140

Matti

Vanhanen

ikä 63 vuotta
kansanedustaja
Nurmijärvi
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Olen 63 vuotias kansanedustaja ja valtiotieteiden maisteri. Olen aiemmin toiminut mm. Suomen pääministerinä ja Eurooppa neuvoston puheenjohtajana.

Suomen arvoiset teemani


Maa Tarvitsee Malttia

Blogi


Ilmastoasioissa poliitikot ovat vetäneet kansalaisia perässä

26.3.2019

Helsingin Sanomien toimittaja pysäytti minut pohtimaan kysymyksellään, miten kansalaiset voivat vaikuttaa poliitikkoihin esim. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ensimmäinen reaktioni oli, että poliitikothan ovat tähän asti saaneet vetää kansalaisia perässään ilmastoasioissa ja selitellä miksi kaikkea päätetään.

Muistan hyvin kun lakisääteisesti ryhdyttiin sekoittamaan biokomponenttia bensaan ja dieseliin. Kritiikkiä tuli hinnasta ja siitä, että nyt moottorit hajoavat.

Kun saimme päätöksen sähköä runsaasti kuluttavien hehkulamppujen korvaamisesta sähköä säästävällä tekniikalla, niin innokkaimmat lähettivät haukkumaviestin saattelemana tiedon, että ovat hamstranneet itselleen ainoita oikeita "airameita" hyllyn täyteen.

Oman tuskani tunsin, kun n 15 vuotta sitten totesin itselleni, että ilmastosyistä ydinvoima on hyväksytympi kuin maakaasu. Palaute, jota käännöksestäni sain, ei todellakaan kertonut kansalaisten ilmastoherätyksestä. Kansalaiset edelleen ovat arkoja ydinvoiman suhteen. Varsinkin nuoriso on konservatiivista. Huomaan Pekka Haaviston vihreissä käyvän nyt samaa pohdiskelua kuin minä laadittaessa v 2005 energiaselontekoa. Haavisto kertoi Vihreiden jo hyväksyvän olemassaolevien ydinvoimaloiden mahdolliset jatkoluvat. Kehitys kehittyy hitaasti. Minä muuten jätän kantani Loviisan vanhojen voimaloiden jatkoluvista siihen vaiheeseen, kun saadaan säteilyturvaviranomaisten lausunto, onko jatko turvallista vai ei.

Rikkidirektiivi nostatti myös valtavan vastustuksen. Koko Suomen vienti ja hyvinvointi olivat kaatumassa.

Kun pääministerinä useita kertoja peräänkuulutin Helsinkiä luopumaan kivihiilen käytöstä, niin paitsi että tuli selityksiä siitä, kuinka vaikeaa se on, niin sain aitoja vihareaktioita kansalaisilta, miten olen tuomassa hakekasoja ja rekkarallia Helsinkiin. Syytettiin maalaisten suosimisesta. Ei auttanut selittely kuinka Tukholma paljon suurempana kaupunkina tuottaa lähes kaiken energiansa päästöttömästi. Vetoomukset eivät auttaneet, vaan Sipilän hallituksen piti ajaa läpi laki, joka kieltää kivihiilen käytön vuoden 2029 jälkeen.

Kun vaalien alla kierrän eri puolilla ja joka paikassa näen ensiharvennusta odottavia pusikoita, niin ei tunnu kovin hyvältä nykyinenkään asenneilmapiiri. Monet kansalaiset kantavat kylttejä hakkuita vastaan, vaikka juuri nyt ensiharvennukset pitäisi tehdä, korvata siitä saadulla puulla fossiilista energiaa ja päästää harvennettu metsä kasvamaan kunnolla ja sitomaan hiiltä. Tässäkin koetan mieluummin puhua kansalaisille järkeä kuin ryhtyä kantamaan heidän kylttejään.

En muuten 15 vuoteen ole tehnyt ainuttakaan lomalentoa etelän aurinkoon. Työmatkoja lentäen on monta vuodessa. Henkilökohtaisessa kulutuksesani suosin kotimaata. Kun lehtien matkamainossivuja lukee, niin tuntuu, että tässäkään en seuraa kansalaisia.

Matti Vanhanen
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006047984.html?fbclid=IwAR2ZgP-GqMx-f5OgpolSPDxaCbSqYfaabC_5ydz5LG194n8hBXe44N2YuXQ

Sote hiottava valmistellusta esityksestä maaliin

17.3.2019

Perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että sote-työ jäi hiomista vaille valmiiksi. Hallituksessa ja kentällä pitkään valmistellun työn pohja tuntuu käyvän kaikille muille paitsi Kokoomukselle. Mistä on kyse?
Siinä missä muut tuntuvat olevan valmiita asteittaiseen etenemiseen erityisesti valinnanvapauden kohdalla, mutta hyväksyvän laajan väestöpohjan - siinä Kokoomus puhuu erilaisista malleista eri puolilla Suomea ja kuntapohjaisuudesta. Mentäisiin siis johonkin taas aivan uuteen?
Jan Vapaavuori kokoaa keskuskaupunkeihin perustuvaa mallia. Meidän puolelta on selvä, että ei voi tulla jakoa isäntäkuntiin, joille toiset ovat vain asiakkaina ja maksajina. Perustuslakivaliokunta linjasi jo edellisellä vaalikaudella, että kun 20 miljardia käytetään verorahoja ihmisten palveluihin, niin tästä rahasta päättämiseen kuuluvat kaikki. Hallinto ei todellakaan ole sotessa tärkein, mutta silti hallinnon on perustuttava kansanvaltaan, sen on oltava selkeä, kaikkien kansalaisten on oltava tasavertaisessa asemassa, sen on mahdollistettava yhtenäisen tietotekniikan käyttöönotto, integraatio perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja mm. vanhustenhuollon välillä ja sen on luotava edellytykset tällä kaikella tinkiä kustannusten nousua.

Kokoomuksen paluu kenties kymmeniin organisaatioihin, joista osa on kaupunkeja,osa kuntayhtymiä, osa ehkä liikelaitoksia, palauttaisi soten alkuun, juuri siihen organisaatioiden ja järjestelmien kirjavuuteen, miksi sitä uudistetaan.

Kokoomuksenkin kannattaisi täsmentää sotelinjaustaan selkeäksi ja tehtyä valmistelua myötäileväksi, että mallien eroista ei tule hallitusneuvottelujen pääasiaa. Viimeksi nähtiin, kun selkeään ja yksinkertaiseen malliin tuotiin kompromissina liian laaja valinnanvapaus, se johti liian vaikeaan valmisteluun ja lainsäädännöllisiin vaikeuksiin. Olen lukenut niin, että muut ovat laajasti hyväksymässä asiakasseteleillä tapahtuvan asukkaan oman mahdollisuuden valita palvelujen välillä. Tämä tuo kannattamaani vapautta lisää ja osaavia yksityisiä yrityksiä mukaan. Se ei tietenkään vastaa kansainvälisten terveysjättien toiveita, mutta olisi hallittu tapa edistää erityisesti paikallisia hoiva- ja terveysalan yritysten ja esim kotihoidon kehittymistä.
Soten päämääränähän on turvata vanhenevassa Suomessa kaikkialla turvallinen pääsy palveluihin, siten että palveluiden rahoitus on myös yhdenvertaisella tavalla turvattu ilman, että se johtaisi suuriin veroeroihin rikkaiden ja köyhien alueiden välillä.

Matti Vanhanen


Hallitus vastaa EU-asioista nytkin

15.3.2019



Hallitus huolehtii toimitusministeriönäkin EU-politiikasta

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo väitti EU-asioihin liittyen Ylen vaalikeskustelussa, että ”Sipilä antoi mandaattinsa pois pyytäessään eroa, niin se kyllä osaltaan hankaloittaa, että meillä ei hallitus voi valmistella asioita”.
Väite on väärä, enkä olisi uskonut kuulevani sitä useita vuosia ministerinä istuneen esittämänä. EU-maissa järjestetään vaaleja keskimäärin joka toinen kuukausi ja niiden jälkeen on aina lyhyempiä ja pidempiä toimitusministeriö –jaksoja. EU:n tai sen huippukokouksen työ ei voi lamaantua siksi, että joka maassa ei ole ns. poliittista hallitusta. Meillä mm. 2011 toimitusministeriö valmisteli ja päätti Suomen kannasta Portugalin lainoitusohjelmaan.
Pääministeri on Suomen edustaja Eurooppa neuvostossa eli huippukokouksessa. Hän edustaa siellä luonnollisesti hallituksensa kantaa, johtaa valmisteluja ja hän hakee joka huippukokouksen alla myös eduskunnan poliittisen mandaatin. Yleensä kokouksessa esiin tulevaa asiaa on valmisteltu pitkään ja Suomen kanta ja linja kokouksessa perustuu jo aiemmin tehtyihin linjauksiin. Joskus harvoin tulee käänteitä, joita ei ole etukäteen osattu arvioida ja meillä on muodostunut käytännöksi se, että pääministeri soittaa tällöin eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajalle ja tilannetta arvioidaan siinä.
Jos ennen vaalejamme tai vaalien jälkeen Brexit tarvitsee jatkoaikaa, käsitellään tähän liittyvä neuvottelumandaatti suuressa valiokunnassa, kun pääministeri on kuultavana.
Suomi ei siis ole äänetön yhtiökumppani EU:ssa vaalitaistelun aikana eikä vaalien jälkeen hallitusta neuvoteltaessa. Muutoinkin sanon, että maassa on aina hallitus. Toimitusministeriön rooli ei tätä vastuuta hallitukselta poista- ei myöskään EU-asioiden valmistelussa. On asioita, joista ei ole soveliasta tehdä päätöksiä tänä aikana mutta on myös toisinpäin: hallitus vastaa joka minuutti vastuualueistaan.

Matti Vanhanen

Kuka määrittää, mikä ilmastoteko on oikein?

14.3.2019

Vaalikoneet kysyvät luonnollisesti ilmastopolitiikasta. Se on aikamme yksi tärkeimmistä aiheista. Olen suhtautunut aiheeseen äärimmäisen vakavasti pitkään. Suomen kasvihuonepäästöt saavuttivat huippunsa vuonna 2003. Tuosta alkaen päästöt ovat 15 vuodessa pudonneet kolmanneksen. Se ei ole tapahtunut itsestään vaan on tehty suuri määrä päätöksiä täällä Suomessa ja yhdessä EU:ssa. Noista vaikuttavista päätöksistä olen ollut lähes kaikissa mukana päättäjänä.

Siksi tuntui hämmentävältä lukea tänään Ylen uutista vaalikonevastauksista. Kaksi haastateltua asiantuntijaa synnytti vaikutelman, että ellet vastannut nimenomaisiin vaalikonekysymyksiin hyväksyen, et ole tosissasi ilmastopäätösten supistamisen kanssa.

Pitäisi siis hyväksyä ruokailutapojen muuttamiseksi veromuutoksia. Siis verotko ovat se ainoa oikea keino. Olen ollut paljon verolainsäädännön kanssa tekemisissä enkä veroilla suosisi missään tapauksessa maailman toiselta puolelta tuotavaa yksivuotista kasvista, jonka viljely siellä aiheuttaa eroosiota ja kasvatus perustuu ulkopuoliseen fosforiin ja ehkä pohjavesien kuluttamiseen. Ravinteiden kierrätystä ei saada mitenkään aikaan. Ja kyseinen kasvis tuodaan tänne lentäen. Miten tällaisen kasviksen vero eriytettäisiin kotimaisen lähiporkkanan verosta? Suomi on hyvä maa nurmen kasvattamiselle. Tiedetään, että monivuotinen nurmi sitoo hiiltä maahan, ei aiheuta eroosiota ja nurmen kasvatuksessa on mahdollista kierrättää ravinteet, etenkin fosfori navetasta takaisin pellolle. Märehtijä on ainut keino muuttaa fotosynteesistä kasvava ruoho monipuolisiksi ruokatuotteiksi.

Toinen ainoa "hyväksyttävä" keino tuntuu olevan autojen polttomoottoreiden kieltäminen uusissa autoissa. Minusta autoilun päästöihin vaikutetaan nopeimmin pakottamalla öljy-yhtiöt sekoittamaan enemmän ja enemmän biokomponenttia polttoaineeseen. Näin saadaan Suomessakin miljoonat moottorit vähentämään päästöjään. Kysymys koski lisäksi "uusia autoja". Eli siis myös kuorma-autoja ja todennäköisesti erilaisia työkoneita. Sähköautojen ja esim. biokaasuautojen voittokulku tulee olemaan nopeaa - näin uskon. Se saavutetaan kuitenkin ilman kysymyksessä esitettyä kieltoa - esim. olen realisti sen kanssa, että kuorma-autojen kohdalla korvaaminen sähköautoilla ei tapahdu niin nopeasti kuin henkilöautojen kohdalla.

Kolmas testi tuntui olevan metsien hakkuiden rajoittaminen. Näytti siltä, että ainoa uskottava vastaus olisi kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä. Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa muillakin keinoilla. Hiilinielun kasvu on tulosta siitä, että ensiharvennukset tehdään ajallaan ja että myös muissa kasvavan metsän vaiheessa hoitotoimet tehdään ajoissa. Jos joku viranomainen ryhtyisi päättämään siitä, kuka kulloinkin saa harventaa energiapuuta ja koska saa kasvaneen leimikon myydä, niin arvelen, että omistajien kiinnostus metsän hoitoon romahtaisi. Pusikoituva metsä ei todellakaan ole hiilinielu, vaan se muuttuu päästölähteeksi verraten pian. Lapsuudessani metsiemme kasvu oli vain hieman yli puolet nykyisestä kasvuvauhdista. Väittääkö joku, että 50-luvun metsämme sitoivat nykyistä enemmän hiiltä. Väite on väärä.

Hakkuiden rajoittajille esittäisin kysymyksen: jos bioenergian käyttöä ei saa lisätä, niin millä ihmeellä kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen energiakäyttöä erityisesti lämpöenergian tuotannossa korvataan?

Juttu ärsytti koska se edustaa selvästi yhä yleisemmäksi käyvää ilmiötä, jossa jotkut katsovat olevansa oikeutettuja kertomaan, mitkä keinot ovat oikeita.

Olen tosissani ilmastonmuutoksen kanssa. Tulosten saamiseksi - kuten viimeisten 15 vuoden aikana on tehty - on toteutettava politiikkaa, joka oikeasti tuo vaikuttavia tuloksia.

Matti Vanhanen

Pitäisikö pääkaupunkiseudun miettiä kasvunsa perustaa?

12.3.2019

Kasvun perustuttava työhön ja yrityksiin

Espoo toivoo kaupunginjohtajansa suulla (HS 4.3.2019) valtiolta lisää rahaa kasvukulujensa maksamiseen. Siksi sallittanee Espoon ulkopuolisen valtiomme kansalaisen ottavan osaa keskusteluun.
Kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa jutussa: ”Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia.” Tuohon välttämättömyyteen en todellakaan yhdy. Maamme talouden ja hyvinvoinnin kasvua tapahtuu ympäri maata sijaitsevien yritysten kautta. Viime vuosien työllisyyden paranemisen takana ovat yritykset Uudestakaupungista, Sotkamosta, Turusta, Vieremältä…ympäri maata.
Espoon 5000 asukkaan vuosikasvusta 4000 eli 80 % perustuu jutun mukaan maahanmuuttoon. Minut varmasti tunnetaan tarpeellisen työperäisen maahanmuuton kannattajana. Korostan myös sitä, että Suomen täytyy muiden sivistysvaltioiden tapaan kantaa humanitaarinen vastuunsa. Mutta tässä 80 %:ssa ei ole enää kyse tästä.
Tulkintani on se, että Espoo pyrkii keinolla millä hyvänsä kasvamaan ja tarvitsee siihen suuria liikenneinvestointeja ja asuntojen rahoittamiseksi valtion asumistukea muuttajille. Espoo tekee itse päätöksensä, mutta jos maksajaksi kaivataan valtiota, niin silloin tämä kasvustrategia pitää avata myös laajemmin pohdittavaksi.
Nyt Espoo velkaantuu ennätystahtia ja jutun mukaan Espoo nousee Suomen velkaisimmaksi kunnaksi. Jutussa pidetään epäoikeudenmukaisena sitä, että Espoo maksaa ns. verotulojen tasausta muulle maalle. Espoossa tulotaso kuuluu maamme korkeimpiin. On alueellisen tasoituksen kannalta luonnollista, että Lieksasta Espooseen muuttaneet lapset osallistuvat järjestelmän kautta pienituloisten kotiseudullaan asuvien eläkkeellä olevien vanhempiensa terveydenhuollon maksamiseen.
Vaihtoehtona tavoitteena kasvaa 400 000 asukkaan kaupungiksi on se, että kaupunki pyrkisi maltilliseen 1000-2000 asukkaan vuosikasvuun. Tällöin sen omarahoitus ilman mainittavaa velkaantumista riittäisi myös olemassa olevien palvelujen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tasapainoisempi aluekehitys koko maassa olisi myös kokonaistalouden ja ekologian kannalta järkevämpää. Nyt tämä kasvu perustuu betonin ja teräksen käyttöön. Niiden tuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista.

Matti Vanhanen

Kalenteri


    Olohuonetentti Perttulassa

    15.3.2019 klo 18:00
    Siirintie 9, Perttula

    Olohuonetentti, vapaa pääsy

    Yrittäjien tentti

    13.3.2019 klo 14:00
    Myllykukko, Nurmijärvi

    klo 14.00 –15.00
    Yrittäjien vaalikahvit: Neste Myllykukko
    (osoite Ilvesvuorenkatu 2, 01200 Nurmijärvi) Yrittäjä Matti Varelius

    Yhteistyön eväitä paikallisesti. Case yrittäjyyskasvatus, Nurmijärven Yrittäjät

    Eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytyminen ja yrittäjien kysymykset ehdokkaille.

    Metsä- ja maatalouden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa

    19.3.2019 klo 18:00
    Nurmijärven kunnantalo, valtuustosali

    Keskustelutilaisuus

    Tupailta

    20.3.2019 klo 18:00
    Takamaantie 15 B, Röykkä

    Perinteinen tupailta avoimen keskustelun merkeissä ajankohtaisista asioista.

    Keskustelutilaisuus

    21.3.2019 klo 18:00
    Ketolan strutsitila, Korvenojantie 17, Rajamäki

    Avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista asioista.

    Autonomiset asejärjestelmät, Suomen Rauhanliitto

    20.3.2019 klo 14:30
    Helsinki, Oodi, Maijansali

    Vaalipaneeli
    Suomen rauhanliitto

    Tule tapaamaan

    26.3.2019 klo 18:00
    Lepsämän Kioski, Lepsämäntie 340

    Avointa keskustelua ajankohtaisista asioista.
    Mukavaa ulkoilua ja naapurien kohtaamisia.

    Lahti klo 16.30-17.30

    18.3.2019 klo 00:00
    Mariankadun Sinuhe

    Mariankadun Sinuhessa Martti Taljan kanssa.

    Orimattila klo 18--19

    18.3.2019 klo 00:00
    Orimattila, kahvila Marenki

    Kansanedustaja Martti Taljan kanssa

    Vaalipaneeli, Yritysten rooli

    27.3.2019 klo 14:00
    Helsinki, Nosturi

    Vaalipaneeli
    Järjestäjänä Reilu Kauppa ry

    Tule tapaamaan

    28.3.2019 klo 17:00
    Nummela, Il Punto, Pilkkukuja 2

    Ministeri Annika Saarikko, perhepoliittinen keskustelutilaisuus.

    Tule tapaamaan

    28.3.2019 klo 18:30
    Lohja, Anttilan koulu, Kirkkokatu 6

    Ministeri Annika Saarikko, Perhepoliittinen keskustelutilaisuus.

Matti Somessa


Matti Vanhanen
24.04.2019 04:44
Se oli ennen ulkona siellä puistossa.
Matti Vanhanen
18.04.2019 15:44
Eduskuntavaalien kiitoskahvit kahvitettu Kirjavassa kahvilassa. Tästä lahjasta piti laittaa kuva. Itsetehty mämmi omatekoisessa tuohiroveessa! En silti ryhdy kilpailemaan Juha Miedon kanssa.
Matti Vanhanen
15.04.2019 07:31
Kirjoitin Keskustan roolista, en muista. Työ tehtiin koko hallituksen voimin, mutta äänestäjiemme edessä tulos ja roolimme oli tuo.
Matti Vanhanen
15.04.2019 07:10
Kirjoitin Keskustan roolista, en muista.
Matti Vanhanen
15.04.2019 06:50
Keskusta teki työhevosen urakan talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi. Tulee aika, jolloin tätä arvostetaan eilistä enemmän. Pitää tunnustaa: kaikki muut voittivat työhevonen kustannuksella. #keskusta #vaalit19
Matti Vanhanen
14.04.2019 06:23
Kiitos!!
Matti Vanhanen
13.04.2019 07:35
Kun alkavan kauden budjetista vallitsee täydellinen epätietoisuus, suosittelen ratkaisuksi yksinkertaista toimintatapaa: Alkuvuosina lisämenoja harkiten vain työllisyyttä parantaviin investointityyppisiin ratkaisuihin. Kun/Jos työllisyysaste saadaan uskottavasti 75 prosentin nousu-uralla, voitaisiin jo vuodelle 2022 tehdän budjettiin tarpeellisia lisäyksiä, kun nämä rahat olisi oikeasti työtä tekemällä tienattu. Tämä olisi käänteinen malli Neljä vuotta sitten käytetylle tavalle. Tuolloinhan meillä olisi ollut tarve 7 miljardin leikkauksiin, mutta ne saatiin tingittyä 4 miljardööri, kun uudistuksilla ja kilpailukykysopimuksella talous ja työllisyys saatiin vahvalle nousu-uralle. Uuden kauden malli olisi työllisyysosinko, jonka saamme hyväksemme uudistettuamme työmarkkinoita työllisyysasteen ja yrittäjyyden parantamiseksi. #keskusta #sdp #työllisyysosinko #vaalit19
Matti Vanhanen
13.04.2019 07:17
Ratkaisu alkavan kauden budjettikiistaan. Alussa vain työllisyysastetta nostavia investointirahoja. Jos työllisyysaste on v 2021 75 %:n uralla, voidaan päättää lisämenoista. #keskusta #sdp #työllisyysosinko #vaalit19
Matti Vanhanen
13.04.2019 07:15
Tule tänään antamaan loppusilaus tuleville neljälle vuodelle.
Matti Vanhanen
11.04.2019 06:17
Tilanne 3 pv ennen vaaleja: hallitus pelasti taloutemme ja auttoi ennätystyöllisyyden saavuttamisessa. @juhasipila voitti selvästi Iltalehden leijona-arvioinnissa ja @AnnikaSaarikko oli ylivoimainen MTV-pöllöraadissa. Tuoreessa gallupissa 2-4 sijat ovat nipussa vain 1,8 prosentin päässä toisistaan ja ykkösenä olevan kannatuskäyrä on ollut koko talven alamäessä. #Keskusta #Vaalit19
Matti Vanhanen
11.04.2019 05:58
Vaali-illan tuloksen yksi konkreettisempia ratkaisuja on, säilyykö oikeus kotihoidontukeen alle 3-vuotiailla vai kavennetaanko valinnanvapaus koskemaan vain alle 2 vuoden ikäisten vanhempia. https://t.co/vhT5ghASvH
Matti Vanhanen
11.04.2019 05:38
+