111

Eija-Riitta

Niinikoski

ikä 51 vuotta
kehityspäällikkö, TM
Nivala
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Kokenut vaikuttaja, jolle ihmisyys ja toisista välittäminen on keskeinen arvo. Asioihin paneutuva, idearikas, verkostoitunut tulevaisuuden rakentaja. Kokemusta myös vararehtorina, sairaalateologina.

Suomen arvoiset teemani


Turvallinen arki on jokaisen perusoikeus. Perheystävällinen Suomi hoitaa lapset ja vanhukset, tukee perheiden valinnanmahdollisuuksia, hyödyntää älykkään teknologian ja digitaalisuuden ihmisten ehdoilla.

Tulevaisuutta rakentava Suomi takaa elinikäisen oppimisen maan eri osissa, uudistaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, edistää yrittäjyyttä, varmistaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon kulun, turvaa kotimaisen ruoantuotannon.

Yhteisöllinen Suomi tukee vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä sukupolvien ketjussa, tarjoaa puitteet vapaaehtoistyölle, rakentuu luottamukselle.

Blogi


Ääni maalle – pienilläkin teoilla suuria muutoksia

4.3.2019

Ruoantuotannon omavaraisuuden parantaminen ja huoltovarmuuden turvaaminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kulmakivistä. Maatalouden taloudellisen kannattavuuden vahvistaminen on edellytys sille, että meillä on tulevaisuudessakin kotimaista ruokaa. Maidon, viljan tai lihan alkutuottajan asemaa on parannettava elintarvikeketjussa.

Kotimaisen ruoan arvostus kuuluu puheissa joka puolelle. Niinpä sen tulisi näkyä myös tuottajahinnassa ja reiluissa kauppatavoissa. Kaikkeen ei tarvita suuria muutoksia ja hidasta lainsäädäntöä, vaan jo nopeastikin voidaan tehdä parempia valintoja ihmisten arjessa ja julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Meillä on oikeus tietää, mistä lautasella oleva ruoka on peräisin. Alkuperämerkintöjen pakollisuutta kaupoissa ja ravintoloissa on laajennettava. Pienten tuottajien ja elintarvikejalostamoiden mahdollisuuksia saada tuotteitaan kauppojen valikoimiin tulisi parantaa, jotta yrittämisestä maaseudulla tulisi houkuttelevampi vaihtoehto ja kotimaisen elintarviketuotannon monipuolisuus kehittyisi.

Reilua peliä tarvitaan myös julkisiin hankintoihin

Yksi merkittävä epäkohta on mielestäni julkisten hankintojen käytännöt. Kun vaikkapa kouluihin tai laitoksiin tehdään elintarvikehankintoja, on pelkkä hinta liian usein tärkein kriteeri. Suomalaista tuottajaa sitovat erilaiset vastuullisuutta, kuten eläinten hyvinvointia, elintarvikkeiden jäljitettävyyttä ja luonnon kestävää kehitystä kontrolloivat säännöt ja laatuvaatimukset. Pelkkä hinnan vertailu on epäoikeudenmukaista suomalaisia tuottajia kohtaan.

Niinpä kilpailutettavan tuotteen kriteerit tulisi kytkeä samaan lainsäädäntöön, joka sitoo tuottajia Suomessa. Näin voidaan nopeasti parantaa kotimaisen ruoan- ja palveluntuottajan mahdollisuuksia ja osoittaa käytännössä arvostusta viljelijöitä kohtaan.

Löydä kotimainen ruoka -päivä Nivalassa 4.3.2019

Järjestimme yhteistyössä paikallisen K-Supermarketkauppiaan ja MTK:n kanssa Löydä suomalainen ruoka! –päivän. Päivän aikana teimme tutuksi suomalaista ruokaa, jota ei aina ole kovin helppoa löytää erilaisten tuotemerkkien paljoudesta. Halusimme helpottaa ihmisten valintoja arjessa ja siten auttaa samalla viljelijöiden ja ruoan jalostajien arkea.

Järkyttävät tapaukset

11.1.2019

Poliisin kertomat tiedot lapsiin kohdistuneista seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista Oulussa ovat järkyttäviä. Olin illan keskustelutilaisuuden aikana saanut facebookissa eräältä aktiiviselta keskustelijalta kysymyksen: Miten ajattelit asiaa omalta osaltasi hoitaa, jos edustajaksi päädyt? Tuohon kysymykseen oli pakko tarttua ja kirjoittaa joitakin mietteitä.

Meillä oli tänään nuorten aikuisten ja vähän vanhempienkin pizzailta, jossa keskusteltiin mm. turvallisen arjen merkityksestä ja keinoista eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien turvallisuuden tunteen vahvistamiseen.

Koko illan ajatusteni taustalla oli lukemani järkyttävä tieto. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on rikos ihmisyyttä vastaan. Mielestäni kaikissa lapseen kohdistuvissa seksuaalisen väkivallan muodoissa pitäisi olla määriteltynä rikoksen kriteerit.

Poliisin kertomissa tapauksissa rikosnimikkeitä ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja perusmuotoinen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuo viimeisin nimike on minusta käsittämätön. Perusmuotoinen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Ymmärrän, että sillä halutaan tehdä eroa törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kaikki lapseen kohdistuva väkivalta on luonteeltaan törkeää. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ympäristöön ja fyysiseen koskemattomuuteen.

Mielestäni lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön lainsäädäntöä tulee selkeyttää. Rangaistusten tulee olla niin merkittäviä, että ne vastaavat yleistä oikeustajua ja että niillä olisi jopa ennaltaehkäisevä vaikutus.

Oulun tapauksissa monien mieltä kuohuttaa myös se, että kaikki epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. Vuoden alussa voimaan tulleen lain myötä törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen on helpompaa ja maasta karkottamista koskevien päätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan. Jokaisen Suomessa asuvan on noudatettava lakia ja yhteisiä pelisääntöjä.

Turvapaikan hakijan statuksella olevan henkilön karkottaminen ei ole yksinkertaista, jos turvapaikan hakijan edellytykset täyttyvät ja jos lähtömaahan palaamista ei pidetä mahdollisena. Mielestäni meidän täytyy löytää keinoja turvapaikkajärjestelmän muuttamiseen siten, että se auttaa aidosti hädässä olevia, mutta ei suojele rikollisia. Tästä myös pääministeri Sipilä puhui omassa viestissään tänään.

Niin lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuin maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat todella isoja asiakokonaisuuksia. Oulun tapauksissa näihin kytkeytyy myös sosiaalisen median negatiiviset puolet. Kunpa jokaisella, niin lapsella ja nuorella kuin aikuisellakin, olisi vähintään yksi niin turvallinen aikuinen lähellä, että hänelle uskaltaa kertoa sellaisetkin asiat, joista joku muu kieltää kertomasta. Näihin kaikkiin liittyy perheiden hyvinvoinnin ja kasvatusvastuun tuki sekä koulujen opetus- ja kasvatustehtävä.

Vuoden vaihtuessa

1.1.2019

Juuri nyt on aika katsoa taaksepäin.
Juuri nyt on aika katsoa eteenpäin.
Juuri nyt on aika olla läsnä tässä hetkessä.

Vuoden 2018 asioita miettiessäni nousee mieleeni Muistovuoden 1918 juhla Nivalassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan entinen puhemies Matti Ahde ja pääministeri Juha Sipilä osallistuivat Sovinnonpuheen juhlaan.

Juuri samana päivänä sata vuotta aikaisemmin Kyösti Kallio oli puhunut Nivalan kirkossa siitä, miten meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Sama viesti oli Niinistön, Ahteen ja Sipilän puheissa. Sama sanoma oli parin sadan lapsen upeassa laulussa ja juhlaa varten Margit Uusitalon tekemässä esityksessä. Tuosta juhlasta olen painanut mieleeni itseäni ja muita tämän ajan vastuunkantajia velvoittavan viestin: Sovinnon puhetta tarvitaan nyt, samoin rohkeutta eheyttämiseen ja aitoon yhteistyöhön.

Yhteinen paras on enemmän kuin yksilön tai jonkun ryhmän paras. Vain yhdessä toimien voimme luoda turvallisen arjen jokaiselle. Turvallisen arjen pohjalle rakentuu luottamus tulevaisuuteen ja Suomen eri alueiden mahdollisuuksiin.

Kuluneen vuoden varrelta mieleeni nousee monia merkityksellisiä kohtaamisia. Sykähdyttävimpiä ovat olleet perhepiirimme nuorimpien näkeminen ensimmäistä kertaa. Tätinä iloitsen jokaisesta pienestä; heissä on tulevaisuus. Erityisen mieluisaa oli myös olla mukana kummityttären hääjuhlassa. Nuorten aikuisten onnellisuudessa ja sitoutumisessa on paljon rohkeutta. Vuoteen on mahtunut myös luopumisen ja surun aikoja. Muistoissa rakkaat ihmiset ovat tänäänkin läsnä.

Alkaneen vuoden sanat ovat lupaus ja luottamus. Olen erittäin sitoutunut lupaukseeni ehdokkuudesta eduskuntavaaleissa. Jo tähän mennessä kokemani luottamus rohkaisee tällä matkalla, jolle kutsun myös sinut mukaan. Yhdessä toimien voimme olla arjen asialla tulevaisuutta rakentaen.

Meillä on maa, jota kannattaa rakentaa ja puolustaa

15.12.2018

Maanpuolutustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) julkaisi viime marraskuun lopussa uusimman mielipidetutkimuksen raportin. Sen mukaan maanpuolustustahto on laskenut. Asiaa koskevaan kysymykseen vastasi myöntävästi kaksi kolmesta (66 %). Edellisen kerran alle 70 prosentin tulos on tullut lähes 30 vuotta sitten, vuonna 1989.

Oli pakko tutkia raporttia vähän tarkemmin. Maanpuolustustahtoa mittaava kysymys oli esitetty muodossa: Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Onko niin, että maailman yleisen tilanteen epävarmuus ja monet muutokset näkyvät tuloksessa? Pelottaako ajatus aseellisesta puolustamisesta, kun lopputulosta ei voi tietää?

Toisaalta uusimman raportin mukaan henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Kun vastaajilta kysyttiin, että jos Suomeen hyökätään, niin olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan, niin kyllä-vastausten määrä oli merkittävästi suurempi kuin edellisessä kysymyksessä. Miehistä 89 % ja naisista 80 % vastasi myöntävästi.

Miten vahvistamme maanpuolustustahtoa?

Yksi ehdotukseni on koko ikäluokan kutsunnat ja kaikkia koskeva kansalaispalveluksen osio. Kutsuntojen merkitys on tärkeä myös nuorten miesten kokonaistilanteen kartoittamisen kannalta. Nuorten naisten koko ikäluokan tavoittaminen samalla tavalla olisi mielestäni arvokasta. Enenevässä määrin myös nuoret naiset ovat vaarassa syrjäytyä.

Kaikkia koskeva kansalaispalveluksen osio sisältäisi mm. erilaisissa kriiseissä toimimisen opettelua, ensiaputaitoja, henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista, kyberturvallisuutta, väestönsuojelua koskevia teemoja. Kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen tietoisuuden lisäämistä.

Yhteisen osion jälkeen jatkuisi aseellinen tai siviilipalvelus vaikka nykykäytännön mukaisesti. Yhteisen osion myötä myös kaikki nuoret miehet saisivat mahdollisuuden palvelukseen, samoin kaikki nuoret naiset. Nykyisin monet pojat karsiutuvat pois palveluksesta todella tiukkojen kriteerien perusteella. Kaikki saisivat kokemuksen tarpeellisuudesta omalle isänmaalleen.

Tälle ajatukselle löytyy tukea myös MTS:n mielipideraportin mukaan. Yli puolet, 55 % vastaajista, suhtautuu myönteisesti miehiä ja naisia koskevaan yleiseen kansalaispalveluun. Myönteisyys on kasvanut merkittävästi verrattuna edelliseen kertaan, jolloin tämä kysymys oli mukana. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 asiaan myönteisesti suhtautuvien määrä on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä. Myönteinen suhtautuminen on selkeästi kasvanut niin naisten kuin miesten keskuudessa.

Ei himmene muistot

Meillä on vastuu maasta, jonka vapaudesta on maksettu kova hinta. Veteraanin iltahuuto -laulussa muistutetaan, miten kohta poissa on veljet, joille tämä maa oli kallis ja vedotaan nuorempiin, että he kertoisivat lasten lapsille menneistä, jotta muistot eivät koskaan himmenisi.

Vastauksena Veteraanin iltahuutoon Lumina-yhtye on tehnyt Ei himmene muistot -musiikkivideon, jolla he haluavat kiittää veteraaneja ja pitää muistot elävinä.

Nyt linnun lailla laulaa tää maa
ja sen kuulla saa kauas merienkin taa.
Nyt kiittää vain saamme, miten helppo hengittää.
Me vastuumme jaamme ja se meille jää.

Lapsenlapsille kerrottu muistoista näin
ja me lauletaan niitä viel’ eteenpäin.
Ei himmene muistot. Me se luvataan.

Annan vahvan katselu- ja kuuntelusuosituksen: http://eihimmenemuistot.fi/

Laulua kuunnellessani mieleeni nousi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin usein toistama viesti: Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.

Eija-Riitta Somessa