102

Pekka

Aittakumpu

ikä 37 vuotta
pastori, filosofian maisteri
Oulu
#suomenarvoisiatekoja

Kuka olen?


Olen perhetyön pappi Haukiputaalla. Asumme perheeni kanssa Kiimingissä. Juureni ovat Kuusamossa ja Pudasjärvellä.

Olen filosofian ja teologian maisteri. Esikoisromaanini kirjoitin sisäilmaongelmista.

Suomen arvoiset teemani


Työssäni kohtaan erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Elämä on lahja, jota tulee varjella syntymättömästä elämästä sen iltaan saakka.

Meidän on alkiolaisen aatteen pohjalta ra­ken­net­ta­va Suo­mea, jos­sa jo­kai­ses­ta huol­ehditaan ja jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suu­det opis­kel­la, yrittää ja teh­dä työ­tä. Köyhän asiaa ja maaseutua ei pidä unohtaa.

On pidettävä esillä, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Lapsiperheiden kodinhoitajat ja lapsilisien ostovoima pitää saada takaisin.

Parhaan tuloksen saamme, kun rakennamme yhteisiä asioita perinteisten kestävien arvojen varaan.

Blogi


Unohtiko Keskusta köyhän asian?

6.3.2019

Iijokiseutu 6.3.2019

Viime aikoina on väitetty, että keskustapuolue olisi unohtanut tärkeän köyhän asian.
On totta, että Sipilän hallitus ei ole valtakunnan mediassa juuri saanut myönteistä julkisuutta. Pääasiassa media on keskittynyt ruotimaan sivuseikkoja ja kertomaan asioista, joissa on korjattavaa. Hallituksen tekemiä satoja hyviä päätöksiä ei ole liiemmin huomioitu.

Toimittajana ja viestinnän asiantuntijana tiedän, että mediaa kiinnostavat vastakkainasettelu ja epäkohdat. Se kuuluu journalismiin, mutta niin kuuluu myös pyrkimys totuuteen. Jälkimmäinen unohdetaan liian usein, ja asioista syntyy vääränlainen kuva.

Faktojen pohjalta ei voi sanoa muuta kuin, että keskusta ei ole unohtanut köyhän asiaa. Sekin on tosiasia, että Suomen talous oli neljä vuotta sitten karmeassa kunnossa. Kaikki tiesivät, että tuleva hallitus joutuu tekemään myös kipeitä ratkaisuja.

Merkittävin yksittäinen Sipilän hallituksen saavutus on 140 000 uutta työpaikkaa, joista valtaosa on yksityisen puolen kokoaikaisia vakituisia työpaikkoja. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lähes puolittunut 67 000:een.

Työpaikka tuo tekijälleen rahallisen palkan, mutta myös runsaasti henkistä hyvinvointia. Samalla se vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja tuo valtiolle verotuloja.

Kun työllisyys ja sen kautta valtion talous on saatu kuntoon, voidaan paremmin muistaa myös köyhän asiaa. Sipilän hallituskaudella kaikkein eniten on kevennetty pieni- ja keskituloisten verotusta.

Listataanpa vielä muutama Sipilän hallituksen köyhän asiaa edistänyt toimi, koska kaikki eivät tähän tekstiin mahdu:

- pienituloisimmat vapautettiin kokonaan Yle-verosta
- pienituloisten perheiden opiskelijoille perustettiin 47 euron kuukausittainen oppimateriaalilisä
- pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja korotettiin reilulla 90 eurolla kuukaudessa
- takuueläkkeen tasoa korotettiin lähes 40 €/kk
- vähävaraisimpien perheiden lapset pääsivät kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen
- lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin
- opintotuen huoltajakorotus (75 €/kk) palautettiin
- noin 110 000 opiskelijan asumisen tukea korotettiin.

Köyhän asiaa ei ole unohdettu eikä pidä unohtaa. Maamme talous on nyt saatu kestävälle pohjalle, ja on aika entisestään parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Lapsi on yhteiskunnalle tuottoisa investointi

5.3.2019

Sanomalehti Kaleva 5.3.2019

Kaikkien tuntema tosiasia on, että ihmiselämän perusta luodaan pitkälti lapsuudessa ja erityisesti varhaisina ikävuosina. Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudelle on ratkaisevan tärkeää, millaiset lähtökohdat annamme lapsillemme ja miten tuemme isiä ja äitejä kasvatus- ja huolenpitotehtävässä.

Tällä hetkellä monissa perheissä voidaan huonosti. Tämä näkyy lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymisenä, lapsiperheköyhyytenä, nuorten syrjäytymisenä, päihteiden ongelmakäyttönä ja avioeroina.

Perheiden hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta onko se näkynyt käytännössä? Viime vuosikymmeninä on lähinnä keskitytty kampeamaan kotiäidit tuottavan työnsä ääreltä töihin kodin ulkopuolelle ja kaikki lapset päivähoidon piiriin. Tällä tavalla perheille ja koko yhteiskunnalle on tehty karhunpalvelus, sillä – kuten nyt nähdään – se on vain syventänyt ongelmia. Perinteiset perhearvot tarvitsevat kunnianpalautuksen – se on totta.

Maassamme on pitkälti unohdettu, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja että lapsen ja nuoren hyvinvointi lähtee hänen kodistaan. Erityisesti lapsen koti on hänen vanhempiensa välisessä suhteessa. Jos kotiasiat eivät ole kunnossa, jää varhaiskasvatuksen ja koulun harteille liian paljon.

Lapsi ja nuori on itsessään arvokas. Yhteiskunnassamme on valitettavan laajasti unohdettu, että lapsi on myös kansantaloudellisesti kannattava investointi. Jos lapsen kasvatukseen ja koulutukseen sijoitetaan 0,25 miljoonaa euroa, lapsi puolestaan vartuttuaan tuottaa 35 työvuoden aikana 5,2 miljoonaa euroa bruttokansantuotteena ja verotuloina. Kannattavuus nousee perheen lapsiluvun kasvaessa.

Lapsiperheiden tilanne vaikuttaa syvästi koko yhteiskuntaan. Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy myös peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa, jatko-opinnoissa, asepalveluksessa ja työelämässä – koko elämänkaaren ajan ja vielä vanhuuden päivinä. Turvallinen lapsuus antaa hyvät lähtökohdat koko elämään ja mahdollisuuden osallistua aikanaan yhteiskunnan rakentamiseen omalla työllään.

Tärkeimmät toimet perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on kitkeä lapsiperheköyhyyttä ja järjestää konkreettinen kotiapu koko maassa perheiden tueksi.

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi keskeisimpiä toimia on korottaa lapsilisää, jonka ostovoima on romahtanut toistuvien leikkausten vuoksi. Korotus tulee tehdä ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään, koska tällöin se koskee kaikenkokoisia lapsiperheitä.

Lapsirikas-hankkeen valtakunnallisessa kyselyssä ilmeni, että lähes kaikki perheet toivovat arkeensa konkreettista kotiapua muun muassa lastenhoitoon ja askareisiin. Kodinhoitajien tarve koskettaa kaikenkokoisia lapsiperheitä esimerkiksi vanhemman sairastuessa. Emme elä kyläyhteisössä, jossa apua oli eri tavalla saatavilla kuin nyky-yhteiskunnassa.

Lapsiperheköyhyyttä vähentämällä ja kotiapua tarjoamalla vahvistamme koko yhteiskunnan perustaa: perheitä ja heidän hyvinvointiaan.

Pekka Aittakumpu
kaupunginvaltuutettu
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Oulu

Emmehän unohda yksin asuvia?

5.3.2019

Forum24-kaupunkilehti 5.3.2019

Politiikassa puhutaan paljon lapsiperheistä – niin pitääkin. Tärkeää on huomioida myös perheet, jonka muodostaa yksi ihminen. Yksin asuvien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, ja heitä on maassamme yli miljoona.

Yksin asuminen on eri asia kuin yksinäisyys. Myös parisuhteessa ja yhdessä asuva voi kokea syvää yksinäisyyttä. Yksinäisyys on sisäinen kokemus siitä, että minulla ei ole riittävää yhteyttä toisiin ihmisiin.

Valtaosa yksin asuvista voi hyvin ja on tyytyväisiä elämäänsä. Valtioneuvoston viime marraskuussa julkistetussa selvityksessä todetaan kuitenkin, että toimeentulo-ongelmat ja työttömyys yhdistyvät yksinasuvilla muita useammin terveyden tai muun hyvinvoinnin ongelmiin. Myönteinen viesti selvityksessä oli, että yksin asuvat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut keskimäärin lähes yhtä hyvin kuin sellaiset, jotka eivät asu yksin.

Suomessa yksin asuminen jakautuu epätasaisesti sekä iän että asuinpaikan ja avun tarpeen näkökulmasta. Sen vuoksi yksin asuvia ei voi tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, josta voisi tehdä yleistettyjä johtopäätöksiä.

Valtioneuvoston selvityksestä ilmeni, että yksin asuvista noin joka kolmas elää köyhyysrajan alapuolella ja että toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Poliittisessa päätöksenteossa olisikin hyvä ottaa paremmin huomioon, että yksin asuvilla asumisen kustannukset ovat korkeat ja asumismuotona on muita useammin vuokra-asuminen.

Yksin asumisesta tekee kallista se, että kaikki on kustannettava itse. Yksiöiden neliöhinnat ovat kalliimpia kuin isommissa asunnoissa. Myös muu eläminen maksaa henkilöä kohden enemmän, kun kuluja ei voi jakaa kenenkään kanssa.

Yksin asuvien määrä näyttää kasvavan vuosittain. On tärkeää selvittää entistä paremmin yksin asuvien toiveita ja tarpeita niin valtakunnallisesti kuin paikallisella tasolla. Millaisia uusia näkemyksiä voisi löytyä esimerkiksi yksin asuvien huomioimiseen sosiaalipalveluissa?

Uusille avauksille olisi tarvetta myös asuinalueiden ja rakennusten suunnittelussa. On selvä, että kaikki eivät edes halua elämäänsä lisää yhteisöllisyyttä, mutta sitä pitäisi olla tarjolla heille, jotka sitä kaipaavat.

Eipä unohdeta liikuntaa ja kulttuuria!

27.2.2019

Oulu-lehti 26.2.2019

Eduskuntavaalien puheissa tietyt teemat ovat jatkuvasti esillä. Samalla on huomattava, että kulttuuri- ja liikunta jäävät jopa kokonaan paitsioon. Esimerkiksi Suomen suosituimpiin lukeutuvassa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien eduskuntavaalikoneessa ei ole yhtäkään kysymystä näistä aiheista.

Kulttuurin ja liikunnan merkitys ihmisen fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille tiedetään. Ne luovat terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäisevät tehokkaasti monia ongelmia.

Pohja hyville liikunta- ja kulttuuriharrastuksille luodaan lapsuudessa. Tarvitsemmekin sen kaltaisia linjauksia kuin Suomen keskusta on esittänyt, että vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille ryhdyttäisiin maksamaan harrastelisää.

Kulttuurilla ja siihen sisältyvällä taide-elämällä oli ratkaiseva merkitys Suomen itsenäistymisessä. Kirjallisuus, kuvataiteet ja musiikki loivat kuvaa yhteisistä juurista, yhteisistä arvoista ja yhtenäisestä kansasta.

Suomalaiset ovat arvostaneet kulttuurin tekijöitään. Siitä kertoo esimerkiksi se, että henkilöä koskevista liputuspäivistä kuusi on nimetty runoilijalle tai kirjailijalle, yksi säveltäjälle ja yksi Suomen marsalkalle. Helmikuun 28. päivä vietetään Kalevalan päivää kansalliseepoksemme merkeissä.

Ymmärrämmekö edelleen kulttuurin ja liikunnan merkityksen? Ainakin on selvää, että elämme monin tavoin pinnallista, viihteellistä ja kiireistä aikaa. Liian usein asioiden arvoa mitataan pelkästään taloudellisen hyödyn perusteella.

On aiheellista kysyä, onko hyvien taide- ja liikuntaharrastusten tuoman hyvinvoinnin sivuuttaminen ollut ainakin osittain vaikuttamassa mielenterveysongelmien lisääntymiseen maassamme. Tarvitsemme enemmän keskustelua taiteen ja liikunnan merkityksestä.

Tarvitsemme myös rohkeita toimenpiteitä. Oulun hakeminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on parhaimmillaan piristysruiske ja hyvinvoinnin lähde koko Pohjois-Suomelle.

Pekka Aittakumpu

kirjailija
kaupunginvaltuutettu
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Sinäkin voit vaikuttaa politiikan ilmapiiriin

23.1.2019

Rantalakeus 23.1.2019

Maas­sam­me on vii­me ai­koi­na pu­hut­tu pal­jon sii­tä, mi­ten il­ma­pii­ri po­li­tii­kas­sa on ki­ris­ty­nyt. Kes­kus­te­lun kär­jis­ty­mi­nen on nä­ky­nyt myös mei­dän alu­eel­lam­me muun mu­as­sa kun­ta­po­li­tii­kan pu­hen­vuo­rois­sa. Esi­mer­kik­si Ou­lun­sa­lon ja mui­den kau­pun­gin niin sa­not­tu­jen reu­na-alui­den pal­ve­lui­ta puo­lus­ta­via on ni­mi­tel­ty hal­ven­ta­vaan sä­vyyn ky­lä­poi­i­ti­koik­si.

Huo­mi­o­ta on kiin­ni­tet­ty myös sii­hen, et­tä po­li­tii­kan ul­ko­puo­lel­la­kin pu­heen­vuo­rot ovat kär­jis­ty­neet. Kuu­lem­me ja lu­em­me esi­mer­kik­si so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa lii­an usein kom­ment­te­ja, jois­sa sävy on ival­li­nen, pil­kal­li­nen ja tois­ta osa­puol­ta lyt­tää­vä. Meis­tä jo­kai­nen voi vai­kut­taa kes­kus­te­lui­hin tuo­mal­la nii­hin ra­ken­ta­via ja asi­al­li­sia pu­heen­vuo­ro­ja. Juo­rui­luun ei kan­na­ta läh­teä mu­kaan.

Van­ha suo­ma­lai­nen vii­saus sa­noo, et­tä met­sä vas­taa niin kuin sin­ne huu­de­taan. Niin po­li­tii­kas­sa kuin kai­kes­sa elä­mäs­sä tu­li­si muis­taa, et­tä myön­tei­sim­pään tu­lok­seen pää­see ar­vos­ta­val­la pu­heel­la. Asi­ois­ta voi ol­la eri miel­tä ra­ken­ta­vas­ti.

Lap­set ja nuo­ret saa­vat kou­lus­sa ope­tus­ta so­si­aa­li­sen me­di­an ja verk­ko­maa­il­man käy­tös­tä. Sii­nä yh­tey­des­sä on tär­ke­ää tuo­da esil­le, et­tä kän­ny­kän tai tie­to­ko­neen ää­rel­lä pä­te­vät sa­mat käyt­täy­ty­mi­sen pe­li­sään­nöt kuin kai­kes­sa muus­sa­kin elä­mäs­sä. Tär­kein kas­va­tus­työ teh­dään ko­deis­sa, jois­sa lap­si op­pii ys­tä­väl­li­sen ja kaik­kia ar­vos­ta­van pu­heen van­hem­mil­taan.

Eri­tyi­ses­ti edus­kun­ta­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä tu­lee esiin, et­tä kan­sa­ne­dus­ta­jan­kin voi ol­la vai­kea saa­da jul­ki­suut­ta. Ne­ga­tii­vi­nen huo­mio voi hou­ku­tel­la, kos­ka mo­nes­ti käy niin, et­tä vaik­ka muut hauk­ku­vat, omat kiit­tä­vät ja hen­ki­lö­koh­tai­nen kan­na­tus jopa nou­see. Moni tie­do­tus­vä­li­ne tart­tuu asi­aan sitä ha­na­kam­min mitä rä­vä­käm­pi ulos­tu­lo on ky­sees­sä.

Tämä kaik­ki en­ti­ses­tään li­sää kär­jis­tyk­siä, vas­tak­kai­na­set­te­lua ja ky­räi­lyä eri puo­lu­ei­den ja ryh­mit­ty­mien kes­ken sekä luo ja sy­ven­tää ja­ko­lin­jo­ja.

Oli­si toi­vot­ta­vaa, et­tä niin vaa­le­ja en­nen kuin nii­den jäl­keen py­syt­täi­siin asi­a­lin­jal­la. Hyvä idea, kan­na­not­to tai ko­ko­nai­nen aa­te ei tar­vit­se tu­ek­seen mui­den lyt­tää­mis­tä. Tar­vi­taan malt­tia.

Me­di­an­kin toi­voi­si omal­ta osal­taan osal­lis­tu­van kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin ter­veh­ty­mi­seen. Sen­kin on ajoit­tain hyvä kat­soa pei­liin ja poh­tia sitä, mil­le an­nan pals­ta­ti­laa, min­kä taas jä­tän ker­to­mat­ta ja en­nen kaik­kea: mil­lä ta­val­la ker­ron asi­ois­ta.

Eten­kin leh­dis­tö on pe­rin­tei­ses­ti miel­tä­nyt, et­tä sil­lä on tär­keä roo­li pait­si tie­don­vä­lit­tä­jä­nä myös kan­san si­vis­tä­jä­nä. Si­vis­tyk­seen kuu­luu myös asi­al­li­nen ja ar­vo­kas tapa kes­kus­tel­la. Tä­män pi­täi­si kos­kea myös me­di­aa it­se­ään.

Toi­sen lyö­mi­nen tai sil­lä mäs­säi­ly ei ra­ken­na mi­tään, vaan ve­tää asi­oi­ta en­tis­tä pa­hem­paan sol­muun.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu
Kan­sa­ne­dus­ta­ja­eh­do­kas (Kesk.)
Ou­lu

Kohtuuhintainen sähkö turvattava haja-asutusalueille

10.1.2019

Iijokiseutu 9.1.2019, Koillismaan Uutiset 10.1.2019

Sähköverkot vapautettiin yhteiskunnan valvontavastuusta vuoden 2013 sähkömarkkinalain uudistuksessa. Tuolloisen sinipunahallituksen aikana myös myytiin muun muassa valtion pääosakkaan, Fortumin sähköverkot, pääosiltaan ulkomaisten omistamalle Caruna Oy:lle.

Samanaikaisesti muutettiin Suomen Energiamarkkinaviraston valvontavastuuta, mikä aiheutti ikävät seuraukset sähkön toimintavarmuudelle. Vuoteen 2012 asti Energiamarkkinavirasto asetti vuosittaisen liikevoittokaton, mikä vuonna 2012 oli 5,6 prosenttia. Asetetut sanktiot liikevoiton ylityksistä estivät ylisuuret voitot.

Nykyinen Energiavirasto valvoo vain nelivuotiskausittain tilannetta yhtiöittäin. Sähköyhtiöt pystyvät maksamaan omistajille suuria liikevoittoja korottamalla asiakkaiden maksuja. Yhtiöt eivät ole osoittaneet kylliksi varoja sähköverkon ja -linjojen toimintavarmuuksien parantamiseen. On turha syyttää ilmasto-olosuhteita sähkökatkoista, joita on viime päivinäkin ollut 120 000 asiakkaalla.

Nyt vaaditaan sähköverkkojen kallista kaapelointia erityisesti haja-asutusalueille. Kaapelit soveltuvat joihinkin tapauksiin, vaikka pääosa haja-asutusalueen verkoista voi olla avojohtoja, kun vain huolehditaan raivauksista ja linjojen kunnossapidosta.

Verkkoyhtiöt ovat kiinnostuneita kalliiden kaapelointien tekemisestä, koska liikevoiton jakaminen riippuu verkkoon sijoitetuista kustannuksista. Verkkoon sijoitetut kustannukset eivät saisi olla liikeosinkojen jakoperusteena. Verkkoyhtiöille ei myöskään pitäisi antaa yksipuolista sähkön katkaisuoikeutta, kuten yhtiöt ovat vaatineet.

On harmillista, että verkkoyhtiöt ovat erottaneet eri yhtiöiksi kaupunkiverkot ja haja-asutusalueen sähköverkot. Tällöin yhtiö pystyy pitämään kaupunkiverkkojen hinnat halvempina. Esimerkiksi Caruna Oy:llä on erikseen Espoon Caruna Oy ja muuta maata koskeva Caruna Oy.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut uudistettu yksityistielaki sallii kaapeleiden sijoittamisen yksityisteiden tiealueelle. Tätä oikeutta tulisi tarkastella uudelleen, koska kokemukset osoittavat, että kaapeloinneista aiheutuu tieosakkaille suuria haittoja ja lisäkustannuksia.

Nyt tarvitaan toimia, jotta kansalaisten perustarpeisiin ja turvallisuuteen kuuluva sähkö saadaan takaisin yhteiskunnan hallintaan. Hyvän lähtökohdan antaisi vuoden 2007 sähkömarkkinalaki sekä silloinen Energiamarkkinaviraston vuosittainen valvonta liikevoittojen maksimoinnin hillitsemiseksi.

Erityisesti haja-asutusalueiden kohtuuhintaisen sähkön siirron ja jakelun turvaaminen tulisi olla ensi hallituskauden tärkeimpiä ihmisten perusturvallisuuteen kuuluvia asioita, jopa hallitusneuvottelujen aiheena.

Kalenteri


    Tupailta Oulussa

    11.4.2019 klo 19:00
    Kultasirkuntie 9

    Tule Karjuloiden kotiin kahville, juttelemaan ja kuuntelemaan Pekan puhe!

    Vaalitilaisuus Kiimingin Huttukylässä

    12.4.2019 klo 19:00
    Koitelinkoskentie 720

    Tule Huttukylän nuorisoseurantalolle kahville ja kuuntelemaan Pekan puhe. Ohjelmassa myös arvontaa.

    Tupailta Pudasjärvellä

    13.4.2019 klo 15:00
    Kuokantie 36

    Tule Pärjänsuolle Kiurujen kotiin kahville ja kuuntelemaan Pekan puhe. Ohjelmassa myös arvontaa.

    Tupailta Kiimingin Kolamäessä

    13.4.2019 klo 19:00
    Rengastie 47 B 5

    Tule Ekdahlien kotiin kahville ja kuuntelemaan Pekan puhe. Ohjelmassa myös arvontaa.

Pekka Somessa


Pekka Aittakumpu
24.04.2019 10:02
Kauden alussa pääsin aakkosten vuoksi istuntosalin eturiviin. Antti Rinne äänestettiin eduskunnan puhemieheksi, kuten ryhmät olivat etukäteen sopineet. Nyt äänestetään varapuhemiehistä.
Pekka Aittakumpu
24.04.2019 05:57
Uusi eduskunta kokoontuu ensimmäisen kerran täysistuntoon tänään klo 12. Aloitamme puhemiehen ja varapuhemiesten vaaleilla. Suora lähetys Areenassa.
Pekka Aittakumpu
24.04.2019 05:50
Uusi #eduskunta tänään ensimmäistä kertaa isoon saliin. Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit. Suora lähetys Areenassa. Eduskunnan täysistunnot Yle Areenassa: https://t.co/Xdyafr3oYE #yleareena
Pekka Aittakumpu
23.04.2019 15:20
Työ eduskuntatalossa alkoi tänään ryhmäkokouksella, valtakirjan tarkastuksella ja perehtymisellä. Huomenna jatketaan! 😊🍀
Pekka Aittakumpu
18.04.2019 14:54
Hauraan kuoren alla on syntymässä jotain uutta ja ihmeellistä. Siunattua pääsiäistä!
Pekka Aittakumpu
18.04.2019 14:11
Kiitos luottamuksesta! Tässä on Keskustan uusi eduskuntaryhmä. On ilo kuulua tähän joukkoon! #vaali2019 #suomenarvoisiatekoja @suomenmaa
Pekka Aittakumpu
16.04.2019 15:38
Eduskuntatyö alkaa tiistaina 23.4. Silloin on myös ensimmäinen Keskustan eduskuntaryhmän kokous. Perehtyminen materiaaleihin on jo vauhdissa. 🍀 Tämä opas löytyy myös eduskunnan verkkosivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/uusille_edustajille/Documents/Vaalikauden%202019-2022%20aloitus%20-%20eduskuntatyöhön%20perehtyminen.pdf
Pekka Aittakumpu
15.04.2019 14:47
Aurinko häikäisi tänään Rotuaarilla, kun uudet kansanedustajat kukitettiin. Sain pitää kiitospuheen valittujen puolesta. Kiitos luottamuksesta! ☀️
Pekka Aittakumpu
15.04.2019 05:35
Lämmin kiitos luottamuksesta! 🍀 Vaalivalvojaisia vietimme Oulunsalo-talossa.
Pekka Aittakumpu
14.04.2019 17:43
Jännitys vaalivalvojaisissa Oulunsalossa tiivistyy.
Pekka Aittakumpu
14.04.2019 05:50
Vaalikampanjointi on nyt takana. Lämmin kiitos kaikille kampanjaani tukeneille ja eri tavoin muistaneille! Kokemus oli opettavainen ja antoisa. Tilaisuuksia pidimme kaikkiaan 185. Tänään Suomi äänestää ja liputtaa sen merkiksi. Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kyse on yhteisten asioiden hoitamisesta ja luottamuksesta. Kannattaa käyttää äänioikeuttaan. Hyvää kansanvallan juhlapäivää!
Pekka Aittakumpu
13.04.2019 14:32
Päivän tunnelmia: Tuira, Rotuaari, Pärjänsuo, Kurenalus. Seuraavaksi Kiimingin S-market ja tupailta Kolamäessä. #kaikkiyhteenpekkaan #suomenarvoisiatekoja #vaalit2019
+