmaan talouden torjumiseksi ja kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseksi siten, että Suomen verotusoikeus ja verotuotot turvataan.

  • Turvataan verotuottojen tehokas kerääminen ja harmaan talouden torjunta. Edistetään alustatalouden toimijoiden velvollisuutta toimittaa Verohallinnolle tietoja ja jatketaan harmaantalouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.



LIITE

Tasapaino


Vakaan talouskasvun oloissa 75% työllisyysasteella valtiontaloudessa on liikkumavara, josta voidaan osoittaa yhtäältä sosiaalisesti kestävän talouden ja toisaalta kasvun sekä työllisyyden vaatimiin panostuksiin arviolta reilut miljardi euroa.

Puolustusvoimien merkittävät investoinnit 2020-luvulla joudutaan kuitenkin rahoittamaan pääasiassa velalla. Puolustusvoimien suuria investointeja ei pidä asettaa vastakkain julkisrahoitteisten palvelujen ja etuuksien kanssa, joten yllä olevissa arvioissa ei ole huomioitu näitä investointeja.

Vaikka julkistalouteen ei tarvitse kerätä merkittäviä ylijäämiä, pitää Suomen julkisen talouden kestävyysvaje ottaa huomioon julkisia menoja mitoitettaessa. Kestävyysvajeen hoitamisessa tärkeintä on nykyisen hallituksen päätösten tehokas toimeenpano. Kestävyysvajetta ei pidä kuroa umpeen pelkästään säästöillä, vaan välttämätön osa ratkaisua ovat työllisyysasteen nostaminen, kasvun edellytysten turvaaminen ja julkisen hallinnon reformit.

Reformeista olennaisempia ovat SOTE ja julkisen talouden tehtäviä karsivat sekä julkisen talouden tuottavuutta tällä vaalikaudella linjatusti arviolta miljardilla eurolla parantavat toimenpiteet. Kysymys on menojen kasvun hillinnästä, ei julkisten menojen leikkauksista. Edellä mainituista reformeista huolimatta julkisen sektorin menot kasvavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Vakaan talouskasvun olosuhteissa velkaantumiseen pitää suhtautua hyvin kriittisesti.  Suomen pitää edellyttää vastaavaa vastuullista finanssipolitiikkaa myös muilta EU-mailta.

Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee. Matala velkasuhde mahdollistaa elvyttävän talouspolitiikan lama- tai kriisiolosuhteissa. Mikäli kansainvälisen talouden uhat realisoituvat, Keskusta on valmis tarpeellisiin toimiin. Tiettyihin laskennallisiin rajoihin kangistunutta talouspolitiikkaa pitää välttää mahdollisissa kriisiolosuhteissa. Silloin näitä rajoja tärkeämpää on työpaikkojen turvaaminen kotimaista kysyntää tukemalla. Valtion pitää asettua suojaamaan suomalaisia kotitalouksia maailmantalouden myllerryksiltä.

Merkittävimmät infrainvestoinnit rahoitetaan uudella rahoitusmallilla.  Valtion tasetta käytetään myös uusien teollisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen, kuten akkuklusteri, bio- ja kiertotalous tai ilmastomuutoksen torjumista hyödyntävä uusi teknologia.

Sivistys ja kasvu    

t&k + korkeakoulujen perusrahoitus    300
Peruskoulu + toinen aste + varhaiskasvatus (mm. pienten lasten koulu, II-asteen oppioikeus, ammattikoulun opettajat, erityistuki sosioekonomisesti haastaville alueille, välipala kaikille koululaisille)    300
Yhteensä    600


Sosiaalinen oikeudenmukaisuus    
perheiden tuki, palvelut, omaishoitajat ja muut täsmätoimenpiteet (mm. opintotuen huoltajakorotus, parisuhdeterapian jonojen purku, lasten harrastustakuu, mielenterveyspalvelut)    300
perhevapaat (valtion rahoitusosuus)    100
pienituloisimpien lapsilisäkorotus    50
takuueläke    100
poliisi joka pitäjään    50
vanhuspalvelut     200
Yhteensä    800

Muut Keskustan esittämät menonlisäykset rahoitetaan budjettikehyksen sisältä uudelleen kohdennuksin.

Veronkorotukset    
Solidaarisuusveron jatko    100
Tupakka ja alkoholi sekä virvoitusjuomat    300
Terveydelle ja ympäristölle haitalliset uudet verot, esimerkiksi pakkausvero.
Selvitettävä veropohjan laajennus sijoittamisessa    300
EU:n ulkopuolelta tulevien alle 22 euron tuotteiden ALV-vapauden poisto.     50
Yhteensä    750

Veronkevennykset    
Työtulovähennys, kunnallisverotuksen perusvähennys, eläketulovähennys    450
Yrittäjävähennyksen korottaminen ja rajaus sekä pienten osinkojen yrittäjähuojennus    100
ALV- ala- ja ylärajan nosto    50
Sähköveron alueellinen porrastaminen    100
Biopolttoaineiden ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotus    100
Muut veroehdotukset ja selvitettävät verot mm. alueelliset veronalennukset    100
Yhteensä    900

Julkisen talouden tasapainoa parannetaan yllämainituilla veronkorotuksilla ja veronkantoa tehostamalla. Veronkannon tehostamista harmaata taloutta karsimalla pitää jatkaa myös seuraavan hallituksen toimesta. Siitä saatavat verotuotot ovat kuitenkin siinä määrin epävarmoja, että niitä ei ole huomioitu laskelmassa.

 

____________

Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.