Suomen Keskusta rp.
www.keskusta.fi
13.6.2008 Tiedotusvälineille Julkaistavissa 13.6.2008 klo 14.30 Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Keskustan puoluekokouksen avajaisissa Joensuussa 13.6.2008 (muutosvarauksin) Hyvä puoluekokousväki, hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät, Tervetuloa Joensuuhun. Edessämme on mielenkiintoinen kokous ja viikonvaihde. Viime vuodet ovat olleet keskustalle menestyksekkäitä. Olemme vahvistaneet asemaamme suomalaisessa yhteiskunnassa. Suurin osa ihmisistä ajattelee kuin me - keskustalaisesti. Ensimmäistä kertaa puolueemme historiassa onnistuimme säilyttämään suurimman puolueen aseman eduskuntavaaleissa ja jatkamaan pääministeripuolueena. Kansalta saamamme vahvan valtakirjan ansiosta pystyimme viemään läpi keskeiset tavoitteemme hallitusohjelmaan. Esimerkkeinä vain ruokaveron alennus, kansaneläkkeiden korotus, tasapuoliset liikenneratkaisut ja opintotuen korotus. Kun valitsitte minut puolueen puheenjohtajaksi, sanoin että, tavoitteeni on tehdä keskustasta yhteistyökykyinen tulevaisuuspuolue ja palauttaa puolue poliittisen elämän keskiöön. Puolue, joka haastaa asiat eikä kilpailijoita. Asialistamme on vahva. Uudistamme sosiaaliturvaa perusturvaa vahvistaen ja työntekoon kannustaen. Turvaamme palveluiden saatavuuden koko maassa kunta- ja palvelurakennehankkeella. Lisäämme bioenergian käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uudistamme koulutusjärjestelmäämme vahvistaen sitä peruskoulusta yliopistoon. Meillä keskustalaisilla on ollut läpi puolueemme historian kyky toimia ajan haasteiden mukaan. Vastuunkanto on ollut tämän puolueen luonto. Ratkaisujen teko ei useinkaan ole helppoa, sillä uudistusten vaikutukset eivät näy heti tässä ja nyt. Sen sijaan ihmisluonnolla on aina taipumusta tarrautua sellaiseen, mihin olemme aina kulloinkin ehtineet tottua. Puolueen menestymisen kannalta avainkysymys on kuitenkin, katsommeko menneeseen vai tulevaan. Menneeseen pitää katsoa hakien sieltä voimaa ja juuriamme, mutta tuleva on se, joka aina ratkaisee puolueen olemassaolon perusteet. Itse uskon siihen, että keskusta on parhaimmillaan silloin, kun se joutuu ponnistelemaan suurten kansallisten projektien hyväksi. Historia on osoittanut että Suomelle ja Keskustalle on aina käynyt hyvin muutoksissa, kunhan käymme vain rohkeasti työhön käsiksi. Nostamalla esiin tulevaisuusteemoja olemme selkeä vaihtoehto opposition sosiaalidemokraattiselle menneisyydestä käyttövoimansa ammentavalle yhteiskuntapolitiikalle. Suomalaisten tuella Keskusta on selkeä vastavoima vanhoille rakenteille ja keskittämispolitiikalle. Hyvät ystävät, Kuluneena keväänä olette saaneet kestää monenlaista. Politiikka on otsikoiden koon perusteella mitaten ollut kaikkea muuta kuin tärkeiden tulevaisuusteemojen käsittelyä. Viime eduskuntavaalien tulos oli kovan työn takana. Vastustajillamme olivat kaikki keinot käytössä. Kaikki muistavat SDP:n ja SAK:n yhteisen mainoskampanjan, jolla lietsottiin menneisyyden aseilla yhteiskunnan vastakkainasettelua. Tähän kisaan liittyneet asiat ovat olleet viime viikkoina julkisuudessa esillä vahvasti, mutta yksipuolisesti. Vaalirahoitukseen liittyvät ongelmat koskettavat koko poliittista kenttää. Käydystä keskustelusta on otettava opiksi. Vaalirahoituslaki on ollut puutteellinen ja vielä pahempaa on se, että sitä ei ole noudatettu. Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä lainsäädännön uudistustarpeesta. Eilen otettiin ensimmäinen askel lain uudistustyössä, kun hallitus antoi eduskunnalla esityksen vaalirahoituslain uudistamisesta koskien kuntavaaleja. Vaalirahoituslakia on nyt lähdetty uudistamaan avoimuutta paremmin edistäväksi ja selkeämmäksi kaikkien osapuolten kannalta. Viime viikkojen kohun lähtökohta on jo pitkään ollut unohduksissa. Oppositio yrittää yksityiskohtien vatkaamisella sälyttää koko vyyhdin Keskustan niskaan. Tähän sanon: ei onnistu. Kuluneina vuosikymmeninä meitä on yritetty nujertaa monta kertaa. Niin yritetään nytkin. Nyt ovat liikkeellä kaikki ne tutut voimat, joiden mielestä väärä puolue johtaa maata. Heidän mielestään pääministerinä on väärä henkilö. Hyvät ystävät, yhdessä me kokoamme jälleen voimamme ja vastaamme tähän haasteeseen. Olen tehnyt oman vaalirahailmoitukseni oikein ja määräajassa. Valitettavasti kymmenet kansanedustajat eivät ole näin tehneet. Tämä on tämän keskustelun ydin. Keskustelussa ovat suhteellisuuden rajat välillä ylittyneet. On myönnettävä että Keskustan piirissäkin on tehty virheitä. Mutta me hoidamme kyllä omat velvollisuutemme. Odotan sitä myös muilta. Julkisen keskustelun outo piirre on ollut se, että elinkeinoelämän vaalirahoitus – varsinkin kun päästään puhumaan yritysten nimistä – todetaan olevan jo lähtökohtaisesti tuomittavampaa kuin vaikkapa suurten ammattijärjestöjen. Eihän asia niin saa olla. Vaalityötä saa avustaa, se on osa kansanvaltaista toimintaa ja avustusten saajien on huolehdittava sääntöjä noudattamalla läpinäkyvyydestä. Samoin pidän huolestuttavana sitä, miten yhteydenpitoa poliitikkojen ja elinkeinoelämän välillä yritetään käyttää todisteina jostain moraalittomuudesta. Luodaan vastenmielisesti ja valheellisesti kuvaa rikollisesta toiminnasta. Suomi on sisäisesti hyvin verkottunut yhteiskunta, jossa jatkossakin ministereiden, kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen on uskallettava käydä vuoropuhelua yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Eristäytymiseen ei pidä mennä. Hallitus on kaikesta kohusta huolimatta täysin toimintakykyinen ja yhteistyö hallituksessa sujuu hyvin. Ei pidä unohtaa, että tänä keväänä olemme tehneet isoja ratkaisuja. Hyvä kokousväki, Turvallisuuspoliittisessa ajattelussamme tärkeintä on pysyä kiinni ajassa. Sodan sijasta tärkeämpää on varautua tavanomaisempiin ns. laajan turvallisuuskäsitteen piiriin kuuluviin uhkiin kuten terrorismiin, köyhyys- ja kehitysongelmiin tai ilmastonmuutoksen seurauksena tuleviin sääilmiöihin. Siksi Keskustalle Nato ei ole tämän keskustelun ytimessä. Eurooppalainen yhteistyö perustuu muunlaatuisten uhkien kuin eurooppalaisen suursodan torjumiseen. Toivon, että kaikki heräisivät vähitellen tähän todellisuuteen. Suomelle ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina tärkeää kansallisen liikkumatilan säilyttäminen. Nato-jäsenyys on mahdollisuus ja Naton kehitys erityisesti kansainvälisenä kriisinhallintajärjestönä ratkaisee Suomen jäsenyyden. Puolueen linjan mukaisesti mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys, mikäli poliittinen johto ensiksi esittää jäsenyyden hakemista. Puoluekokous päättää keskustan osalta aina kannasta sotilaalliseen liittoutumiseen. Hyvät ystävät, Euroopan unionista ja sen toiminnasta on tullut osa arkipäiväämme. Se on läsnä niin ilmasto- ja energiapolitiikassa, aluepolitiikassa, maatalouspolitiikassa, liikennepolitiikassa kuin oikeus- ja sisäasioissa. Unionin ääni kuuluu myös entistä vahvemmin maailmalla. EU:n jäsenenä pystymme vaalimaan Suomen intressejä ja etuja kuin sen ulkopuolella. Myös vaikutusvaltamme kansainväliseen politiikkaan on paljon suurempi EU:n kautta kuin maamme kokomme muuten mahdollistaisi. Pohjoinen sijaintimme ja olosuhteemme asettavat meille omat haasteemme ja niiden esillä pitäminen vaatii työtä. Tiukoista väännöistä huolimatta komissio on ymmärtänyt Suomen erityisolosuhteita. Tämä työ on kuitenkin jatkuvaa. Maatalouden välitarkistuksen ja ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat kumpikin tällä hetkellä käynnissä ja keskustalaiset ministerit ovat eturivissä pitämässä Suomen lippua korkealla. Maatalouden välitarkistukseen liittyen meidän on huolehdittava, että maitokiintiöistä luopuminen kompensoidaan Suomen kaltaisilla alueilla. Suomen maatilojen markkinatuotoista tulee noin 40 % maitotiloilta. Tämän olen kertonut myös komission puheenjohtaja Barrosolle ja Ranskan pääministeri Fillonille. Ranskalla on tärkeä asema EU:n puheenjohtajamaana ja se haluaa päästä sopuun välitarkistuksesta syksyn aikana. Samoin naudan lihan ja tärkkelysperunan osalta on pidettävä kiinni siitä, että tuotanto jatkuu. Maatalousuudistuksen osalta olen luottavainen. Olen tyytyväinen siihen, että tällä viikolla on yksimielisesti sovittu tuottajien kanssa esityksestä pohjoisen tuen tarkistamisesta. Esitys turvaa muun muassa maitotalouteen nykyistä joustavamman kehityksen ja avaa sikatalouden rakenneohjelman tulevaisuuden kehittämistä varten. (Vapaasti puhuen Lissabonin sopimuksen ratifioinnista) Minulle unioni on ihmisten asioiden hoitaja, jonka pitää palvella ihmisiä - meitä kaikkia eurooppalaisia. Se marssii ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijänä, huolehtii eurooppalaisen talouden vakaudesta ja kilpailukyvystä globaalissa maailmassa, turvaa ihmiselle turvallisen arjen ja huolehtii siitä, että kaikkialla Euroopassa on mahdollista asua ja yrittää. Visioni unionista on: ” ihmisten Eurooppa - Eurooppa ilman rajoja”. * * * Maalaisliitto-Keskustan parlamentaariset juuret ovat syvät. Jo itsenäisyyden alkuaikoina puolustimme yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa tasavaltaa. Poikkeuksen muodostaa sotien ja sotien jälkeinen aika. Silloin ulkopoliittinen valta keskittyi tasavallan presidentille. Viimeisten 20 vuoden aikana valtiosääntöä on kehitetty kansanvaltaa ja parlamentarismia vahvistaen. Keskusta on edelleenkin valmis vahvistamaan parlamentaarista kansanvaltaa. Tämä on se linjaus, joka hyväksyttiin keväällä puoluevaltuuskunnassa ja nyt kokoontuva puoluekokous saa sen käsiteltäväkseen. Otamme täällä kantaa siihen, olemmeko valmiita vahvistamaan kansanvaltaa. Tämä on yksi puoluekokouksen tärkeimpiä linjauksia. Olemme valmiita tekemään tämän työn avoimella mielellä yhdessä muiden puolueiden kanssa. Tämä ei ole hallituksen hanke vaan parlamentaarinen prosessi, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Hallitusohjelman mukaisesti perustuslain toimivuus arvioidaan. Sitä varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä. Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä tämä ensi syksynä käynnistyvä työ huolella. Annamme täällä mandaatin omille edustajillemme parlamentaarista ohjausryhmää varten. Sen jälkeen neuvotteluissa muiden puolueiden kanssa vähitellen haetaan, mitä muutoksia halutaan tehdä ja niihin pitää löytyä riittävän laaja suomalainen enemmistö. Hyvät kuulijat, Suomen talouskasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Tämän ansiosta työllisyys on parantunut koko maassa. Monessa perinteisessä kehitysaluemaakunnassa työllisyys paranee nyt kärkivauhtia. Hyvä työllisyyskehitys on auttanut ihmisiä hankkimaan elantonsa omalla työllään ja parantamaan siten itse omaa asemaansa. Hyvästä kehityksestä huolimatta meillä on edelleen liian monta työtöntä. Talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat talouskasvun pitäminen vakaana ja siten työllisyyden pitämisen kasvu-uralla. Meidän on samanaikaisesti toimittava sekä lyhyen ajan kasvun edellytysten turvaamiseksi että pidemmän aikavälin kasvun edellytysten varmistamiseksi. Meidän on myös huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä. Työllisyyden kasvu ei ole jatkossa niin nopeaa kuin ennen, koska me suomalaiset ikäännymme ja työikäisten määrä alenee. Tämän vuoksi talouskasvu perustuu jatkossa yhä enemmän siihen, että teemme asiat paremmin ja viisaammin vähemmällä väellä. Tämä on seurausta ikärakenteen muutoksesta. Aineellisen hyvinvoinnin perusta on yhä enemmän osaamisessa. Ennusteiden mukaan talouskasvumme jatkuu vahvana vielä kuluvana vuonna, vaikka se hidastuu. Lähiaikojen talouskehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä liittyy mm. kansainväliseen taloustilanteeseen. Inflaatio on noussut yhdeksi vakaata talouskasvua uhkaavaksi tekijäksi. Hintatasoa ovat alkuvuodesta nostaneet erityisesti elintarvikkeiden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu sekä aikaisempia vuosia suuremmat palkankorotukset ja valmisteverojen korotukset. Maailmanmarkkinahintoihin emme voi Suomessa juuri vaikuttaa, mutta esimerkiksi palkankorotuksien tasoon voimme kyllä. Nykyinen öljyn hinta alkaa vahingoittaa maailman taloutta. Öljyntuottajamaiden pitäisi lyhyen tähtäimen voittojen sijasta keskittyä maailmantalouden kasvun edellytysten turvaamiseen. Nyt tapahtuu jättimäinen varallisuudensiirto kuluttajilta tuottajille. Ensi viikolla EU:n huippukokouksessa keskustelemme tilanteesta ja komission esityksistä keinoiksi, joilla voimme vaikuttaa tilanteeseen. Hallituksella on valmius veroratkaisuihin talouskasvun tukemiseksi. Hallitus on alusta lähtien korostanut, tietäen, että suhdannekäänne tulee, että ajoittamme tuloveroratkaisut sellaiseen ajankohtaan, jossa ne parhaimmin tehoavat. Hallitus pyrkii pitämään huolen siitä, että ajoitus on oikea. Ajoituksen osalta budjettiriihi sattuu sopivaan aikaan, kun on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Veronkevennyksillä pystytään aina jonkin verran vaikuttamaan kotimarkkinoiden toimintaan ja työllisyyteen, mutta ajoituksen on oltava oikea ja mitoituksen uskottava, että se tehoaa. Mielestäni kaikkea veronkevennysvaraa ei tule kuitenkaan käyttää ensi vuonna. Veronkevennykset tulisi kohdistaa erityisesti pieni- ja keskituloisille heidän ostovoimansa parantamiseksi. Hyvät ystävät, Metsäteollisuutemme on parhaillaan suuren muutospaineen kohteena. Maailmanmarkkinat muuttuvat ja ylikapasiteetti vainoaa alaa. Vierailin muutama viikko sitten Brasiliassa ja näin millainen valtava kasvuvauhti eukalyptuspuulla on. Vielä 1970-luvulla lajikkeet kasvoivat vuodessa 20m³, mutta nyt jo 50m³ hehtaarilla. Näiden paineiden päälle on tullut aivan ylimääräisenä taakkana Venäjän parin vuoden takainen puutullipäätös, joka toteutuessaan nostaa vientitullin ensi vuoden alussa 50 euroon kuutiolta. Tässä salissa on sen verran paljon metsäosaamista, että jokainen tajuaa raakapuun kaupan tuollaisella tullimaksulla yksinkertaisesti loppuvan, mikäli siihen ei saada järkeviä helpotuksia, jotka auttaisivat erityisesti koivukuitupuun saantia. Meillä on olemassa riski, että naapurimme päätösten takia tuotantoa Suomessa joudutaan supistamaan. Tämän lisäksi metsäteollisuuden kannattavuus heikkenisi puun hinnan noustessa koko Itämeren altaan alueella. Näillä olisi kielteinen vaikutus suomalaisten asenteisiin Venäjää kohtaan. Talouden heikentyminen ja työpaikkojen menetykset naapurin toimien takia olisi ainutlaatuista. Se olisi särö vuosikymmenien naapuruuspolitiikkaan, jota varsinkin keskusta on aina tukenut. Me suomalaiset kyllä ymmärrämme sen, että Venäjän pitää saada kehittää omaa jalostustoimintaansa. Monet suomalaiset ja suomalaistaustaiset suunnittelevat parhaillaan omia investointejaan Venäjälle ja sinne on jo nyt investoitu merkittävästi. Puuta kyllä riittää molempiin tarkoituksiin. Suomi haluaa rakentaa Venäjän kanssa hyvää yhteistyötä. Tuemme Venäjän WTO-jäsenyyttä ja haluamme, että Venäjän ja EU:n välille saadaan vapaakauppasopimus, mutta tässä välissäkin pitäisi toimia saman linjan mukaisesti. Monet ovat minulle sanoneet, että ota vastapainoksi Itämeren kaasuputki. Sitä emme tee, koska kaasuputken rakentamista arvioidaan Suomessa ympäristökysymyksenä, joka saattaa ratketa vasta oikeudessa. Hallitus ei siksi voi yksin lupaa edes ratkaista. Kaasuputken kohdalla olemme olleet hyvin rakentavia. Korostamme kolmea asiaa, jotka on hyvä tietää sekä Venäjällä, Saksassa että muissa maissa: 1. Keski-Eurooppa tarvitsee lisää kaasua, ja siksi uusia putkiyhteyksiä pitää rakentaa. Kaiken lisäksi tämä on sama idea, joka oli jo 90-luvulla Neste-yhtiöllä. 2. Suomella ei ole tähän putkeen liittyviä energiaintressejä. Pystymme tyydyttämään kaasun tarpeemme nykyisellä Venäjältä tulevalla määrällä. 3. Asia on meille ympäristökysymys. Se tarkoittaa sitä, että putki ei ole meille poliittinen eikä missään nimessä turvallisuuspoliittinen ongelma. Tässä hengessä Suomen hallitus tulee lupaa käsittelemään. Uskon, että ympäristöhaasteet kyetään nykytekniikalla ratkaisemaan Uhkaavan tullitilanteen vuoksi kotimaisin toimin on turvattava, että kaikin keinoin pystytään turvaamaan puun saanti. Vetoankin puukaupan osapuoliin, että kotimainen puu saataisiin liikkeelle. Nyt pitää huolehtia siitä, että ainakaan kotimaiseen puupulaan ja kustannusongelmiin ei yksikään tehdas meillä kaadu. Tämä on suomalaisten itsensä käsissä. Samalla vetoan teollisuuteen, että yksiköitä ei suljettaisi pysyvästi, vaan katsottaisiin kuinka hallituksen toimet puun saatavuuden edistämiseksi toimivat. Hallitus on tänä talvena tehnyt laajan paketin erityisistä liikenneratkaisuista verotukseen asti. Hyvä kokousväki, Tässä kokouksessa meillä on mahdollisuus keskustella politiikkaamme suunnasta ja tavoitteistamme. Päätämme linjauksista, joilla rakennamme tulevaisuuteen katsovaa ja menestyvää Suomea. Kutsumme suomalaiset rakentamaan kanssamme hyvää huomista puoluekokouksemme teeman mukaisesti. Uskon, että lähdemme täältä Joensuusta entistä yhtenäisempinä kohti ensi syksyn kunnallisvaaleja. Taistelemme yhdessä voitosta. Ladies and gentlemen, Finally, I have the pleasure of welcoming international guests from Swedish, Norwegian and Estonian Centre Parties to the Congress, as well as Ambassador Pajula of Estonia and representatives of Russian, German, Swedish, Norwegian and Latvian embassies. Here in the beautiful city of Joensuu, the members of the Centre Party of Finland elect a new party leadership, discuss current political affairs, adopt a plan of action for the party for the next two years and prepare for upcoming local elections. I wish you a memorable Congress and an enjoyable stay in Joensuu. |