Ilmastopolitiikasta energiapolitiikan suunnannäyttäjä

Suomessa tarvitaan paljon energiaa. Meillä on kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja paljon energiaa käyttävä tuotantorakenne.  

Energian riittävyydestä, toimitusvarmuudesta ja kohtuuhintaisuudesta huolehtiminen on tärkeä energiapoliittinen ja yhteiskunnallinen tehtävä.  

Kokonaisenergian kulutus on kaksinkertaistunut noin 30 vuoden aikana. Sähkön kulutus on nelinkertaistunut samana aikana. Energian kulutus kasvaa vielä lähitulevaisuudessakin. Energian säästötoimien voimakkaalla tehostamisella kasvua on hillittävä, mutta samalla kasvuun on varauduttava. 

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi kasvihuonekaasujen vähentämisen vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta. EU:n ulkopuolisten maiden sitoutuessa vastaaviin vähennyksiin, vähennystavoitteen tulisi komission mukaan olla kehittyneiden maiden osalta 30% vuoden 1990 tasosta. Suomen nykyinen päästötavoite vuosille 2008 - 12 on 71 miljoonan hiilidioksiditonnia (CO2- tonnia) eli vuoden 1990 päästöjen määrä. Päästöt vuonna 2004 olivat Suomessa noin 80 miljoonaa CO2- tonnia. 

Ilmastomuutos on aikamme suurimpia haasteita. Suomen ja suomalaisten on kannettava osavastuu maailman ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Tämän tehtävän hoitaminen varmistamalla samalla riittävä kokonais- ja sähköenergian tarjonta on suuri haaste.   

Keskustan mielestä 

·         Suomen tulee tukea Euroopan unionin pyrkimyksiä kasvihuonepäästöjen 20 %:n vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä. Unionin ohella vastuunkantoon on välttämättä saatava myös muut kehittyneet maat. Tämä koskee erityisesti vielä kunnianhimoisempien päästövähennystavoitteiden asettamista.     

·         Vähennystaakan maakohtaisessa jaossa tulee huomioida eri maiden erikoisolosuhteet ja jo tehdyt toimenpiteet huomioida.

·         Suurin paine päästöjen vähentämiseen kohdistuu Suomessa energiasektorille.

·         Energian säästötoimia on tehostettava ja energiatehokkuutta on parannettava eri energian käyttökohteissa EU:n asettamien tavoitteiden (20%) mukaisesti maakohtaisesti jo tehdyt toimet huomioiden.

Energiaomavaraisuutta lisättävä radikaalisti – uusiutuvien ja biopohjaisten energiavaihtoehtojen käyttö lähes kaksinkertaistettava 

Suomen energiahuolto perustuu tällä hetkellä suuressa määrin maan rajojen ulkopuolelta tuotavien energiaraaka-aineiden varaan. Energiaomavaraisuutemme on noin 30% kokonaisenergiasta ja sähköntuotannosta noin 34 %.  Uusiutuvien energialähteiden osuus on vajaa neljännes kokonaisenergian ja runsas neljännes sähköntuotannossa.

Energiaomavaraisuuden tuntuva lisääminen on ilmastokysymyksen ohella toinen keskeinen energiapoliittinen tehtävä. Se on tärkeä toimitusvarmuuden, pitkällä tähtäyksellä myös hintavakauden, suomalaisen työn ja aluetalouden kannalta.   

Suomessa onkin paljon hyödyntämättömiä uusiutuvia ja kotimaisia energiavaroja, metsissä, turvesoilla, vesistöissä ja pelloilla. Myös Suomessa pienen energialisän tarjoaa tuuli ja aurinko. 

Maailmanlaajuisesti (YK:n ilmastopaneeli) turvetta ei ole toistaiseksi hyväksytty uusiutuvaksi tai hitaasti uudistuvaksi energiaraaka-aineeksi, vaikka se sitä monien tiedemiesten mielestä onkin. Turpeen päästökerroin on kivihiilen tasoa ja sen polton päästöt lasketaan kansalliseen päästötaseeseen. Mahdollista ja toivottavaa kuitenkin on, että turpeen uusiutuvuuden tunnustaminen etenee mm. EU:ssa ja sitä kautta YK:ssa, mikä on asiassa ratkaisevaa. 

Ilmastokysymyksen vastuullinen hoito, energia toimitusvarmuuden turvaaminen ja energiaomavaraisuuden nostaminen vaatii Suomen energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2020 mennessä monin eri tavoin. 

Suomen on varauduttava vuoteen 2020 mennessä nostamaan yhtä aikaa käytettävissä olevaa sähköntuotantokapasiteettia nyt valmiina tai rakenteilla olevasta noin 15 300 megawatista (MW) 1500 - 2000 MW:lla. 

Kaukolämpökapasiteettia on varauduttava lisäämään 50 – 100 %:lla.  

Keskustan tavoite vuoteen 2020 mennessä on, 

• että Suomen energiajärjestelmää kehitetään hajautettuna ja moniin vaihtoehtoihin nojautuvana energiajärjestelmänä niin, että mitään taloudellisesti ja ympäristöllisesti välttämätöntä ja hyväksyttävää, kilpailukykyistä ja turvallista kotimaista energiavaihtoehtoa ei suljeta pois.
• että Suomen energiaomavaraisuus nostetaan vähintään 40 %:iin.
• että uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus nostetaan vähintään 35 %:iin ja
• että metsänkasvu turvataan edellä mainittuihin energian lisätarpeisiin.
• että tieteelliseen näyttöön perustuen Suomi ponnistelee turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi.  

Eri energiamuotojen osalta näiden periaatteiden toteuttaminen merkitsee Keskustan mielestä sitä, 

·         että hiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa on vähennettävä radikaalisti jo vuoteen 2020 mennessä, ja että niiden käytöstä luovutaan pian tämän jälkeen kokonaan, kun hiilen korvaaminen rannikkoalueilla on ratkaistu. Samalla varaudutaan "puhtaan hiilen" teknologian läpimurtoon.

·         että uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden kulutusta on lisättävä erittäin voimakkaasti kaikissa tuotantomuodoissa, ja että tähän tarvittavan julkisen rahoituksen riittävyys turvataan.

·         että voimavaroja uusiutuvan ja biopohjaisen energiatutkimuksen ja - teknologian tarpeisiin on lisättävä sekä valtion että yksityisen sektorin toimesta.

·         että varmistetaan niiden kilpailukyky erillisten selvitysten perusteella joko sertifikaatein tai syöttötariffein.

·         että jätteen energiakäytön tiellä olevat tarpeettomat esteet poistetaan ja jätteen energiakäyttöä lisätään voimakkaasti lämmön, sähkön ja liikennepolttoaineiden tuotannossa.  

·         että yhteisen sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP-tuotanto) mahdollisuudet myös entistä pienemmissä yksiköissä turvataan varmistamalla pientuotannon verkkoon pääsy.

·         että kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden kotitalouskäytön tukijärjestelmiä laajennetaan ja rakennetaan aukottomiksi eri hallinnonalojen kesken.

·         että kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden energiaverottomuus toteutetaan riippumatta energian käyttötarkoituksesta.

·         että Suomi toimii yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja sähkön siirron pullonkaulojen poistamiseksi maiden väliltä yhteisellä markkina-alueella.

·         että yhteisten pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta parannetaan lisäämällä sähkökaupan läpinäkyvyyttä, ja että kilpailua lisätään kannustamalla tarvittaessa uusia toimijoita, yksityisiä tai valtio-omisteisia markkinoille.

·         että kantaverkkoyhteistyötä kohennetaan, tavoitteena yhteinen pohjoismainen kantaverkko. 

Vuoteen 2020 mennessä Suomen tulee hoitaa oma osuutensa sähkön tuotantokapasiteetin lisäämisessä ja lisätä kotimaisten energialähteiden osuutta sekä sähkön että lämmöntuotannossa Keskustan mielestä seuraavasti: 

• Puulla ja muilla uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoteho kaksinkertaistetaan eli sitä lisätään noin 1500 - 2000 MW:lla.

• Turpeen käyttö turvataan puun ohella yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa vähintään nykyisellä tasolla. Mikäli turve saadaan määriteltyä päästöttömäksi tai nykyistä vähempipäästöiseksi energialähteeksi, sen käyttöä myös sähkön ja lämmöntuotannossa lisätään tuntuvasti.

• Vesivoiman käyttöä lisätään jo rakennettujen laitosten tehoja nostamalla ja mahdollistamalla uuden vesivoiman rakentaminen. Tarvittavasta lainsäädännön uudistamisen onnistumisesta riippuen tehonlisä on 250 - 600 MW.

• Lisätään tuulivoimaa vähintään 100 - 200 MW:lla, mutta sen potentiaali on valtavasti suurempi. Mahdollisuuksien mukaan lisätään myös aurinkoenergiaa ja muita puhtaan energian käyttömuotoja.

• Edistetään markkinaehtoisin toimenpitein maakaasun käyttöä.

• Turvataan jätteen energiakäytön investoinnit (300 MW sähköä – 700 MW lämpöä) lakiuudistuksin ja investointituin.   

• Hyödynnetään biokaasun mahdollisuudet tilakohtaisena joko lämmön tai sähkön ja lämmön pienimuotoisten laitosten polttoaineena.

Kuvatuilla uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön lisäystoimilla voidaan pitkälti vastata energian lisätarpeeseen. Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä korvaamaan hiili- ja öljyenergian lämmön- ja sähköntuotantokäytön asteittaista lopettamista. Eniten saastuttava tuontienergian alasajo on välttämätöntä, jos ja kun Suomi kantaa osavastuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.  Erityisesti näistä syistä Suomessa on varauduttava myös ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen. 

Suomen ja yhteisen pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen on varauduttava lisääntyvään energiayhteistyöhön lähialueiden kanssa. Suomen on tarkoituksenmukaista ylläpitää suunnilleen nykymittaista sähkön tuontimahdollisuutta Venäjältä ja Baltiasta. 

Yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat voivat täydellisemmin kytkeytyä muun unionin sähkömarkkinoihin vasta niiden toimiessa markkinaehtoisesti 

Keskusta katsoo, 

• että erityisesti ilmastomuutoksen asettamista uusista haasteista johtuen lisäydinvoiman rakentamista on pidettävä mahdollisena.

• että Suomen tulee itse huolehtia oman ja vain oman ydinjätteensä loppusijoittamisesta.

• että sähkön tuonti ulkomailta tulisi tavoitteellisesti olemaan keskivesivuonna määrällisesti nykyisen suuruinen.

• että vastavuoroisuuteen perustuessaan ja kysynnän määrän ja vesitilanteen vaihdellessa tuonnin osuus voisi olla 0 - 15 %:n välillä. 

Liikenteen polttoaineissa suuri harppaus biopohjaisiin   

Toimiva liikennejärjestelmä on yhteiskunnallisesti tavattoman tärkeä. Liikenne on kuitenkin myös merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja tuottaen noin 12 miljoonaa ekvivalenttia CO2- tonnia vuodessa. 

Suomen ja koko EU:n energiaraaka-aineriippuvuus unionin ulkopuolisista maista on erittäin suuri. Erilaisten kriisit ja tuottajamaiden ratkaisut voivat aiheuttaa yhä useammin saatavuus- ja hintashokkeja. Suomen intressi on sekä ilmastokysymyksen että öljyriippuvuuden vuoksi vähentää välittömästi liikenteen öljyriippuvuutta. 

Vanhasen hallituksen esitysten pohjalta Suomessa siirrytään asteittain vuoden 2008 alusta lukien käyttämään liikenteessä biopohjaisia polttoaineita. Vuoteen 2010 mennessä vähintään 5,75 % kaikesta liikenteen polttoaineesta tulee olla biopohjaista. 

Keskustan mielestä 

• Suomen on parannettava energiaomavaraisuutta ja energian toimitusvarmuutta myös liikenteessä.

• Suomen liikenteen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä jatkossa radikaalisti.  

Uusiutuviin ja kotimaisiin energiavaihtoehtoihin perustuvien liikennepolttoaineiden käyttöä on rohkeasti lisättävä. Liikkeelle lähtö voi Suomessa tapahtua biodieselin osalta jo uusimpien sukupolvien teknologioiden tarjoamilla tuotteilla. 

Bensiiniä korvaavan etanolin tuotannossa teknologia on vielä vuosia perinteistä ja lähinnä peltobiomassaan perustuvaa. Alan tutkimuksen mahdollistaessa bensiiniä on päästävä korvaamaan uuden sukupolven teknologioilla, joissa raaka-aineena on lähinnä puu ja mahdollisesti turve. 

Raaka-aineperustansa vuoksi Suomella on hyvät edellytykset liikenteen biopolttoaineiden tuottamiseen etenkin siinä vaiheessa, kun siirrytään peltobiomassan käytöstä yhä enemmän metsän ja soiden biomassan käyttöön, ns. toisen sukupolven tuotteisiin. 

Biokaasu on lähes 100 %:sti uusiutuva liikenteen polttoaine. Suomessa sen tuottamiselle on paikallisesti eri puolilla maata hyvät edellytykset. Sopivia energialähteitä voivat olla muun muassa peltobiomassa ja soveltuvin osin biojäte. Biokaasun tuotantomuodot voivat olla tilakohtaisia tai suurempien bioraaka-aineiden hyödyntämiseen keskittyviä massalaitoksia. Biokaasun jakelujärjestelmän rakentaminen on vasta alkutaipaleella. 

Keskustan mielestä vuoteen 2020 mennessä  

• Suomessa jakelussa olevien liikenteen dieselpolttoaineiden tulee olla 100 %:sti biopohjaista.

• Bensiinissä vastaava biokomponentin tavoitteen tulee olla 20%. Bensiinin biokomponenttia tulee kuitenkin nostaa tästä niin nopeasti kuin alan teknologinen läpimurto sen sallii.

• Biopohjaisten liikennepolttoaineiden energiaverottomuus on toteutettava.

• Tavoitteen tulee olla, että Suomessa kyetään tuottamaan ainakin Suomessa kulutettava määrä liikenteen biopolttoaineita. Tässä tarkoituksessa valtiovallan on kansallisten ja EU:n hyväksymien tukijärjestelmien puitteissa tuettava kotimaisia liikenne-energian tuotantoinvestointeja, erityisesti pk-yrityksissä, tilakohtaiset tuotantoyksiköt mukaan lukien.

• Suomeen on luotava biokaasun monimuotoinen tuotanto- ja jakeluverkosto, joka kykenee tuottamaan 5 - 10 % liikenteen polttoaineista. Julkisessa liikenteessä biokaasun käyttömahdollisuudet ovat erityisen hyvät.

• Vähäpäästöisenä liikenteen polttoaineena edistetään myös maakaasun liikennekäyttöä.

• Autoverotus muutetaan ympäristöperusteiseksi vähäpäästöisiä teknologioita suosien (esimerkiksi hybridi- ja vetyautot).  

Energiatutkimuksen mallimaaksi - energiateknologian suurviejäksi  

Suomessa on lisättävä julkisia ja yksityisiä T&K -varoja energiasektorilla vastaamaan energiasektorin kansantuoteosuutta. Nyt erityisesti yksityisen sektorin panostus on vähäistä eikä julkinenkaan panostus ole riittävä. 

Keskustan mielestä 

• Suomen julkiset T&K -panostukset, demonstraatiohankkeet mukaan lukien, on kaksinkertaistettava nykyisestä noin vajaasti 65 - 70 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä.

• Painopistealoja ovat liikenteen uuden sukupolven biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoteknologia, turpeen käytön uudet mahdollisuudet, biologistiikka, hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto

• Energiayhtiöiden omien T&K -panostusten lisäämistä on vauhditettava eri keinoin.  

Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden tässä linjatun käytön lisäämisellä on erittäin suuret ja myönteiset työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset. Työllisyysvaikutuksien voidaan laskea olevan yli kymmeniätuhansia henkilötyövuosia 2020 mennessä. Linjausten satojen miljoonien eurojen aluetaloudellisista vaikutuksista suuri osa sijoittuisi nykyisin vaikeille työllisyysalueille.

 Kotimaisten energiavaihtoehtojen käytön lisääminen merkitsee myös suomalaisen energiateknologian ja osaamisen tukemista sekä alan vientimahdollisuuksien kohentamista.