121

Petri

Kolmonen

ikä 47 vuotta
IT manager
Nurmijärvi
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Olen 47-vuotias kunnallispoliitikko Nurmijärveltä sekä lapsiasia-aktiivi. Perheeseeni kuuluvat 6-vuotias tytär ja Jackrusselinterrieri. Isät lasten asialla sekä Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja.

Suomen arvoiset teemani


Suomen tulee pyrkiä olemaan maailman lapsiystävällisin maa, jossa lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin panostetaan nykyistä huomattavasti enemmän. Perheet ja lapset saavat kaiken tuen jo varhaisessa vaiheessa ennenkuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Ikääntyvästä väestöstä pidetään hyvää huolta, omaishoitajia tuetaan heidän tärkeässä tehtävässään ja vanhusten palveluiden laatu taataan riittävän tiukalla sopimisella ja sanktioilla sekä valvonnalla. Panostamme realistiseen vihreyteen ja kotimaisuuteen, joka on paras ympäristöteko. Investoimme myös lisää koulutukseen ja tuotekehitykseen.

Blogi


”Lapsiperheiden riitaisten erojen pitäisi olla yhteiskunnan asia”

4.3.2019

Isät eivät pidä huoltajasopimuksia aina lapsen edun mukaisina. Tutkimuksetkin osoittavat, että viranomaistahot suosivat äitejä huoltajuuspäätöksissä. Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen kertoo, että hän on itsekin käynyt läpi kovan avioeromankelin. Kolmosta syytettiin ”kaikesta mahdollisesta”, mutta omalla kohdallaan hän pystyi todistamaan väitteet vääriksi. Kolmosen mielestä oli raskasta todistaa yhteiskunnalle, että hän on hyvä isä.

–Käytännössä olin meillä se vanhempi, johon lapsi oli kiintynyt eniten ja joka vastasi kasvatustyöstä. Kun huoltajuusasioita käsiteltiin paikallisen sosiaalitoimiston kanssa, sanoo Kolmonen, että isänä häntä arvioitiin puolueellisesti. –Tietenkin tämä on paikkakuntakohtaista ja työntekijäkohtaista, mutta myös tutkimusten valossa viranomaiset kohtelevat isiä eri tavoin kuin äitejä.

KOLMONEN KOKI, että huonot asiat kirjattiin hänen kohdallaan herkemmin papereihin kuin äidin kohdalla. Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutussuhteen laatu kirjattiin virheellisesti olosuhdeselvitykseen, mutta se korjattiin uudella arviolla, vaikkakaan hovioikeus ei tätä huomioinut omassa ratkaisussaan. Tutkimustulokset viittaavatkin, että asiakirjoihin tehdään paljon oikaisuja jälkikäteen isien kohdalla.

Kolmonen itse kantoi lapsen kasvatuksesta päävastuuta, mutta tieto saatiin korjattua sosiaalitoimiston papereihin myöhemmin. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia isistä saa käräjäoikeuden ensipäätöksissä huoltajuuden, mutta kun tehdään uusintakäsittely, huoltajuusprosentti nousee isien kohdalla 27 prosenttiin. Kolmonen sanoo, että jo luvut kertovat, että äitejä suositaan.

–Mari Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

KOLMONEN PITÄÄ lukuja tarpeettoman huonoina, ja ne kertovat nykyisestä tilanteesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että isän roolissa on tapahtunut erityisesti tämän vuosituhannen puolella iso muutos.

– Ennen ajateltiin isää elättäjänä ja äitiä kasvattajana, kun nyt molemmat jakavat näitä rooleja. Silti tuntuu, että sosiaalitoimistossa ei ole päästetty näistä rooleista vielä täysin irti.

Kolmosen mielestä ongelma on siinä, että laki hakee voittajaa, ja häviäjä jää maksumieheksi.

–Huoltajapäätös tehdään nykyisin kriisin keskellä, onko se edes hyvä hetki päättää lapsen koko elämästä?

ISÄT LASTEN asialla ry sai viime vuonna lähes 700 puhelua, määrä tuplaantui vuodessa. Koska yhdistyksen näkyvyyteen ei ole panostettu aikaisempaa enempää, epäilee Kolmonen, että todellisia ongelmia on enemmän. Yksi syy puhelumäärän kasvuun saattaa olla Kolmosen mukaan, että isät ovat paremmin tietoisia mahdollisuudesta osallistua lasten elämään eron jälkeen, kun aiheesta on keskusteltu enemmän mediassa.

–Eron tullessa tai uhatessa isät eivät usko, että viranomaiset noudattavat perustuslain yhdenvertaisuuspykälää 6. Isät tietävät olevansa heikommassa asemassa viranomaisten edessä. Kriisissä on kuultu puolisolta uhkailuja, että viedään lapset toiselle puolelle Suomea tai sanotaan, että et näe heitä koskaan. Osa isistä kokee vieraannuttamista ja perättömiä väitteitä. Kolmonen harmittelee, että tällaisen ison kriisin keskellä ei vieraannuttamistilanteessa ole saatavilla systemaattista palvelua. Hän muistuttaa, että erotukipalveluita käyttävät ne vanhemmat, jotka jo lähtökohtaisesti haluavat sopimukseen.

–Täytyy muistaa, että on paljon vanhempia, jotka ajattelevat lapsen etua. Toisaalta on myös niitä tapauksia, joissa toinen vanhemmista vieraannuttaa lasta, vaikka se on vakavaa henkistä väkivaltaa. Niitä osapuolia ei nykyisessä järjestelmässä saada sovittelun piiriin, jotka eivät halua sovitella.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, kun yhteydenpito lapseen on estynyt ja vaikeutunut.

Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia lapsista vieraantuu toisesta vanhemmasta. Luku nousee 37 prosenttiin, kun lähivanhemmalle tulee uusi kumppani. Lähivanhemmalla on Kolmosen mielestä paljon valtaa, jos hän haluaa käyttää sitä väärin.

–Tämän ei pitäisi olla edes sukupuoliasia, on paljon äitejä, jotka kertovat samaa ja joilla on samanlainen hätä. Tosiasia kuitenkin on, että edelleen isät kärsivät eniten lapsesta vieraantumisesta.

KOLMOSEN KOKEMUKSEN mukaan kriisipuheluissa on nähtävissä, että riitoihin erotilanteissa johtavat erilaiset arvot, erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta tai kulttuurierot.

–Eroa ei saisi edes myöntää ennen kuin lapsiasiat on sovittu, se olisi lasten ja vanhempien etu, Kolmonen toivoo.

Riitaisat erot lapsiperheissä ovat Kolmosen mielestä myös yhteiskunnan asia: Köyhyys iskee pahiten yksinhuoltajien lapsiin. Erolapsilla on selvästi enemmän hyvinvoinnin ongelmia. Kun ydinperheiden lapsilla niitä on 12 prosenttia, erolapsilla niitä on 20-25 prosentilla lapsista.

– Huonosti hoidetuilla asioilla on kansantaloudellisestikin iso rooli.

ISÄT LASTEN asialla tarjoaa vertaistuki puhelinapua, sinne voi soittaa esimerkiksi aviokriisin keskellä. Yhdistys järjestää myös vertaistukitapaamisia ja avioerotukipalveluita. Kriisipuheluissa kuullaan paljon surullisia tarinoita. Hankalat tilanteet ovat johtaneet sairaslomille, varhaiseläkkeelle ja aiheuttaneet itsemurha-ajatuksia. Myös lapsille tämä ajanjakso voi olla raskas.

–Isät erittävät yhtä paljon oksitosiinia, rakkaushormoonia, kuin äiditkin, kun lapsi on heidän lähellään, Petri Kolmonen sanoo.

Uusi yhdistys lasten ja molempien vanhempien asialla

Petri Kolmonen on ollut mukana perustamassa uutta yhdistystä. Lasten Oikeudet Ry perustettiin viime vuoden itsenäisyyspäivänä ja tammikuussa oli ensimmäinen kokous. Yhdistykselle puuhataan kevääksi uusia sivuja ja asiasta tiedotetaan kevään mittaan enemmän.

–Tuore sukupuolineutraaliyhdistys haluaa äiditkin mukaan ajamaan lastenoikeuksia, kertoo Petri Kolmonen yhdistyksen taustoista.

Vuoroasumisen järjestelyt nytkähtämässä eteenpäin

Laki ei tunne Suomessa vuoroasumista, vaikka vuoroasuminen on yleistynyt. Esimerkiksi Tanskassa lapsella voi olla kaksi rekisteröityä ja tuettua osoitetta. Tanskassa uusi laki tulee voimaan 1.4.2019. Sen myötä lapsi voi olla kirjoilla kahdessa kodissa, jolloin sosiaalietuudet jaetaan. Lain myötä kaikki yhteiskunnalliset lapsiasioita hoitavat toimijat, myös sosiaalityöntekijät ja tuomarit, lähetetään täydennyskoulutukseen.

Ruotsissakin eroperheen lapsen kohdalla vuoroasumista pidetään hyvinvoinnin kannalta parhaana järjestelynä.

Uudessa lapsenhuolto ja tapaamisoikeuslaki esityksessä vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehto-

na, vaikka se on Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan laajan tutkimustiedon mukaisesti ylivertaisin järjestely ydinperheen jälkeen.

SUOMESSA PERHE- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työryhmä esitti viime vuonna uudistuksia käytäntöihin, työryhmä muun muassa kannatti, että vuoroasumisesta tulisi väestötietojärjestelmään merkintä. Saarikon työryhmä uudistaisi myös yleisen asumistuen käsitettä, jotta lapsi voitaisiin katsoa pysyvästi asuvaksi kahdessa asunnossa. Samoin uudistuksia tehtäisiin elatustukilakiin, sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen rakenteisiin, jotta niitä voidaan tarvittaessa maksaa molempiin koteihin.

Työryhmän esityksistä etenee parhaillaan valtioneuvoston selvityshanke (VN-TEAS) lasten vuoroasumisen nykytilasta sekä vuoroasumisen vaikutuksista palvelu- ja etuusjärjestelmään. Menossa on hankesopimuksen tarkennukset hanketoteuttajan kanssa.

–Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä lainsäädäntöuudistus (OM) on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Siinä säädettäisiin lapsen asuinpaikan uudenlaisesta kirjaamisesta väestötietojärjestelmään vuoroasumistilanteessa, josta vanhemmat ovat tehneet sopimuksen, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosasto Lapset ja nuoret –tulosryhmän johtaja Kari Ilmonen.

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että vuoroasumisen pitäisi olla lähtökohtainen asumisjärjestelynä erotilanteessa.

–Tällä voitaisiin taata ennen kaikkea lapselle oikeus viettää aikaa tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa. Tutkimustiedon mukaan lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkein yksittäinen tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde, Petri Kolmonen sanoo.

Lähde:

Terveys ja Talous lehti – 26.2.2019
https://mediasepat.fi/Tt012019/#/article/6/page/1-1

Kuka pelastaisi lapset narsistiselta vanhemmalta?

17.2.2019

Vakavia narsistisia oireita on noin kahdella prosentilla ihmisistä. Erilaisia persoonallisuushäiriöitä on arvioitu olevan noin 5—15 prosentilla väestöstä. Ottaen huomioon persoonallisuushäiriöisten yleisyyden, on tarpeellista, että vanhempia ja vanhemmuutta arvioidaan systemaattisesti eron tullessa. Arvion tulisi tehdä puolueeton asiantuntija kuten psykiatri.

Ilman asiantuntevaa arviota iso osa lapsista päätyy narsistiselle tai persoonallisuushäiriöiselle vanhemmalle, joka altistaa lapsen psykososiaalisille ongelmille sekä psykiatrisille sairauksille myöhemmin elämässä.

Vanhemmuuden arviointi ei tule olla vapaaehtoista, kun on kyseessä lapsen etu.

Tarina A.

Äiti sai yksinhuoltajuuden käräjäoikeuden päätöksellä, koska isä oli lyönyt äitiä ja isä sai tuomion pahoinpitelystä. Isä valitti, että äiti ärsytti ja provosoi häntä päivittäin kunnes hänellä meni hermot. Isän valituksista johtuen sosiaalityöntekijät määräsivät sekä äidin, että isän eri psykiatrien arviointeihin. Lopputuloksena todettiin, että isällä on lievää autismia ja äiti on vahvasti narsistinen. Asiaa käsiteltiin uudelleen käräjäoikeudessa, jossa tuomari siirsi yksinhuoltajuuden isälle johtuen äidin narsismista vaikka isällä oli tuomio väkivallasta.

Tarina B.

Äidillä oli vahvat narsistiset piirteet, mutta sitä ei huomattu viranomaisten toimesta. Äiti syytti isää väkivallasta, epävakaasta persoonasta, alkoholismista sekä siitä, että hän ei saanut ruokaa ja joutui istumaan sekä nukkumaan lattialla. Äiti ei tyytynyt mustamaalaamaan isää pelkästään viranomaisille vaan myös isän lähipiirille, sukulaisille sekä työntekijöille. Myöhemmin äiti tunnusti valehdelleensa lastenvalvojalle väkivallasta. Äiti tunnusti julkisesti myös valehdelleensa siitä ettei saanut ruokaa. Isä kykeni todistamaan alkoholismin sekä epävakaan persoonan valheiksi lääkärintodistuksella.

Isä kuitenkin syyllistyi kritisoimaan äidin käytöstä viranomaisille liittyen äidin valehteluun sekä äidin tekemään lapsikaappaukseen. Äiti kieltäytyi kaikista lisäselvityksistä, kuten vuorovaikutusarviosta eikä halunnut osallistua sovitteluun. Tuomari totesi päätöksessään isän olevan negatiivinen äitiä kohtaan, koska hän oli kritisoinut äitiä. Tuomari jätti kuitenkin kokonaan huomioimatta äidin suorittaman mustamaalaamisen eri viranomaisille ja eri henkilöille sekä lapsikaappauksen vaikka isä todettiin sovittelevaksi sekä paremmin soveltuvaksi tukemaan lasta kasvatuksessa. Isän vuorovaikutus lapsen kanssa todettiin myöhemmin erityisen läheiseksi ja äidin ja lapsen vuorovaikutus etäiseksi.

Näiden kahden tarinan välillä on yksi oleellinen ero. Tarina A päättyi onnellisesti, koska vanhempia arvioitiin psykiatrin toimesta. Tarina B päättyi huonosti ja lapsi asuu narsistisen vanhemman luona jolla on heikommat edellytykset toimia kasvattajana. Tämä siksi koska psykiatri ei arvioinut vanhempia.

Tuomarin päätös Tarina B:ssä on täysin järjen vastainen.

Siviilioikeuden emeritus professori Erkki Aurejärvi Helsingin Yliopistosta on kirjoittanut, että tuomarit jotka tekevät päätöksiä arkijärjen vastaisesti tulisi tuomita virka-aseman väärinkäytöstä. Tuomio voi olla vakavissa virkarikkomuksissa 4 kuukautta—2 vuotta vuotta vankeutta. Aurejärvi myös totesi, että hovioikeus on yhtä pelleilyä. Väitettä tukee se tosiasia, että Helsingin hovioikeudessa on vain yksi tai kaksi käräjäoikeuden päätöstä vuodessa, jossa asumisratkaisu muutetaan isän hyväksi.

Narsistisia oireita:

Yritys jatkuvasti todistaa, että on muita parempi: muiden väheksyminen
Taipumus ymmärtää väärin muita ihmisiä ja ylireagoida heidän tekemisiinsä
Äärimmäinen itsekeskeisyys
Empatian puute
Muiden väheksyminen ja nöyryyttäminen
Hierarkkinen ajattelutapa
Omaa vain yhden perspektiivin asioihin
Tuntee herkästi, että häntä kohdellaan loukataan tai kohdellaan väärin
Vihan ilmaukset voivat saada valtavat mittasuhteet
Julma kielenkäyttö
Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä
OTT Anja Hannuniemi on omassa väitöskirjatutkimuksessaan (103 tapausta) todennut, että iso osa lapsista päätyy väärälle vanhemmalle, koska tuomareilta puuttuu psykologinen osaaminen arvioida lapsen etua. Samasta ilmiöstä kertoo myös isien suuri voittoprosentti käräjäoikeuden jatkokäsittelyissä tai se, että jopa 25 prosenttia riitaisten vanhempien lapsista oikeuden päätöksen jälkeen tulee huostanotetuksi. Lapset yleisesti otetaan pois vanhemmalta joka on käyttäytynyt huonosti toista vanhempaa ja lasta kohtaan (esimerkiksi vieraannuttaminen). Vieraannuttajista on arvioitu, että heillä noin jopa 60 prosentilla ilmenee jonkinasteisia persoonallisuushäiriöitä.

On käsittämätöntä välinpitämättömyyttä jättää selvittämättä asiat perusteellisesti, koska kyseessä on lapsen elämä!

”Isät altavastaajina huoltajuuskiistoissa”

26.1.2019

Matin ex-vaimo mustamaalasi häntä järjestelmällisesti voittaakseen huoltajuuskiistan.

Eräänä päivänä Matin (nimi muutettu) perheen postilaatikkoon kolahtaa kirje. Matti avaa sen ja kirjeessä kerrotaan, kuinka vaimo hakee avioliiton purkua ja miehelle välitöntä häätöä.
– Ennen tätä olimme puhuneet, että mennään sopuisasti yhdessä hoitamaan eropaperit. Mutta sitten sainkin huomata, että rouva latasikin yllättäen täyslaidallisen. Sen jälkeen vaimoni alkoi valheellisesti maalata minusta kuvaa väkivaltaisena ja alkoholisoituneena isänä; sekä viranomaisille että omille lapsilleni.
Vuosia Matti koki olleensa huoltajuuskiistassa altavastaajan asemassa, sillä ex-vaimo oli saanut puhuttua sosiaalitoimen puolelleen. Hän ottikin Kaupunkilehteen yhteyttä koska kokee, että edelleen huoltajuuskiistoissa viranomaisten sympatiat ovat helpommin äitien puolella.

Matin ex-vaimo haki perheen lapsille yksinhuoltajuutta, samoin miehelle lähestymiskieltoa.
– Jossain vaiheessa minua syytettiin siitä, että olisin rikkonut lähestymiskieltoa. Mutta kappas, kun asiaa lähdettiin selvittelemään, niin olinkin ”rikoksen” aikaan ollut Turkissa lomalla. Siitä alkoi senkertainen vyyhti purkautua.
Matti joutui myös tekemään lapsistaan lastensuojeluilmoituksia tuona aikana, kun he asuivat äidillään.
– Lapset saattoivat mennä pikkukengissä kouluun talvipakkasilla. Ja koulumenestys oli niin huonoa, että kävimme keskusteluja jo alakoulussa luokalleen jättämisestä.

Huoltajuusoikeudenkäynnissäkäräjäoikeus määräsikin lapset todisteiden valossa isälleen. Matin ex-vaimo valitti päätöksestä hovioikeuteen. Siitä huolimatta, että lasten tilanne alkoi kohentua isällä asuessa. Hovioikeus määräsi lapset äidilleen. Ei mennyt kauankaan, kun tilanne oli jälleen huonontunut. Alaikäiset lapset huostaanotettiin.
– Olivatko päätökset lasten edun mukaisia? Mielestäni eivät. Minua oli mustamaalattu todella järjestelmällisesti. Sen takia mielestäni minuun suhtauduttiin koko ajan varauksella, ja oli kova työ selitellä valheita auki.

Valtakunnallisen Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen tunnistaa tilanteen. Hän sanoo, että isät ovat edelleen monesti altavastaajan asemassa huoltajuuskiistoissa.
– Lapselle kuitenkin molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä, ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin: käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista.
Vaikka tämän jälkeen asia menisikin uusintakäsittelyyn, on se Kolmosen mukaan erittäin laiha lohtu.
– Henkinen kärsimys on kova isälle ja lapselle. Jos lapset määrätään ensin äidille ja vasta uusintakäsittelyssä todetaan, että isä olisikin ollut parempi huoltaja, on se kamalan turhauttavaa. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

Isät lasten asialla ry ylläpitää myös vertaistukipuhelinta STEA:n tukemana. Sinne soittavat Kolmosen mukaan etenkin isät erojen jälkeisissä tilanteissa.
– Meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka eron jälkeen lähivanhemmaksi määrätty yrittää vieraannuttaa toisen vanhemman, esimerkiksi mustamaalaamalla tätä lapsille. Tämä on lähivanhemmalta vakavaa henkistä väkivaltaa, kun hän pakottaa lapsen valitsemaan puolensa.
Kolmonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan vieraannutetut lapset voivat sanoa vihaavansa toista vanhempaansa.
– Lapsi ei yleensä lähtökohtaisesti tekisi näin. On tutkimuksia, joiden mukaan edes hyväksikäytetyt lapset eivät sano vihaavansa vanhempaansa.

VUOROASUMISTA TOIVOTAAN LÄHTÖKOHDAKSI LAKIIN
Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että lakiin tulisi kirjata vuoroasuminen lähtökohtaiseksi asumisjärjestelyksi eroperheen lapsille. Tästä poikettaisiin vain painavin perustein.
Kolmosen mukaan lapsen etu on maksimaalinen aika molempien vanhempien kanssa.
Kuopion lastenvalvojat kertovat vuoroasumisen lisääntyneen. Silti edelleen on yleistä, että tapaava vanhempi tapaa lapsiaan noin joka toinen viikonloppu. Ratkaisut ovat kuitenkin räätälöitävissä.
Kuopiossa lapsista, jotka asuivat vain yhden vanhemman kanssa, 86 prosenttia asui äidin kanssa (Tilastokeskus 2017)

https://www.kaupunkilehti.fi/isat-altavastaajina-huoltajuuskiistoissa/

Kalenteri


    Uotilan tupailta

    7.3.2019 klo 18:00
    Perttulantie 416, FI-01900 Nurmijärvi, Suomi

    Tervetuloa keskustelemaan

    Hyvinkään Willa, Prisman aula

    15.3.2019 klo 15:00
    Torikatu 9, FI-05800 Hyvinkää, Suomi

    Tervetuloa keskustelemaan

    Nurmijärven kirkonkylä, Valtuustosali

    19.3.2019 klo 18:00
    Kunnantalon valtuustosali

    Tervetuloa keskustelemaan

    Röykkä, Nurmijärvi

    20.3.2019 klo 18:00
    Takamaantie 15b, FI-05100 Röykkä, Suomi

    Tervetuloa keskustelemaan

    Rajamäki, Strutsitila

    21.3.2019 klo 18:00
    Strutsitarha Ketolan Tila Korvenojantie 17, 05200 Nurmijärvi

    Tervetuloa keskustelemaan

    Kerava, Keskustan vaaliteltta

    23.3.2019 klo 11:00
    Puuvalonaukio, Kerava

    Tervetuloa keskustelemaan

    Metsäkylän koulu, Nurmijärvi

    23.3.2019 klo 15:00
    Nurmijärven kunta, Metsäkylän koulu Järventaustantie 163, 01810 Nurmijärvi

    Tervetuloa keskustelemaan

Petri Somessa