127

Pirjo

Luokkala

ikä 56 vuotta
asiantuntija, terveydenhuollon maisteri
Vantaa
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Olen keskustan kansanedustajaehdokas Uudellamaalla, terveydenhuollon maisteri, asiantuntija, omaishoitaja ja perheenäiti.

Suomen arvoiset teemani


Haluan rakentaa Suomea, jossa jokainen tulee kohdatuksi ja kuulluksi; jossa yhteistyöllä, inhimillisyydellä ja kunnioituksella rakennetaan siltoja yli ryhmittymien ja puoluerajojen. Arjen asiantuntijat: syrjäytyneet, perheet, nuoret, vanhukset, sairaat, vammaiset, omaishoitajat ovat sydämelläni. Työllistymisen on oltava ensisijainen tavoite opiskelupolitiikassa. Haluan olla edistämässä työllistymistä niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Haluan kantaa vastuuni ympäristöstä ja rauhasta. Tulevillakin sukupolvilla on oikeus puhtaaseen luontoo turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Blogi


TYÖN ULOTTUVUUDET – OMAISHOITAJA

26.2.2019

Omaishoitajuus voidaan määritellä eri tavoin. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta useimmiten perheenjäsenestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjesta omatoimisesti. Omaishoidettava voi olla esimerkiksi kehitysvammainen lapsi tai muistisairautta sairastava puoliso.

Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella.

Omaishoitajuus on elämäntilanne

Suomessa yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.

Kehitysvammaisen lapsen omaishoitajuus on elämäntilanne, jossa kokonaisvaltainen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen vastuu on omaishoitajalla. Tällöinkin omaishoitaja tekee työtä yhdessä muiden perheenjäsenten ja monien viranomaisten kanssa. Työ on palkitsevaa, mutta myös hyvin sitovaa. Jos omaishoitajalla on omaishoitosopimus kunnan kanssa, omaishoitajalla on mahdollisuus saada tukea mm. lomapäivien ajaksi. Lomapäivät voidaan hoitaa lapsen kotona perhehoitajan tai muun vastaavan avulla.

Omaishoidon merkitys kansantalouteen

Omaishoitajien työtä ei arvosteta kuitenkaan riittävästi. Tämä näkyy siten, että omaishoitajat joutuvat usein taistelemaan oikeuksiensa toteutumisessa. Omaishoitajuutta ei nähdä yhteiskunnassa kannustettavana asiana, vaikka se tuo sosiaalitoimeen valtavasti säästöjä. Kukaan omaishoitaja ei voi omaishoidon palkkioilla elättää itseään ja perhettään. Omaishoidon minimipalkkio kuukaudessa on reilusti alle minimityöttömyysturvan.

Omaishoitajuus on kansantaloudellisesti merkittävää työtä. Arvostusta voidaan lisätä korottamalla omaishoidon minimipalkkio vähintään minimityöttömyysturvan tasolle. Tämä vähentäisi myös työttömien työnhakijoiden määrää, kun omaishoitoa tekevät työttömät työnhakijat siirtyisivät työllisten joukkoon.

Jatkossa omaishoidettavien määrä tulee lisääntymään eliniän pidentyessä. Omaishoitajuus voi tulevaisuudessa olla yksi tapa ratkaista vanhustenhoidon arkea.

ENERGIATALOUS TULEVAISUUTEEN

1.2.2019

Otetaan käyttöön vähän hyödynnetty mahdollisuus ilmastotalkoissa: energia talteen ilmanvaihdosta.

Talvella näkee selvästi, miten lämmin ilma siirtyy kerrostalojen savupiipuista hengitysilmaan. Kovalla pakkasella taivaalle nousevat savuvanat, jotka saavat ajattelemaan ilmastonmuutoksen hillintää ja energian uusiokäyttöä: miten jo kertaalleen maksettu lämpöenergia saataisiin edelleen hyötykäyttöön? Millaisia säästöjä saataisiin poistoilman lämmön talteenotolla suurissa kaupungeissa, kymmenissä
tuhansissa kerrostaloissa, joissa ilmanvaihtopuhaltimet puhaltavat kalliisti maksetun energian taivaalle?

Säästöä lämmitysratkaisuilla

Monet vanhat kerrostalot saavat lämpönsä kaukolämpöverkon kautta. Näin on myös monissa pientaloissa varsinkin taajamissa ja kaupungeissa. Mielenkiintoista on omassa kotitaloudessa ollut huomata, kuinka lämmitysratkaisuilla voi säästää lämmityskuluissa. Aikaisemmassa, öljylämmitteisessä omakotitalossamme lämmitysenergian kustannukset olivat jopa viisi kertaa suuremmat kuin maalämpöä käyttävässä omakotitalossa, vaikka nykyisen asunnon neliömäärä on öljylämmitteistä kiinteistöä suurempi.

Maalämpö vaikuttaa energiatehokkaalta ja ympäristöystävälliseltä ratkaisulta. Herää väistämättä kysymys, miksi valtio ja kunnat eivät aktiivisesti ja ilmastoystävällisesti pyri luopumaan polttamiseen perustuvasta lämmöntuotannosta kaukolämpöyhtiöissään ja siirry pääsääntöisesti hyödyntämään maalämpöä ja mahdollisesti sen yhteydessä myös poistoilman lämmön talteenottoa. On kokemusperäisesti osoitettu, että tällaisilla ratkaisuilla voidaan kerrostaloissa säästää jopa 75 % ostettavasta lämmitysenergiasta, sillä suurin osa lämmitysenergiasta saadaan oman tontin kallioperästä tai muuten hukkaan menevästä poistoilman lämmöstä.

Ilmasto – yhteinen asia

Löytyykö vastaus siitä, että kaukolämpökeskukset takovat hyvää tulosta kuntien ja kaupunkien taseeseen? Kaukolämpöverkon rakentaminen aikanaan on maksanut paljon ja uuden lämmitysmuodon käyttöönotto vaatisi investointeja, joihin kaikki taloyhtiöt eivät ole valmiita. Mutta olisiko poistoilman mukana karkaavan energian talteenotto sittenkin pitkällä aikavälillä se kaikkein edullisin tapa säästää luontoa ja puolittaa kivihiilen polttaminen kaukolämpökeskuksissa?

Järki sanoisi, että kerran tuotettu energia tulisi hyödyntää yhä uudelleen. Voisivatko siis energiayhtiöt siirtyä uuteen aikaan, jossa investointikohteina olisikin asuinkerrostaloihin sijoitetut lämpöpumput? Lämpöpumppujen avulla kerättäisiin poistoilmasta ja
lämpökaivoista lämpöenergia talteen. Suomessa on ammattilaisia sekä
yrityksiä, joilla on runsaasti kokemusta ja huippuosaamista poistoilman lämmöntalteenoton ja maalämmön alalta.

Toimitaan tässäkin asiassa ripeästi, koska ilmastonlämpenemisen pysäyttäminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Energian uusiokäyttö onnistuu suomalaisilta – myös kerrostaloissa.

Edelleen voi jäädä miettimään, mitkä ideologiset syyt ovat esteitä kivihiilen polttamisen vähentämisessä. Entä kuinka kivihiilen suhteellisen edullinen hinta korreloi muiden energiaratkaisujen hyödyntämisessä? Kenen intressi energian säästäminen on: kuluttajien vai energiayhtiöiden? Mihin energiatuotannon painopiste kannattaisi tulevaisuudessa sijoittaa – julkiseen energian yhteistuotantoon vai kiinteistökohtaisiksi tuotantoyksiköiksi?

PÄÄTÖKSIÄ RIPEÄSTI – ILMASTO YHTEINEN ASIAMME

24.1.2019

63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen täytyy olla edelläkävijä päästöjen nopeassa vähentämisessä.

Olen samaa mieltä. Lisäksi Suomen tulisi toimia päästövähennysesimerkkinä muulle maailmalle. Siksikin päästövähennysten tulisi olla seuraavan hallituksen ykköstavoite.

Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa

Ilmastonmuutoksesta on tulossa normaali poliittinen kysymys, jossa joudutaan neuvottelemaan siitä, miten muutoksen hyödyt ja haitat jaetaan oikeudenmukaisesti.

Mielestäni ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä poliittinen kysymys. Päätöksen tekijöiden tulee punnita tarkasti kunkin päätöksen hyödyt ja haitat. Päätösten vaikuttavuusarviointi auttaa tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä ilmaston lämpenemiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Täytyy osata myös tunnistaa ne ryhmät, jotka ehkä suhteettomasti kärsisivät ilmastopäätöksistä. Näitä ryhmiä varten tarvitaan ratkaisut ja suunnitelmat, kuinka muutoksia tehdään heidän kannaltaan reilusti. Joissakin tapauksissa se voi tarkoittaa erilaisia tukia tai siirtymäaikoja.

Ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen ja pysäyttäminen on kaikkia yhteiskunnan osa-alueita koskettava yhteinen ponnistus. Vaikutusarvioinnin tulosten perusteella voidaan ehkä joutua kompensoimaan joidenkin ilmastotoimien haittavaikutuksia, esimerkiksi tukemalla sellaista yritystoimintaa, johon päästöjen vähentäminen osuu epäoikeudenmukaisimmin.

Tarvitaan yhteistyötä

Näen, että ilmaston lämpenemisen estäminen on yli hallituskausien ulottuva strateginen ja yhteinen asia. Tavoitteista ja keinoista pitää pystyä sopimaan mahdollisimman pian. Tässä työssä tarvitaan poliittista yksituumaisuutta ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä.

Ilmastoteot arjen valinnoiksi

Kansalaistietoisuuden lisääminen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen keinoista tulee olla seuraavan hallituksen ykkösprioriteetti: mitä tavallinen kansalainen voi tehdä omassa arjessaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi? Kaikkien ulottuville on saatava konkreettinen ja helposti omaksuttava informaatio, joka pohjautuu käytettävissä olevaan tutkittuun tietoon.

Myönteinen viestintä ilmastoasioissa innostaa suomalaisia omaksumaan uudenlaisen, aikaisempaa tietoisemman tavan elää arkea, jossa ilmastoteot siirtyvät vähitellen arjen valinnoiksi.

TYÖSSÄKÄYNTI OPISKELUN RINNALLA

22.1.2019

Suomessa korkeakouluopiskelijoille maksetaan opintotukea, jonka tavoitteena on taata opiskelijoiden toimeentulo ilman opiskeluaikaista työntekoa. Usein pelkkä opintoraha ei kuitenkaan riitä elämiseen ja siksi moni opiskelija on lainan nostoon pakotettu.

Työssäkäynti opiskelun rinnalla olisi silti monelle opiskelijalle mieluisempi vaihtoehto, mutta opiskelija voi tällä hetkellä tienata opintojensa ohessa vain noin 12 000 euroa, jos hän samanaikaisesti
nostaa opintotukea yhdeksän kuukauden ajalta. Tämä on tuloraja, joka estää opiskelijoita tienaamasta – ja oppimasta työelämää – enemmän kuin he haluaisivat.

Työ – kestävä vaihtoehto

Palkansaajien tutkimuslaitoksen 17.1.2019 julkaisema ”Opintotuen tulorajat” -selvitys kannustaa korottamaan opintotuen tulorajoja aina 18 000 euroon saakka. Mikä merkitys tulorajan nostolla sitten olisi? Tiedämme, että työn tekeminen, verojen maksaminen ja työkokemuksen kartuttaminen on sekä kansantaloudellisesti että opiskelijan toimeentulon kannalta paljon kestävämpi vaihtoehto kuin työnteon välttäminen sosiaaliturvan menettämisen pelossa. Sitä paitsi olen vakuuttunut, että opiskeluaikainen työn tekeminen edistää työllistymistä edelleen opintojen päätyttyä.

Minun mielestäni on helppo nähdä, miksi opinnot ja osittainen työnteko sopisivat yhteen ja ohjaisivat opiskelijaa etenemään kohti päämäärää: ammattitutkintoa ja opiskeluaikaisen työkokemuksen peruspilaroimaa työelämää.

Ei takaisinperintää

Huomionarvoista on, että Suomi on ainoa pohjoismaisessa opintotukijärjestelmävertailussa oleva maa, jossa harjoitetaan opintotuen takaisinperintää tulojen ylittäessä tulorajan. Tällaisen takaisinperinnän sijaan meidänkin tulisi ymmärtää, että juuri tulorajan nostaminen kannustaa tekemään työtä.

ITSEOHJAUTUVUUDEN IHANTEESTA OIKEA-AIKAISEEN OHJAUKSEEN

2.1.2019

Arvostamme neuvolapalveluita, joissa saamme vanhemmuuteen, lasten kasvattamiseen ja hoitamiseen yksinkertaisia, ammattimaisia ratkaisumalleja. Lapsen perushoidon opettaminen ja rokotusohjelmiin keskittyminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta, mutta yhtä tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta on se tieto, mitä vanhemmat saavat vanhemmuuteensa, parisuhteensa hoitamiseen tai omaan itsehoitoonsa.

Terveydenhoitoalan koulutuksen sisältöjä tulisi silti uudistaa vastaamaan tämän päivän lapsiperheen arjen tarpeita. Ammattilaisten tulisi yhä selkeämmin nähdä perhe aktiivisena toimijana, jolla on halu ja kyky selviytyä perhearjesta. Vanhempia olisi mahdollista tukea entistä paremmin:
1. Kannustamalla arjen haasteissa,
2. antamalla rohkaisevia esimerkkejä monenlaisista vaiheista selviytymiseen,
3. oikea-aikaisella varhaisella tuella neuvolan kautta sekä
4. vertaistukemalla.

Vanhemmuutta ei tulisi myöskään missään elämänvaiheessa nähdä mestarinäytteenä vaan prosessina, jossa perhe – arjen kokemusten kautta – oppii itseohjautuvuutta ja selviytymistä. Sekä terveydenhoito- ja sosiaalialan että sivistyspuolen koulutuksen keskiössä tulisi olla elämänmalli, jossa perhe nähdään oppimiskykyisenä myös itseohjautuvuudessa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tulisi edelleen vahvistaa ammatillista ja näkemyksellistä otetta perheestä, jossa tiedostetaan paremmin tämän päivän lapsiperheiden ohut kokemustausta kasvatuksellisissa kysymyksissä. Näissä asioissa on haasteita enemmän kuin aikaisemmin, koska perheyhteisöt ovat nykyisin pieniä: kokemusta lapsista ja lasten kasvattamisesta ei tulevilla vanhemmilla ole välttämättä ollenkaan ennen oman lapsen syntymää. Tämä asia tulisi ymmärtää esimerkiksi neuvoloissa aikaisempaa paremmin.

Nuoretkin tarvitsevat tukea

Entä osaako 16-vuotias nuori olla itseohjautuva ja tietääkö hän, mikä on hänelle itselleen milloinkin parasta? Nuorella voi olla hyvä perhe, ruokaa ja rahaa yli omien tarpeiden, mutta aikuisen tuki, turva ja lämmin välittäminen puuttuvat. Saattaa näyttää siltä, että nuori pärjää itse ja on aikaansaava, mutta jos nuori ei saa aikuiselta välttämätöntä ohjausta tavoitteidensa kirkastamiseen ja saavuttamiseen, opiskelumotivaatio voi hiipua ja edessä olla rimanalitus monilla elämän osa-alueilla. Ei riitä, että nuoren oletetaan olevan fiksu, osaava ja pärjäävä huomaamatta, että tältä puuttuu aikuisen tuki ja turva. Moni nuori tarvitsee aikuisen ohjausta saavuttaakseen sen päämäärän elämässään, mihin hänellä olisi täydet edellytykset päästä.

Onko siis mahdollista löytää tasapaino itseohjautuvuuden ihailun ja oikea-aikaisen tuen antamisessa perheille jo odotusaikana, lapsiperhevaiheessa kuin tukemisessa nuorten oman tien löytämiseen?

LAPSEN OIKEUS ON AIKUISEN VELVOLLISUUS

29.12.2018

Suomea arvostetaan rauhan ja ihmisoikeuksien puolustajana kansainvälisesti. Maamme nähdään jo nyt lasten oikeuksien toteutumisen mallimaana.

Tulevana vuonna YK:n lasten oikeuksien sopimus täyttää kolmekymmentä vuotta. Samana vuonna EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi voisi olla jälleen muutaman askeleen suurempi lasten oikeuksien mallimaa; yhä sodan keskelläkin olevien lasten puolustaja.

Tulevaisuudessa Suomi voisi ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Arviointi voi koskea esimerkiksi lainsäädäntöä, budjettia tai politiikka- ja
toimenpideohjelmia.

Suomi voisi toimia esimerkkinä muulle maailmalle siinä, kuinka lapset ja nuoret otetaan automaattisesti mukaan heitä koskevien uudistusten ja päätösten suunnitteluvaiheeseen. Myöhemmin heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa sekä toimenpiteiden toteuttamiseen että toimenpiteiden aiheuttamien merkitysten arviointiin.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ymmärtää prosessiluonteisena, jolloin eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. Lasten näkemysten arvostaminen ja kuuleminen olisi kansainvälisestikin esimerkillistä, kun se olisi järjestelmällistä
ja kaiken toiminnan kattavaa. Tällöin lapset olisivat mukana arvioimassa toimenpiteiden vaikutuksia omaan elämäänsä kaikissa vaiheissa, eikä pelkästään vain suunnitteluvaiheessa.

Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa lasten kuulemiseen ja
osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Se on myös kustannustehokasta,
sillä usein on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Arvioinnilla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista kaikessa päätöksenteossa.

Eikö Suomi voisi siis tulevaisuudessa olla pioneerimaa lasten oikeuksien toteuttamisessa?

NUORET VÄNRIKIT

21.12.2018

Tämän päivän Vänrikit

Nuoret upseerit, kun kuuntelen Sibeliuksen vuonna 1917 säveltämää
Jääkärimarssia Vekaranjärvellä ja katson teitä, tänään vänrikeiksi ylennettäviä, mielessäni
käväisee Vänrikki Stoolin tarinat. Runebergin kuvaamille köyhille ja
osattomille isänmaallisuus oli taisteluvoima. Teidän upseerikokelaiden
ylentämistilaisuudessa oli Vänrikki Stoolin tarinoiden kaltaista
konstailematonta isänmaallisuutta ja vähäeleistä suomalaisuutta, sellaista
meille kaikille tuttua. Jääkärimarssin soidessa havahdun, miten ylpeä
teistä olen, nuoret upseerit.

Kuulen ylennetyn upseerin sanovan: ”Isänmaallisuus on rohkeutta ja
kestävyyttä puolustaa itsenäisyyttä. Rauha on meille sitä, että voimme
vapaasti, ilman pelkoa ja painostusta tehdä itselle ja toiselle tärkeitä
asioita. Perinteet ja menneiden sukupolvien työ velvoittavat meitä
puolustamaan kotimaata.” Toteamus kertoo tämän päivän isänmaallisuudesta.
Siitä, että suomalainen sotilas haluaa ja kykenee puolustamaan
itsenäisyyttämme.

EDUSKUNTATALON PORTAILLA AJATTELEN SINUA VASTASYNTYNYT

18.12.2018

Ensilumen sataessa eduskuntatalon portaille muistan sinua vastasyntynyt. Olet täydellinen. Korvannipukkasi on kuin perhosen siipi. Katson sinua lapseni ja kiitän, koska saan sinua rakastaa.

Mietin portaita noustessa, montako kaurapuurolautasta ehdin keittää, ennen kuin olit armeijaikäinen? Montako vanhempainiltaa ehdin istua ja kuunnella yhä uudelleen, vuodesta toiseen samaa kehotusta: “Pitäkää huolta, kannustakaa, ottakaa syliin ja rakastakaa, vastuu lapsesta on teidän. Muistakaa asettaa rajat ja valvoa rajojen noudattamista, koska te olette vanhempia.” Näitä mietin, kun astelen ensimmäistä kertaa eduskuntatalon lumisia portaita lapsi- ja perhepolitiikkaa käsittelevään keskustelutilaisuuteen asiantuntijan roolissa. Vastasyntyneet, teidän ja perheidenne asialle minä menen.

Kuulen vanhempiesi hiljaisen huudon, joka ei kuulu eduskuntatalon portaille nyt kokoontuneiden keltaliiveihin pukeutuneiden megafonista, joka kailottaa: “Hallitus on tehnyt virheitä, kun palkkoja on leikattu.” Sanon mielessäni keltaliiviin pukeutuneelle mielenosoittajalle: “Hallitus on leikannut, jotta sinulla, vastasyntynyt, olisi kotiapua, kun äitisi ja isäsi väsyvät.” Katson alas ja huomaan, että huutava keltaliivi vaikenee ja kääntyy pois.

Tässä eduskuntatalon portailla ajattelen teidän perheitänne. Mistä löytäisin teille jokaiselle turvallisen kodin, rakastavat ihmiset ja apua arkeenne, kun sitä tarvitaan elämän eri vaiheissa: lapsena, nuorena ja aikuisena? Haluan kuulla hiljaisen huutonne, joka kuuluu arjestanne, jossa kaikki ei ole hyvin. Teidän asialla olen tänään – eduskuntatalolla.

Pirjo Somessa


Pirjo Luokkala
15.04.2019 05:15
Sydämelliset kiitokseni luottamuksestanne! Halusitte minut edustajaksenne eduskuntaan hoitamaan teille tärkeitä asioita. Arvostan sitä. Jatkan meille tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä niissä tehtävissä, joissa olen mukana. Kiitos! Pirjo
Pirjo Luokkala
13.04.2019 06:21
Jokainen tarvitsee puolestapuhujan eduskuntaan. Edustajan, joka ymmärtää, miten hyvinvointia perheissä lisätään. Olen teidän äänenne! ✨ 127 ✨ Tulkaa tapaamaan minua! Tänään olen koko päivän - VANTAALLA!
Pirjo Luokkala
12.04.2019 18:46
Vaalikampanja huipentui tänään puheenjohtaja Juha Sipilän ja ehdokkaiden yhteiseen kampanjakiertueeseen: Espoo-Vantaa-Järvenpää-Porvoo. "Keskusta on hyvä koti perheelle" -slogan on ollut kaikkien vaalipuheideni kantava teema. Perheistä lähtee se voima, jolla tätä maata rakennetaan. Se lähtee pienistä ja suurista arjen asioista. Niistä teoista ja kokemuksista, jotka ovat perheille tärkeitä. Haluan puolustaa perheitä myös eduskunnassa. Äänestä siis perheiden puolesta: ✨127✨
Pirjo Luokkala
11.04.2019 18:37
Äänestäjät eivät voivottele gallup-lukuja. He haluavat käyttää äänioikeuttaan - ääntään. Tämä viesti on tullut päällimmäisenä kentältä. Ja se tuntuu hyvältä! Ihmiset eri tapahtumissa ovat jaksaneet toivottaa tsemppiä ja onnea. Samoin toiset ehdokkaat. Suunniteltu vaalityö on ollut tekemisen kannalta tärkeää. Se on tuonut tekemiseen sopivaa väljyyttä ja intoa. Etukäteissuunnittelu on tuonut myös äänestäjien kanssa käytyihin torikeskusteluihin aikaa pysähtymiseen: kuuntelemiseen ja ajatusten vaihtoon. Tänään jälleen pysähdyimme Kivistön Keimolantielle, Tikkuraitille, Myyrmäkiraitille ja Vaskivuorentielle - mansikkakakusta nauttien - keskustelemaan yhdestä vaalien alla puhuttaneimmasta asiasta: ikääntyvien hoitamisesta. Keskustelu oli vilkasta. Kiitos, paikalla olleet ja AVH-kerho!
Pirjo Luokkala
10.04.2019 10:20
Tule tapaamaan minua. Jutellaan sinua askarruttavista asioista.
Pirjo Luokkala
10.04.2019 08:39
Kiinnostavatko Sinua hoivapalvelut? Entä niiden kehittäminen? Tervetuloa Vaalitapahtumaan Vantaalle! Osoite: Vaskivuorentie 10 B, 3. kerros, Myyrmäki, Vantaa. Puhutaan hoivapalveluiden kehittämisestä asiakaslähtöisesti. Olen mukana keskusteluissa! Ja tarjolla on tietysti: täytekakkukahvit!🍰
Pirjo Luokkala
10.04.2019 07:58
Huomenna 11.4. klo 12-14 Tikkuraitilla. Sinulla on mahdollisuus kertoa ajatuksistasi keskustan kansanedustaja- ja eurovaaliehdokkaille. Tervetuloa juttelemaan!
Pirjo Luokkala
10.04.2019 07:17
Vaalikeskustelut jatkuvat muutaman päivän! Vielä on aika löytää itselleen sopiva ehdokas. Tervetuloa juttelemaan!🍀 Olemme kuulolla.
Pirjo Luokkala
09.04.2019 19:03
Tikkurilassa, Myyrmäkiraitilla ja Myyrmäen asemalla tänään. Myyr Yorkin Suuressa Vaalipaneelissa oltiin yksimielisiä lähes kaikista asioista. Tämän paneelin eduskuntavaaliehdokkaat pystyvät yhteistyöhön yli puoluerajojen. Asemalla puhuttiin maahanmuuttoasioista, politiikan tekemisen kulttuurista, Myyrmäen kehittämisestä. Ja niin monet puheenvuorot saivat raikuvat ablodit! Kiitos, ystävät! Kiitos, Vantaa!
Pirjo Luokkala
09.04.2019 06:50
Ennakkoäänestys päättyy tänään. Varmista Pirjon pääsy kansanedustajaksi, äänestä 127, Uusimaa.
Pirjo Luokkala
08.04.2019 17:36
Vaalimainokseni on yhden kodin jääkaapin ovessa. Tuossa kodissa on äänestetty jo ennakkoon, koska "koskaan ei tiedä, mikä vaalipäivän tilanne on." Joskus voi olla vaikea tietää, ketä äänestää. Juttelimme erään nuoren kanssa tänään pitkään hänelle tärkeistä asioista. Hän pyysi vaalimainokseni, harkitsi äänestämistä. Toinen nuori oli menossa ensimmäistä kertaa äänestämään. Hän oli innostunut. Hänellä on nyt sama oikeus kuin jokaisella suomalaisella täysi-ikäisellä. Nuoret, tulevaisuus ja Suomi ovat teidän! ❤ Sitten tulit sinä: yrittäjä-maahanmuuttaja-äiti. Halusit tietää, miten minä suhtaudun muualta tulleisiin. Me keskustelimme pitkään. Sinä halusit kertoa minulle, mitkä asiat ovat teidän perheelle tärkeitä. Ymmärsimme, että meille äideille monet asiat ovat universaaleja: rakkaus omaan lapseen, perheeseen, isovanhempiin ja luontoon. Rakkaus. Voisi lisätä vielä muutaman lämpimän ajatuksen. Kiitos teille, kun kerroitte tärkeimmät asianne! Saan niistä paljon voimaa. Arvostan ääntänne.🍀
Pirjo Luokkala
08.04.2019 17:16
Tule tapaamaan minua, tulevaa kansanedustajaasi! Ennakkoäänestys vielä ma 8.4. ja ti 9.4.
+