Martti Talja: Työpaikkoja luodaan yhteistyöllä, ei pelottelulla

Keskusta.fi / Ajankohtaista / Uutiset / Martti Talja: Työpaikkoja luodaan yhteistyöllä, ei pelottelulla
8.5.2018 14:11
martti_talja.jpg

Keskustan kansanedustaja Martti Talja piti Keskustan ryhmäpuheenvuoron eduskunnan välikysymyskeskustelussa nuorten työehdoista.

Välikysymys nuorten työehdoista 8.5.2018 klo 14.00, eduskunta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja Martti Talja

  

Työpaikkoja luodaan yhteistyöllä, ei pelottelulla

 

Kolmen viime vuoden tärkein aikaansaannos on, että 90 000 suomalaista on saanut työpaikan.

Työpaikka on jokaiselle meistä iso asia, mutta etenkin nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa. Työpaikka antaa turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Nuorten työttömyys paheni viime vaalikauden, kun SDP oli hallituksessa, sen ajama nuorisotakuu oli voimassa ja puolueella vieläpä oli työministerin salkku. Kaikkineen Suomeen tuli 100 000 työtöntä lisää.

Nyt nuorten työttömyys sen sijaan vähenee. Uusimpien tilastojen mukaan maaliskuussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 32 200 työ- ja elinkeinotoimistoissa. Se on 6 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Keskusta tekikin SDP:lle vappuna vastavälikysymyksen työllisyyden parantamisesta. Vastausta siihen ei ole kuulunut.

Kysymme siksi uudelleen, mikä on SDP:n vaihtoehto työllisyyden parantamiseksi? Miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu töitä ja jotka sitä kautta osaltaan hillitsevät eriarvoistumista? Isänmaata voisi palvella myös oppositiosta esittämällä harkittuja ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Yliampuva pelottelu ei sen sijaan luo yhdellekään nuorelle tai kenellekään muulle työpaikkaa.

 

Pätkätyökin on parempi kuin ei työtä ollenkaan

Jokainen työtön, ja pahimmillaan syrjäytynyt nuori, on liikaa. On käännettävä kaikki kivet, että nämä nuoret saadaan elämän syrjään kiinni. Työpaikka – lyhytaikainenkin - on tässä iso osa ratkaisua. Hallitus on totisesti kääntänyt kiviä tuloksellisesti!

Nuorten palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotetaan siksi, että yhä useampi nuori voisi saada jalkansa työpaikan oven väliin. Työllistämisen ja työllistymisen kynnystä on edelleen madallettava.

Uudistus on osaltaan vastaus myös nuorten omiin huoliin. Yleisen työttömyyskassan alaisen, yli 90 000 jäsenen YTK-yhdistyksen tuoreen kyselyn mukaan nuoria huolettavat työelämässä nimenomaan työttömyys ja arjessa jaksaminen. Työpaikan puuttuminen luo epävarmuutta ja se puolestaan heikentää esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa perhe.

Nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelupisteiden toiminta on vakinaistettu ja etsivään nuorisotyöhön laitetaan voimavaroja. Näin voidaan auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

 

Työn lisäksi myös koulutuksella torjutaan syrjäytymistä

Tasa-arvoinen yhteiskunta perustuu koulunkäynnin yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikkialla maassa.

Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Suomesta ei saa tulla luokkayhteiskuntaa, jossa nuoren mahdollisuudet rakentaa elämäänsä riippuvat vanhempien lompakon paksuudesta.

On oikeudenmukaista ja Keskustan tavoitteiden mukaista, että toisella asteella opiskelevien, etenkin heikoimmassa asemassa olevien nuorten oppimateriaalikustannuksia helpotetaan.

Koulunkäynti on työpaikan ohella kestävin tapa kitkeä nuorten syrjäytymistä. Lähivuosina voimavaroja on laitettava ennen muuta ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on jo lisätty tälle vuodelle. Oppimisen tukea on lisätty.

On myös huolehdittava, että pienituloisimpienkin perheiden nuorilla on mahdollisuus harrastaa ja turvattava nuorten mielenterveyspalvelut. Tästäkin syystä sote- ja maakuntauudistus on tärkeää viedä tänä keväänä maaliin.

Nuorten ongelmien tausta on usein lapsuudessa. Siksi lasten ja perheiden palveluja on uudistettu niin, että koteja voidaan auttaa ajoissa.

 

Työelämän uusi normaali koostuu monista palasista

Tulevien eduskuntavaalien pääkysymyksiä on, jatketaanko Suomessa tämän vaalikauden työllistävää politiikkaa vai palataanko siihen politiikkaan, jonka seurauksena maamme ajautui vakaviin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin.

Keskustan tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 nyt työtä vailla olevaa saa työpaikan. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen, kunhan pidämme Suomen luottamus- ja sopimusyhteiskuntana.

SDP:n ja valitettavasti myös osan ammattiyhdistysliikettä harjoittaman pelottelun ja vastakkainasettelun sijaan tarvitaan yhteinen näkemys siitä, miten huolehdimme työelämän turvallisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Työ, työelämä ja työmarkkinat muuttuvat alustatalouden ja digitalisaation myötä, halusimmepa tai emme. Siksi myös perusturvaa on uudistettava perustulon suuntaan.

On tärkeää, että keskustelussa kuunnellaan myös itsensä työllistäviä, työttömiä, opiskelijoita ja muita, joiden ääni ei tähän mennessä ole riittävästi kuulunut. Heistä moni elää jo ”uudessa normaalissa” tehden välillä töitä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempia yhtä aikaa.

Mainitsemani kyselyn mukaan yli 60 prosenttia nuorista suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti.

Meidän päättäjien tehtävä on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa teoilla. Ei heikentää sitä puheilla, jotka eivät ole tästä maailmasta.