116

Antti

Rantakangas

ikä 55 vuotta
kansanedustaja, agrologi
Haapavesi
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Olen 55-vuotias perheellinen kansanedustaja Haapavedeltä. Olen toiminut eduskunnassa vuodesta 1999 alkaen. Koulutukseltani olen agrologi.
Harrastan kuntoliikuntaa ja metsästystä.

Suomen arvoiset teemani


Haluan panostaa liikenneverkoston parantamiseen erityisesti painottaen alempiasteisen tiestön kuntoa. Haluan lisätä luonnonvarojen hyödyntämistä.
Biotalous muodostaa Suomen tärkeimmän kasvupotentiaalin niin viennin kuin työpaikkojen osalta. Haluan turvata kattavat koulutusmahdollisuudet koko maakunnan alueella ja toimivat sote palvelut tarvitsijoille asiantuntevasti ja edullisesti. Talouskasvun tuloksia pitää tulevaisuudessa kohdentaa nykyistä enemmän pienituloisille.

Blogi


Antti edelleen eduskuntaan!

1.4.2019

Antti edelleen eduskuntaan!

Työpaikka taas katkolla.
Pesti ratkaistaan vaalilla.

Toiveena jälleen Arkadianmäki.
Moni muu siitä unta näki.

Antti aluettamme muistanut.
Hänellä asiainhoito luistanut.

Kokemusta jo 20 vuosia.
Meriittilista perin komia.

Hänellä monta kanavaa ja tuttua.
Hoitanut monen monta juttua.

Kokemusta asiasta monesta.
Puhetta tulee kuin koneesta.

Vieläpä fyysistäkin voimaa.
Maraton- kuntoakin roimaa.

Keskustalla prosentit laskeneet,
mutta meillä korkeat tavoitteet.

Mainontakin mennyt mahdottomaksi.
Ei riitä kymppitonni eikä kaksi.

Kova kisa tuleva vaali.
Monilla tavoitteena sama maali.

Nyt tarvitaan tukijoiden työtä,
jotta äänestyksessä onni myötä.

Yhteistyö on voimaa.
Sillä saamme tulosta roimaa.

Meitähän on monta.
Voimamme uskomatonta.

Kannamme yhdessä kortemme kekoon.
Antin edelleen eduskuntaan päätöksentekoon.

- SH-, Haapavesi -

Soten jarruttaminen oli tahallista

24.3.2019

Soten jarruttaminen oli tahallista

Maakunta- ja soteuudistus jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Asian valmistelu oli jo pitkällä, mutta aika ei riittänyt, sillä prosessia jarrutettiin tahallisesti. Oppositiopuolueet kiistävät jarruttaneensa soten käsittelyä eduskunnassa, mutta toisin oli oikeasti. Yksi todiste siitä on, että sote-uudistusta jarrutettiin tahallaan valiokuntakäsittelyssä. Perustuslain mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Sote-uudistuksen käsittelyn eri vaiheissa ja aivan erityisesti kriittisessä loppuvaiheessa, aikapulan uhatessa, suurta kiistaa ja ajankulua aiheutui väittelystä siitä, pitäisikö uudistuksen valinnanvapausjärjestelmästä tehdä EU-notifikaatio vai ei. Perustuslakivaliokunta on jo viime kesäkuussa, saanut hallitukselta selvityksen, jonka mukaan valtioneuvosto on ollut sote-uudistusta valmistellessaan avoimessa ja jatkuvassa viranomaisyhteistyössä EU-komission suuntaan. Komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele soteuudistuksen notifiointia.

Kyseessä eivät ole kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joista perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa. Suomen perustuslakivaliokunta on asettanut itsensä komission yläpuolella olevaksi asiantuntijaksi ja lain tulkitsijaksi EU-sääntelyssä. Kilpailu asiantuntijuudesta komission kanssa on kaiken lisäksi aivan turhaa, sillä sen enempää komissio kuin Suomen perustuslakivaliokuntakaan eivät pysty antamaan asiassa lopullista tulkintaa, vaan sellaisen pystyy antamaan ainoastaan EU-tuomioistuin, jos asia sinne viedään. Täysin turhaan aikaa vienyt notifikaatioriita on kiistaton todiste siitä, että sote-uudistusta jarrutettiin eduskunnassa tahallisesti.

Sote-asiaan linkitys notifikaatioon on siinäkin mielessä erikoinen, että siinä on kyse EU:n avoimen kilpailun edistämisestä avoimilla markkinoilla, että valtiontuella ei haitattaisi toimivaa kilpailua. Useimmat, jotka ajoivat vahvasti soteasian notifikaatiota, eivät tosiasiallisesti halunneet sitä, vaan se oli ns. keppihevonen, että nykyinen eduskunta ei ehtisi käsitellä soteuudistusta, ja tämän johdosta siirtyisi uudelle eduskunnalle.

Perustuslakivaliokunnalle eivät ole riittäneet sille laissa määrätyt tehtävät, vaan se on halunnut antaa lausuntonsa EU-sääntelyn tulkinnasta. Siihen ei ole ollut tarvetta mistään muusta syystä kuin sote-uudistuksen jarrutuksen takia. Jos Suomen perustuslakivaliokunta on asiantuntevampi ja arvovaltaisempi taho tulkitsemaan EU-sääntelyä kuin unionin komissio, sen kannattaisi tarjota palveluksiaan, tietysti hyvää korvausta vastaan, myös muiden EU-maiden lainsäätäjille.

Hallitus onnistui talous- ja työllisyystavoitteissa

9.3.2019

Hallitus onnistui talous- ja työllisyystavoitteissa
- soten kaatuminen pettymys

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki miehekkään ratkaisun pyytäessään hallitukselleen eron.
Se oli hänen henkilökohtainen vastuunotto soten kaatumisesta. Asiaa pohdittiin edellisenä iltana Kesärannassa. maakunta- ja sote-paketin kaatuminen oli iso pettymys. Kolmen hallituksen aikana valmisteltu uudistus olisi tarvittu viimeistään nyt. Uudelta hallitukselta menee ministeri Saaarikon arvion mukaan 2-4 vuotta uuden uudistuksen tekemiseen.

Mihin sote sitten kaatui? Taustalla on perustuslain näkökulmasta valinnanvapaus. Ilman sitä uudistus olisi saatu maaliin jo aikoja sitten. Tämä oli kuitenkin Kokoomukselle kynnyskysymys. Keskustan ajamat maakunnan ja suora vaali olivat puolestaan meidän reunaehdot uudistukseen. Toinen tekijä oli opposition viivytystaistelu kuukausien ajan. Tämä johti siihen, että Eduskunnan asioiden käsittelyn pelisääntöjä varmasti uudistetaan.

Mihin kaikki sitten johtaa. Pienten kuntien kannalta lopputulos oli onneton. Voin veikata, että maakuntapohjalta tapahtuneesta sote- valmistelusta siirryttäneen keskuskaupunkien johdolla tapahtuvaan valmisteluun. Tämä takuuvarmasti keskittää palveluita. Tulee varmasti lisää palveluiden ulkoistuksia, juuri niitä yritysten hoitamia palveluita, joita vasemmisto-oppositio on kauhistellut. Tällä kuitenkin joudutaan menemään eteenpäin.

Keskustajohtoinen Sipilän hallituksen ansioita talouden suunta kääntyi paremmaksi. Uudella hallituksella on nyt enemmän mahdollisuuksia parantaa pienituloisten asemaa. Ilman meidän raskaita päätöksiä tähän ei olisi varaa. Nyt jollaisella kannattavalla on tärkeät viikot edessä. Jokainen ääni on tärkeä. Korostavaa vahvaa kokemusta ja laajoja verkostoja, niille on varmasti käyttöä Pohjoisen puolustamisessa.

Tehdään positiivisella mielellä vaalityötä vaali-iltaan asti ja nujerretaan gallupit.

Antti Rantakangas jatkamaan hyvää työtä

8.3.2019

Antti Rantakangas jatkamaan hyvää työtä

Antti Rantakangas on toiminut pitkään ja ansiokkaasti Keskustan kansanedustajana. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä valitaan edustajiksi Keskustan 18 ehdokkaan vaalilistalta Oulun vaalipiiristä huhtikuun eduskuntavaaleissa ja vain annettu ääni vaikuttaa.

Se on meistä äänestäjistä kiinni, että vaalien jälkeen Antin vaaliuurnassa on paljon ääniä. Toivottavasti alueemme asukkaista mahdollisimman moni antaa äänen Antille. Hän on vaikuttanut moniin alueemme asioihin laajan verkoston kautta. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä monet alueemme investointipäätökset ovat edenneet. Esimerkkinä esimerkiksi Haapaveden kiertoliittymän rahoitus, Pelson vankilan investoinnin turvaaminen sekä monet eri kuntien tie- ja liikuntapaikkainvestoinnit, joiden onnistumiseen Antin yhteistyösuhteilla on ollut ratkaiseva vaikutus.

Maa- ja metsätalouden puolestapuhujana hän on puolustanut elinkeinojen kannattavuutta ja yrittäjyyttä. Aktiivisena metsästäjänä hän tuntee myös petopolitiikan ja riistanhoidossa tarpeet. Moni kokenut edustaja luopuu näissä vaaleissa kansanedustajan tehtävästä. Antista tulisi yksi kokeneimmista kansanedustajista - asioita voi hoitaa silloin yli puoluerajojen entistä paremmin.

Heino Vuorenmaa, Haapavesi

Hyvä talous edellytys hyvinvointipalveluiden toteutumiseen

6.3.2019

Hyvä talous edellytys hyvinvointipalveluiden toteutumiseen
Kolumni Pyhäjokiseutu -lehdessä 6.3.2019

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on onnistunut tärkeimmässä tavoitteessaan eli Suomen talouden syöksykierteen katkaisemisessa. Suomessa oltiin tilanteessa, että oli syntynyt 100 000 uutta työtöntä ja velkaa otettiin 6-7 miljardia euroa vuodessa. Sipilän kaudella tilanne on saatu nostettua toiseksi. Uusia työpaikkoja on luotu koko Suomeen noin 140 000. Valtion velka nousi vuosi vuodelta, mutta viime vuonna tilanne oli toisin, valtion velkaa voitiin jo jopa lyhentää.

Suomi pääsi mukaan taloudelliseen kasvuun muita euromaita myöhemmin. Tarvittiin uskottava talouspolitiikan linja, joka rohkaisi yrityksiä investoimaan. Työmarkkinoiden kilpailukykyä parantaneet toimet auttoivat. Tasapainossa oleva talous on perusedellytys hyvinvoinnille. Tilanne ei ole syntynyt hetkessä eikä kivutta. Juuri tähän valtion heikkoon taloudellisen tilanteen vuoksi tarvittiin sopeutustoimia vaalikauden alussa, ei kansalaisten kiusaamisen vuoksi. Ellei näitä olisi tehty, valtion talous olisi paljon heikompi edelleen. Alueellisesta näkökulmasta on hyvä asia, että työpaikkoja on syntynyt alueellemme. Uudet työpaikat vaikuttavat oleellisesti alueemme elinvoiman ylläpitämisessä.

Suureen liikkumavaraan taloudessa ei ole mahdollisuuksia, mutta myönteisen työllisyyskehityksen ansiosta pienimpiä etuisuuksia on voitu jo parantaa. Tulevalla kaudella tätä pitää jatkaa ja lisää rahaa tarvitaan vielä koulutukseen ja tiestön kunnostamiseen nykyistä enemmän. Edellytys lupausten antamiselle on, että talouden perusta on kunnossa.

Politiikka on muuttunut viime aikoina paljon. Toimitaan liikaa mielikuvilla ja tosiasioiden painoarvo on vähentynyt. Sosiaalinen media tarjoaa liian helpon kanavan tahallisiin väärin ymmärryksiin ja ”valeuutisten” levittämiseen. Demokratiaan kuuluu erilaiset mielipiteet ja tarvittaessa äänestäminen ei tarkoituksellinen viivytystaistelu. Kansalaisten sanoma erilaisissa tilaisuuksissa on selvä, ”viekää sote-uudistus maaliin”. Tähän pyrkien eduskunta ottanee käyttöön lisää istuntopäiviä. Kyseessä on loppujenlopuksi kaikkien yhteinen etu saada sote-paketista myönteinen päätös ja alueilla päästään jatkamaan sote-uudistuksen täytäntöönpanoa. Tähän sote-uudistusta ei pidä pysäyttää, onhan valmistelua tehty jo yli 10 vuotta.

Antti Rantakangas, kansanedustaja (kesk.), Haaavesi

Metsän lisähakkuut edistävät Koko Suomen kehitystä

16.2.2019

Metsän lisähakkuut edistävät Koko Suomen kehitystä

Maaseutu- ja erävihreiden pj. Silja Keränen kritisoi Maaseudun Tulevaisuuden kirjoituksessaan nykyhallituksen biotaloushaaveet ja hakkuumäärätavoitteita kohtuuttomiksi. Asioita voi ja saa tarkastella kriittisesti, mutta kokonaisuuden hahmottaminen on yhtä oleellista.

Suomessa metsät kasvavat Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimuksen mukaan 107 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiota. Suomessa metsänhoito on huippuluokkaa. Metsiemme vuotuinen kasvu on voitu tuplata 50 vuoden aikana metsänhoitotoimien johdosta. Hallituksen tavoite on lisätä hakkuita 15 miljoonaa kuutiota, mikä ei ole mielestäni lainkaan kohtuutonta, vaan kestävä metsätalous säilyy lisähakkuista huolimatta edelleen kestävänä. Metsänkasvusta johtuen on luonnollista, että myös hakkuita tarvitaan enemmän. Enemmistö suomalaisista ja erityisesti yli 600 000 metsänomistajaa tiedostavat, että metsä on uusiutuva luonnonvara. Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia, hyödynnettynä metsätalous tuo työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Harvennushakkuita tekemällä saamme metsämme kasvamaan ja sitomaan hiiltä paremmin, ja se on luonnon kannalta tavoiteltavaa.
Esitetty Suomen 15 miljoonan kuution lisähakkuut eivät millään tavoin ole maailmanlaajuisesti ratkaiseva, koska Suomen päästöt ovat vain promillen luokkaa.

Pohjoisen Suomen uusien tehdasinvestointien toteutuminen tulee varmistaa oman maan raaka- aineella ei Etelä- Amerikan sademetsistä tuodulla puulla, Niiden hiilijalanjälki on suuri merikuljetusten ja uudistamattomuuden vuoksi. Siellä hakataan, mutta ei uudisteta metsiä, kuten meillä Suomessa. Uudet biotehdashankkeet eivät voi toteutua, ellei myös hakkuumääriä vastaavasti lisätä. Kun saamme työtä ja toimeentuloa myös pohjoisempaan Suomeen, niin tämä on Suomen kansantaloudellisesti ja maan tasapuolisen kehittämisen kannalta hyödyllistä.

Antti Rantakangas
metsänomistaja, kansanedustaja (kesk.)

Yrittäjyyden kautta elinvoimaa

10.2.2019

Yrittäjyyden kautta elinvoimaa

Suomen työllisyystilanne kohentuu merkittävästi. Uusia työpaikkoja on syntynyt jo 140 000. Tämä on päinvastainen kehitys kuin edellisellä vaalikaudella, jolloin työttömiä tuli lisää 100 000. Alueellamme yritystoiminnan myönteisistä esimerkeistä on kerrottu etenkin Oulaisissa, Pyhännällä ja Kärsämäellä. Vaikka tällä hetkellä on myös työttömiä työnhakijoita, niin suurena haasteena on osaavan työvoiman saaminen, etenkin maaseutupaikkakunnille. Tämä on toki positiivinen haaste. Suomessa on eri laskentatapojen mukaan noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä oikea paikka olisi jo eläkkeellä, tähän tuodaan ratkaisua ns. lex Lindströmin nimellä kulkevalla erillislailla. Tämä koskettaa pitkään työttömänä olleita ikääntyneitä työttömiä ihmisiä. Työpaikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa riittävästi. Tarvitaan joustavampia tapoja muunto-, täydennys- ja uudelleenkouluttaa työttömiä. Vastaavasti tarvitaan sosiaaliturvan uudistus, joka kannustaa kaikissa tilanteissa työn vastaanottamiseen. Toki niin, että toimeentulo voidaan turvata esimerkiksi palkan, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisella.

Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Alle 20 työntekijän yrityksiä on 97 prosenttia kaikista yrityksistä. Suurin haaste näissä on, kuinka ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotetaan ja toisaalta mahdollistetaan muutaman työntekijän yritykselle kasvuloikka. Pääministeri Sipilän hallituksen yksi painopistealue on työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen. Tämä on yksi viidestä painopistealueesta. Käytännön työlistalla on monia toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja tuloksia on jo tullut. Monta kertaa huomaa kommentteja, joissa yrittäjiä kadehditaan, vaaditaan verojen kiristystä ja eri tukien lopettamista. Tähän voi sanoa, että vain kannattava yritys voi työllistää. Toimintaedellytysten pitää olla vastaavat kuin kilpailijamaissa. Pitää olla kannustava veropolitiikka ja vastaavanlaisia elinkeinotukia niin, kuin muuallakin.

Maaseudun yritystoiminnan kannalta julkinen tuki on monta kertaa välttämätöntä toiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä. Haasteeksi tulee mm. saavutettavuus, eli liikenneyhteydet asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin, puolison työpaikka tai erilaiset muut vetovoimatekijät. Kuntien lähipalveluilla ja koulutustarjonnalla on iso merkitys asuinpaikan valintaan. Esimerkiksi ammattiopiston Jedun monipuolisen koulutustarjonnan ja Oulaisten ja Ylivieskan ammattikorkeakoulutuksen turvaaminen ovat alueellemme elintärkeitä. Vain yrittäjyyden kautta voimme ylläpitää ja parantaa alueemme elinvoimaa. Jokainen työntekijäkin omalla panoksellaan on osana tätä yrittäjyyden kokonaisuutta.
Kuntien elinvoiman kannalta yksituumainen ja hyvähenkinen päätöksenteko ovat kilpailuvaltteja. Oulainen ja Pyhäntä ovat pitkältä ajalta loistavia esimerkkejä.

Hoivapalveluja parannettava

6.2.2019

Hoivapalveluja parannettava

Kolumni Pyhäjokiseutu -lehdessä 6.2.2019

Ikäihmisten hoivapalveluita tulee parantaa. Esperi Care Oy:n tapaus osoitti, kuinka palveluita laiminlyödään tietoisesti alimitoittamalla henkilöstömäärä. Tarkastuksissa on havaittu puutteita myös muissa yhtiöissä ja julkisella sektorilla. Vallalla on myös ilmiö, että voittoja rahastetaan yhtiön johdolle ja omistajille. Kansainväliset yhtiöt käytännössä kiertävät Suomen verot lainajärjestelyjensä kautta.

Hoitajamitoituksen määrä oli myös edellisen, Jyrki Kataisen hallituksen käsittelyssä. Silloinen hallitus ei esittänyt vanhuspalvelulakiin hoitajamitoitusta, vaan päätyi suositukseen 0,5 hoitajasta potilasta kohti. Nyttemmin silloiset hallituspuolueet sdp, vasemmisto, vihreät ja rkp vaativat kyllä mitoitusta. Keskusta linjasi omaksi tavoitteeksi nostaa hoitajamäärä 0,7 henkilöön ja kirjaamalla tämä lakiin. Alan yritykset ovat neuvotelleet tilanteesta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon johdolla ja ovat päätyneet yhteiseen 25 kohdan sitoumukseen. Minkä mukaan hoitoalalle palautetaan soveltuvuuskokeet, valvontaan lisätään resursseja, työsopimuksiin kirjataan rohkaisu ilmoittaa epäkohdista, haamuhoitajailmiö kytketään pois. Sanktioita lisätään varmasti laiminlyönneistä jatkossa. Laatukriteerit tulee asettaa ja kilpailutuksessa huomioida kaikki yksityiskohdat. Palvelutarpeen kasvaessa tarvitaan riittävästi koulutuspaikkoja ja alan kiinnostavuutta tulee lisätä.

Alalla toimii varmasti paljon asiansa hyvin hoitavia ja moitteettomia yrityksiä ja yksiköitä. Asiansa hyvin hoitavia ei pidä missään nimessä syyllistää. Uudet linjaukset hoivapalveluihin realisoituvat tämän kevään aikana. Jatkossakin tarvitaan varmasti yksityisiä palveluita täydentämään julkista palvelutuotantoa. Tulevaisuudessa Maakunnilla on enemmän osaamista ja valvontamahdollisuuksia, mitä useilla sadoilla kunnilla on. Tällaisia laiminlyönti esimerkkejä ei tarvita enää yhtään lisää.

Kirjoitin taannoin uudesta innovaatiosta, jolla käynnistettäisiin kolmen vuoden kokeilu Oulaskankaan ja Raahen leikkaustoimintojen turvaamiseksi. Esitin tilojen ja laitteiden käytön tehostamista iltaisin ja viikonloppuisin yksittäisten lääkäriyrittäjien toimesta. Eräät poliitikot tietoisesti ymmärsivät väärin aloitteeni. Se on valitettavan yleistä ja samalla vastenmielistä.

Antti Rantakangas
Kansanedustaja (kesk.) Haapavesi

Maataloudella on tulevaisuutta

14.1.2019

Maataloudella on tulevaisuutta
Kolumni Keskipohjanmaa -lehdessä 14.1.2019

Kansalaiset arvostavat kotimaista lähiruokaa - hyvä niin. Kannattavuuden varmistaminen kaikilla elintarvikeketjun osapuolilla on välttämätöntä, mutta erityisesti toimenpiteitä vaatii maatalouden kannattavuuden parantaminen. Mikäli jokin ketjun osa ei pärjää niin loppupelissä kaikki menettävät.

Tulevan kevään tärkeimpiä asioita on edunvalvonta uuden EU:n tukipolitiikan osalta. Jatkossa tukien suuntaus tulee kohdentaa lähinnä ruoan tuottajille. Heille, jotka vastaavat omavaraisuudesta ja kasvavasta ruoan kysynnän kasvusta. Vuorineuvos Reijo Karhisen työryhmän esityksiä tarvitaan, jotain merkittävää tarvitaan. Maatalouden kehittämisrahaston pääomittaminen on välttämätöntä. Tällä varmistetaan investointien ja sukupolvenvaihdoksen rahoitus.

Sain olla perjantaina tutustumassa MaitoRinne Oy:n uuden robottinavetan avajaisissa Haapavedellä. Aivan erinomainen tilaisuus, valtavan paljon kävijöitä. Menestystä yrittäjille. Maailmalla ruoan kulutus kasvaa ja on hienoa, että alueeltamme löytyy vahvaa yrittäjyyttä jatkaa ja kehittää maataloustuotantoa. Viime päivinä saimme hyviä uutisen, kun Valio Oy sai kaikki luvat lasten ruokien vientiin ja suomalaiset kalatuotteet saivat vientiluvan Kiinaan. Aiemmin sianlihan vientiluvat sai myös mm. Atria Oyj.

Ilmastopolitiikka on sekä uhka, että mahdollisuus. Sen uhkana ovat paineet turvemaiden viljelyyn ja pelloksi raivaukseen. Karjatilat tarvitsevat uutta peltoa, ja raivaus on monesti soveltuvin vaihtoehto. Tähän liittyen tehdään myös tutkimustoimintaan. Eduskunta lisäsi aloitteeni pohjalta valtion talousarvioon 200 000 euroa Luonnonvarakeskukselle Ruukkiin turvemaiden hiilidioksiditutkimukseen. Oletettavasti saamme tutkimustuloksia lähivuosina turvemaiden merkityksestä alueen maataloudelle perusteluin edellytyksin.
Mahdollisuutena on liikenteen biopolttoaineen lisäkäyttö. Biokaasun lisääminen tuo monille karjatiloille uuden tulonlähteen, mikä parantaa kannattavuutta. Samoin monet alan yritykset saavat työtä ja toimeentuloa. Metsien käytön osalta lisähakkuita voidaan toteuttaa. Pohjoiset metsäteollisuuden investoinnit tarvitsevat lisää puuta. Sitä löytyy metsistämme, koska hakkuut ovat vain noin 70 prosenttia vuosikasvusta. Tästäkin tulee paljon työtä ja toimeentuloa. Vihervasemmiston linja on päinvastainen ja maamme edun vastainen.

Maatalouden tulevaisuuden kannalta tutkimus, tuotekehitys, jalostus ja koulutus ovat avaintekijöitä. Näihin panostamalla parannetaan toimialan yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Infrastruktuuri ja logistiikka merkitsevät myös paljon. Lisäpanostukset nykyisen hallituksen linjan pohjalta jatkossakin perustienpitoon, yksityisteiden pääväyliin ja rataverkkoon ovat välttämättömiä. Viljelijän työn kannattavuus voitaisiin hoitaa sopimuksella, jossa maitopurkin hintaan lisättäisiin 5 senttiä ja samassa suhteessa muihin tuotteisiin. Hinnankorotus suunnattaisiin täysin viljelijän osuuteen. Maatalouden ahdinko olisi ohi, ja kenenkään kuluttajan talous tästä ei tästä romahtaisi.

Hyvää alkavaa kevättä Keskipohjanmaa –lehden lukijoille. Tämä oli minulle viimeinen vuoro ennen eduskuntavaaleja. Kolumnipalsta on hyvä tilaisuus kertoa lukijoille kuulumisia ”Helsingin kirkolta”. Toivon mukaan käytäntöä jatketaan tulevallakin eduskuntakaudella.

Peruspalvelut ovat kilpailutekijä

2.1.2019

Peruspalvelut ovat kilpailutekijä
Kolumni Pyhäjokiseutu -lehdessä 2.1.2019


Kansalaiset kertovat kyselyissä hyvät peruspalvelut tärkeydessä ykköseksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä tarvitsemme peruspalveluita elämän eri vaiheissa. Neuvola- ja perhepalvelut ovat Suomessa maailman huippua. Itseäni harmittaa julkinen keskustelu lasten hoidon vaihtoehdottomuudesta, minkä mukaan - äidit heti töihin –ratkaisu olisi ainut oikea. Lasten kotihoito on hyvä vaihtoehto päivähoidon lisäksi, perheen niin päättäessä. Ei pakkopäätöksiä yhdestä oikeasta hoitotavasta. Lisäksi tarvitaan kotihoidontuen säilyttämistä ja työelämän työaikajoustoja, joilla tuetaan pikkulapsi-iässä eläviä perheitä. Lapsiperheiden talouden vahvistaminen monin eri tavoin on välttämätöntä jo lasten hyvän kasvun kannalta ja lisäksi syntyvyys on ollut Suomessa todella matalalla tasolla jo useita vuosia.

Pienten eläkkeiden ostovoimasta tulee paljon palautetta. On totta, vaikka olemme nostaneet useaan kertaan alinta takuueläkettä, niin eläkkeiden ostovoima on hiipunut. Erityisen vaikea tilanne on yksin omassa talossaan tai osakkeessaan asuvalla. Eläkkeiden indeksitarkistukset tulee toteuttaa jatkossa täysimääräisesti. Ikäihmisten kannalta tärkeitä ovat heidän omalla asuinseudulla olevat ja toimivat terveyspalvelut, hyvät asumispalvelut ja vanhuudenturvaa varmistavat tukitoimet yhdessä omaisten ja läheisten kanssa. Eläkeläisjärjestöt, Reuma ja Tules sekä omaishoitajajärjestöt tekevät tässä arvokasta työtä ikäihmisten hyväksi.

Alkukeväästä eduskunnassa päätetään historiallisen isosta Sote-uudistuksesta. Sen tavoitteet ovat oikeat, palvelujen saatavuuden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä ovat olleet kaikkien puolueiden tavoitteita. Alueemme kannalta tärkeimmät asiat ovat terveyden lähipalveluiden ja Oulaskankaan vahvan aseman turvaaminen. Sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma antoi tästä hiljattain lupauksen vierailunsa yhteydessä. Hän onkin toiminut hyvin yhdessä luottamushenkilöiden kanssa luottamuksen säilyttämiseksi koko maakunnan alueella.

Nykyinen hallitus sai valtiontalouden tasapainoon. Säästötoimet olivat välttämättömiä vaikkakin epämukavia, muuten olisimme ajautuneet Kreikan tielle. Toimivat palvelut ovat tärkeä kilpailutekijä alueemme kehityksessä.

Antti Rantakangas
Kansanedustaja (kesk.) Haapavesi

Työllisyyden parantuminen näkyy satojen tuhansien elämässä

1.1.2019

Työllisyyden parantuminen näkyy satojen tuhansien elämässä


Kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk.) mukaan tällä vaalikaudella syntyneet 115 000 uutta työpaikkaa merkitsevät parempaa toimeentuloa ja elämisen edellytysten paranemista sadoille tuhansille ihmisille, noin
300 000- 400 000 suomalaiselle, kun työllistyneiden perheenjäsenetkin huomioidaan.
Samaan aikaan valtion velkaantuminen on taittunut, mikä on hyvä uutinen nykyiselle nuorisolle ja lapsille. Velanhoidosta aiheutuvat rasitukset eivät nyt kasva kohtuuttomiin.

Rantakangas muistutti Raahen seudun yrittäjäjuhlassa, ettei myönteinen kehitys ole tullut itsestään.
Vaalikauden aikana on tehty lukuisia päätöksiä, joilla myönteistä kehitystä on edistetty.
Työmarkkinajärjestöjen sopima Kilpailukykysopimus paransi vientialojen kilpailukykyä merkittävästi. Työllistämisen kynnystä on alennettu monin eri päätöksin. Tasa-arvoa edistettiin, kun äidin työnantajalle alettiin maksaa 2500 euron kertakorvaus lapsen syntymän jälkeen. Yrittäjien perheenjäsen joka ei omista yritystä, pääsee normaalin työttömyysturvan piiriin. Nollasopimusten osalta säädettiin kunnolliset pelisäännöt työntekijöiden turvaksi. Koeaikaa pidennettiin kuuteen kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömän voi palkata ilman erityisperusteita määräaikaiseen työsuhteeseen. Verotuksessa viiden prosentin yrittäjävähennys otettiin käyttöön. Se toi ammatinharjoittajat ja henkilöyhtiöiden yrittäjät sekä maa- ja metsätalousyrittäjät verotuksen osalta osakeyhtiöiden tasolle.

Tulevien vuosien haasteiksi Rantakangas mainitsi työvoiman kohtaanto-ongelman. Suomessa on samanaikaisesti paljon työttömiä, mutta myös työvoimapulaa, myös täällä alueellamme on tätä ilmiötä.
Tulevina vuosina tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka kannustaa aina työn vastaanottamiseen.
Riittävä toimeentulo pitää turvata palkan, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisella. Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavin vaihtoehto. Tarvitaan myös entistä ketterämpiä koulutustarjontaa ja -ratkaisuja.

Liikuntaan ja kulttuuriin kannattaa panostaa

28.11.2018

Liikuntaan ja kulttuuriin kannattaa panostaa

Kolumni Kalajokilaakso lehdessä 28.11.2018

Liikuntaselonteossa esitetään kymmeniä toimenpiteitä päätöksenteon pohjaksi, jonka pääviestit voidaan tiivistää kolmeen kokonaisuuteen. Ensinnäkin suomalaiset halutaan saada liikkeelle. Toiseksi huippu-urheilun resurssit ja toimintatavat pyritään saamaan kansainvälisen kilpailun edellyttämälle tasolle. Kolmanneksi liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista asemaa halutaan vahvistaa siirtämällä kuntoliikunnan valtionrahoitusta budjettivaroihin, jonka rahoituksesta 99 prosenttia tulee nyt veikkausvoittorahoista.

Suurin huoli liittyy suomalaisten vähäiseen liikunnan määrään ja harrastaminen myös jakaantuu voimakkaasti ihmisten välillä. Liikkumattomuudella on merkittäviä kustannusvaikutuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteeseen vastaamme esittämällä 120 miljoonan euron lisäystä vuodessa matalankynnyksen liikuntaan. Liikunnan aluejärjestöt esittävät vuosittaisiin liikuntainvestointeihin 10-15 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. Tehty esitys on hyvin perusteltu esitys.

Liikunnallinen elämäntapa pitää olla helposti valittavissa hyvien reittien, lähiluonnon ja liikuntapaikkojen avulla. Nämä kannattaa pitää hyvässä kunnossa, jolloin se lisää niiden käyttöä. Seuratoiminnan rooli kansalaistoiminnassa ja yhdenvertaisuudessa on merkittävä. Jokainen osallistuja on samanarvoinen sosiaalisesta asemasta tai iästä riippumatta. UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset 3,2 – 7,5 miljardia euroa.
Sivistystoimen ja elinvoimatoimien merkitys kasvaa maakuntauudistuksen myötä. Terveet koulutilat ja ammattitaitoinen henkilökunta tulevat tärkeäksi kuntien kilpailuvaltiksi. Hyvät harrastusmahdollisuudet liikunnassa ja kulttuurissa ovat vetovoimatekijöitä ja hyvinvointia lisääviä asioita kunnassa elinkeinopolitiikan ja asumisen mahdollisuuksien lisäksi.

Sain olla mukana Haapaveden Urheilijoiden (HaU) 80 –vuotisjuhlassa, jonka historiasta löytyy paljon menestystä ja ansiokasta toimintaa. Myös uusia kehitysideoitakin on paljon. Samoja esimerkkejä löytyy varmasti paljon myös muista kulttuuri- ja liikuntajärjestöistä alueeltamme. Ylipäätään seurat tekevät hyvin arvokasta työtä. Erityinen kiitos kuuluu heille, jotka talkootyöllä mahdollistavat yhdistysten toiminnan toimitsijoina, valmentajina, kerhojen ohjaajina. Vanhempien ja isovanhempien rooli on hyvin tärkeä.

HaU:n juhlan kohokohta oli Sanna Pirttisalon ja Tyttö ja Toivevävyt yhtyeen loistava tunnin konsertti. Tällaista kulttuuria ei saa kokea kuin hyvin harvoin. Kansainvälisen Olympiakomitean ainoan suomalaisjäsenen Sari Essayahin juhlapuhe oli asiantunteva ja kannustava.

Haapavedellä hiihtoladut ovat nyt avattu ja olen itsekin käynyt muutamia kertoja hiihtämässä. Tässä hyviä kannustusesimerkki muillekin ihmisille.

ANTTI RANTAKANGAS
Kansanedustaja, Haapavesi

Petokannan kasvu huolestuttaa

9.10.2018

Petokannan kasvu huolestuttaa
Hirvenmetsästys on alkamassa ensi viikonloppuna. Hirven pyyntilupia on tänä vuonna ennätysmäärä, noin 55 000 kappaletta. Lupien määrä on noussut viiden vuoden aikana 33 000:sta nykyiseen määrään. Taustalla on hirvikannan kasvu, huomioiden kuitenkin alueelliset erot. Metsästäjät tekevät arvokasta työtä riistakannan hoidossa. Hirvien aiheuttamien liikenneonnettomuuksien määrä on myös alentunut viime vuosina. Metsästyksessä on kyse mielekkäästä harrastuksesta. Yleinen tavoite on saada mukaan uusia metsästäjiä, myös nuorempia metsästäjiä. Tähän on vastattu mm. Hallitus puolittamalla nuorten alle 18 vuotiaiden metsästyskortin hinta 20 euroon.

Tänä vuonna keskustelu petoeläinkannan määrän kasvusta on kiihtynyt. Luonnonvarakeskus (Luke) esitteli tilastoja kansanedustajille pari viikkoa sitten. Susikannan kasvu on tosiasia. Metsästäjät ovat jo pitkään kertoneet tästä havainnosta. Nyt viralliset tilastotkin vahvistavat sen. Erityisesti Oulun eteläpuoleisessa maakunnassa ja Pohjanmaalla susikanta on jopa tuplaantunut vuodessa. Tämä näkyy käytännön näköhavainnoissa ja vahinkojen määrässä. Luken mukaan vuosi sitten alueella oleva viisi susipariskuntaa. Tämän vuoden kevään havaintojen mukaan jo neljä laumaa ja yksi susipariskunta. Susikantaa tulisikin pienentää huomattavasti vahinkojen vähentämiseksi ja ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Susien määrää suojelee ja susikannan vähentämistä rajoittaa EU:n luontodirektiivi. Sen soveltamisen uutta tulkintaa valmistellaan Jari Lepän (kesk.) johdolla maa- ja metsätalousministeriössä. Keinoina olisivat kannanhoidollinen metsästys ja reaaliaikainen tappolupa.

Korvattavien petovahinkojen määrä oli viime vuonna 12,4 milj. euroa. Esimerkiksi metsästyskoiria menetettiin 50 kpl. Määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Vastaavasti lammasvahinkoja oli 100 kpl, tässäkin kaksinkertaistuminen samassa ajassa. Hirvenmetsästyskauden alkaessa moni koiranomistaja pelkää pahinta, uskaltaako hyvää hirvikoiraa päästää metsään susien pelossa. Samaa viestiä tulee myös jäniskoiramiehiltä. Lisäksi uusi uhka lähestyy pohjoistakin, sillä villisikakanta on Luken mukaan kasvanut vuodessa 23 prosenttia. Samalla myös sikaruton riski kasvaa. Kannan kasvu pitää ehdottomasti pysäyttää, näillä ajatuksilla syksyn pyyntikauteen.

Antti Rantakangas
Kansanedustaja (kesk.)
Eduskunnan Eräkerhon vpj

Kalenteri


    Antti Kuusamossa, Prisma

    7.4.2019 klo 12:00
    Huoparintie 1, 93600 Kuusamo

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Kuusamon Prisman pihalla Su 7.4. klo 12-14.
    Tervetuloa Keskustelemaan. Makkaratarjoilua.

    Antti Taivalkoskella

    7.4.2019 klo 14:45
    Kauppatie 11, 93400 Taivalkoski

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Taivalkosken S-Marketin pihalla Su 7.4. klo 14.45 - 15.30.
    Tervetuloa Keskustelemaan. Makkaratarjoilua.

    Antti Pudasjärvellä

    7.4.2019 klo 16:30
    Sähkötie 1, 93100 Pudasjärvi

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Pudasjärven K-Supermarketin pihalla
    Su 7.4. klo 16.30- 17.30
    Tervetuloa Keskustelemaan. Makkaratarjoilua.

    Antti, Oulussa Rotuaarin vaalikujalla

    8.4.2019 klo 10:00
    Kirkkokatu 17, 90100 Oulu

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Oulun Rotuaarilla.
    10.00 – 11.30, Oulu Rotuaari

    Antti Kempeleessä

    8.4.2019 klo 12:00
    Kauppatie 2, 90440 Kempele

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Kempeleen K-Supermarketin pihalla

    ma 8.4. klo 12-13.

    Antti Iissä

    9.4.2019 klo 10:00

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä
    Iissä, K-Supermarket
    ti 9.4. klo 10-11
    Tervetuloa Keskustelemaan.

    Antti K-Supermarket Kaijonharju

    9.4.2019 klo 12:00

    Antti K-Citymarket Raksilassa

    9.4.2019 klo 14:00

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä
    Oulussa, K-Citymarket Raksilassa
    ti 9.4. klo 14-15Tervetuloa Keskustelemaan

    Antti Oulunsalossa, S-Market

    9.4.2019 klo 09:00

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä
    Oulunsalossa, S-Market Oulunsalo
    ti 9.4. klo 16-17
    Tervetuloa Keskustelemaan

    Antti eduskunnan päättäjäisissä

    10.4.2019 klo 00:00

    Antti Rotuaarilla

    11.4.2019 klo 10:00

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä
    Oulussa, Rotuaarin vaalikujalla
    to 11.4. klo 10-12
    Tervetuloa Keskustelemaan

    Antti Kempeleessä

    11.4.2019 klo 13:30

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Kempeleen K-Supermarketin pihalla

    to 11.4. klo 13.30-15.00
    Tervetuloa keskustelemaan.

    Antti Pudasjärvellä

    12.4.2019 klo 10:00
    Sähkötie 1, 93100 Pudasjärvi

    Antti Rantakangas ja Antin tiimi esillä Pudasjärven K-Supermarketin pihalla
    Pe 12.4. klo 10 -12
    Tervetuloa Keskustelemaan. Makkaratarjoilua.

    Antti Kiimingin Abc:llä

    12.4.2019 klo 14:00

    Antti Ruskon K-Citymarketilla

    12.4.2019 klo 16:00

    Antti Linnanmaan Prismalla

    12.4.2019 klo 17:30

Antti Somessa


Antti Rantakangas
14.04.2019 08:58
Tänään kansanvallan juhlapäivä, vaalipäivä. Varmista valinta, äänestä 116.
Antti Rantakangas
13.04.2019 07:29
Lauantai-päivä käyntiin Pulkkilasta, syntymäkunnastani. Nostalgisia muistojahan tämä sali tuo mieleen. Mitä liikuntaan tulee, se tärkeä tapa pitää hyvinvoinnista huolta ja olla yhdessä muiden ihmisten kanssa. Menestystä kaikkille päivän lentopalloilijoille.
Antti Rantakangas
12.04.2019 14:11
Kollega Mari-Leenan kanssa kampanjoimassa Oulu, Linnanmaan Prismalla.
Antti Rantakangas
12.04.2019 12:29
Kiimingin Abc:llä myös väki liikkeellä ja makkara maistui täälläkin. #116
Antti Rantakangas
12.04.2019 08:04
Päivä lähti hyvin käyntiin Pudasjärvellä. Väki on liikkeellä. Se on hyvä merkki.
Antti Rantakangas
12.04.2019 03:59
Huomenna vaalipäivän aattona la 13.4. tavattavissa vielä Siikalatvan Pulkkilassa, Kyllönen Konepäivillä Kärsämäellä ja kampanjan päätöstilaisuudessa Haapavedellä klo 15-17. Tervetuloa mukaan.
Antti Rantakangas
12.04.2019 03:59
Tervetuloa jututtamaan tänään pe 11.4. Pudasjärvelle tai Ouluun.
Antti Rantakangas
09.04.2019 05:34
Pohjoisessa pyrysää. Valitettavasti sää- ja ajokeli- syistä johtuen tämänpäivän kierrokseen tulee muutos.
Antti Rantakangas
08.04.2019 13:59
Yle Oulun vaalipaneeli tänään klo 18.00. Olen paneelissa Kesksustan paneelistina. Tervetuloa kuulolle. Antti Rantakangas
Antti Rantakangas
07.04.2019 19:18
Vierailimme tänään Kuusamossa, Taivakoskella ja Pudasjärvellä. Oli mukava tavata entinen edustaja Pauli Saapunki. Kiitos Merjalle matkaseurasta.
Antti Rantakangas
05.04.2019 09:02
Olen vaalijoukkueeni kanssa tänään 5.4. Kestilässä klo 15 ja Piippolassa klo 17 alkaen. Tervetuloa.
Antti Rantakangas
04.04.2019 12:39
Pohjois-Pohjanmaan vaalipiiri ja koko Suomi tarvitsevat nyt kokeneen ja rohkean kansanedustajan.
+