Keskustan eduskuntaryhmä

Keskustan eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelija Juha Sipilän 15 kysymykseen




Keskustan eduskuntaryhmän vastaukset kysymyksiin ovat alempana tällä sivulla. Pääset myös suoraan vastaukseen klikkaamalla kysymystä.

Uutisia muiden puolueiden vastauksista Suomenmaassa: www.suomenmaa.fi

 

Juha Sipilän kysymykset eduskuntaryhmille:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? 

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? 

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? 

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? 

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? 

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? 

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? 

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? 

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? 

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä? 

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? 

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? 

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Keskustan eduskuntaryhmän vastaukset:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Keskustan eduskuntaryhmän visiossa vuonna 2025 Suomi on korjattu yhdessä kuntoon.

Olemme jälleen kerran selviytyneet työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Yhteiskunta on pysynyt eheänä. Suomella on ollut taitoa ja malttia vaurastua. Velaksi eläminen on loppunut, vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi ja eläkejärjestelmä on kestävä. Ikääntyneet kansalaiset on opittu näkemään voimavarana. Olemme luoneet toimivan neljän sukupolven yhteiskunnan. Uussuomalaisten kotoutuminen on onnistunut.

Suomen kodeissa voidaan paremmin. Ihmiset voivat aidosti valita asuinpaikkansa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on edistytty. Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille.

Suomi on ottanut jättiharppauksen vihreän talouden edelläkävijänä. Kotimaisen ruoantuotannon edellytykset on turvattu. Suomi tunnetaan maailman koulutuksen, osaamisen ja kestävän kehityksen edistäjänä sekä rauhanrakentajana. Terve isänmallisuutemme luo vahvan pohjan myös kansainväliseen toimintaan.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä strategisessa hallitusohjelmassa on asetettava seuraavat viisi tavoitetta, jotta etenemme kohti asettamaamme visiota:

– Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat.

– Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi.

– Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi.

– Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijämaaksi.

– Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talouden kahden prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla, velaksi eläminen loppuu.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? 

Tilannekuva on oikea, ellei kasvua saada nopeutettua. Emme voi kuitenkaan tyytyä ennustettuun talouskasvuun, vaan yhteiskuntasopimuksella ja muilla vaikuttavilla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevilla toimilla kasvua on nopeutettava.

Lisävelkaantuminen on lo¬pettava 6–7 vuoden kuluessa. Alkaneen eduskuntavaalikauden aikana valtiontalouden todellinen alijäämä tulee painaa alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin euroon.

Sopeutustarve riippuu kilpailukykyä vahvistavan yhteiskuntasopimuksen sekä muiden kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Alkanutta vaalikautta koskevan tavoitteen toteutuminen edellyttää valtiontalouteen arviolta noin 2–3 miljardin euron nettosäästöjä. Kuntataloutta on sopeutettava noin miljardilla eurolla. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuuden on parannuttava 0,5 prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää muun muassa byrokratian purkamista ja normien väljentämistä.

Keskustan eduskuntaryhmän esittämiä säästötoimenpiteitä valtiontalouteen:

– Budjettiperusteisia indeksikorotuksia jätetään tekemättä, siten että säästö on miljardi euroa vuoden 2019 tasossa. Sosiaalietuudet nousevat maltillisen tuloratkaisun verran. Jäädytys ei kosketa työ- ja yrittäjäeläkkeitä. Kuntien valtionosuuksia koskevat säästöt edellyttävät, että kunnilta karsitaan vastaavalla tavalla ja todennetusti lakisääteisiä tehtäviä ja muita velvoitteita.

– Uudistetaan keskushallintoa ja toteutetaan valtionhallinnon eri yksikköjen hallinnon ja toimintamenojen asteittaiset menoleikkaukset pois lukien puolustusvoimat, poliisi, rajavartiosto, tulli ja oikeusministeriö (300 miljoonaa euroa).

– Valtionhallinnon kiinteistö- ja tietojärjestelmämenot 300 miljoonan euroa.

– Elinkeinoelämän tuet 300 miljoonaa euroa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästö valtion budjettimenoihin 200 miljoonan euroa.

– Kehitysyhteistyövarat tai vaihtoehtoisesti edustusverkoston tiivistäminen yhteistyöllä 200 miljoonaa euroa.

– Menonlisäykset 300 miljoonaa euroa (puolustusvoimat, omaishoidontuki, sotaveteraanit, takuueläke, lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelut).
 
Nettomääräisesti säästölista on 2 miljardia euroa.

Jos yhteiskuntasopimuksella ei saavuteta asetettuja tavoitteita, joudutaan etsimään jopa miljardin euron lisäsäästöt kuluvalla vaalikaudella.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? 

Hyväksymme linjauksen.

Esitämme verojärjestelmän sisällä noin 800 miljoonan euron liikkumavaraa. Veronkevennyksillä kannustetaan työntekoa, yrittäjyyttä ja yritystoimintaan liittyvää riskinottoa.

Veronkevennykset

Jos saamme kilpailukykyä ja kasvua edistävän palkkaratkaisun, voidaan työtulojen verotusta keventää työtulovähennystä korottamalla. Kevennys kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisille (450 miljoonaa euroa). Keskustan eduskuntaryhmä haluaa estää sosiaalietuuksien jäädytyksistä aiheutuvan eläkkeensaajien verotuksen kiristymisen.
Muita keskustan eduskuntaryhmän esittämiä verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat seuraavat ja ne kohdistuvat yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustamiseen:
•    Yrittäjävähennys (120 miljoonaa euroa).
•     Jakamattoman voiton varausjärjestelmä (75 miljoonaa euroa).
•    Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vä¬hennyskelpoiseksi pääomatuloista (10 miljoonaa euroa).
•    Perintö- ja lahjaveron kevennys.  (65 miljoonaa euroa)
•    Pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1000 euroon saakka. (60 miljoonaa euroa).
•    Ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvä¬hennyksen piiriin. Yksinelävien kotitalousvähen¬nyksen parantaminen. (20 miljoonaa euroa).

Verotusta kiristävät toimenpiteet

Veronkevennysten rahoittamiseksi keskustan eduskuntaryhmä on valmis seuraaviin verotusta kiristäviin toimenpiteisiin:

•    Yritysveropohjan tiivistäminen (yhteensä 300 mil¬joonalla eurolla):
a) Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoitus¬ten kiristäminen.
b)) Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista.
c) Korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen yritys¬verotuksessa.
d) Toimenpiteitä, joita eduskunnan tarkastusvaliokun¬ta on suosittanut tehtäväksi tulevalle eduskuntavaalikau¬delle.
e) Selvitetään muut mahdollisuudet tiivistää veropoh¬jaa OECD:n BEPS-hankkeen mukaisesti siten, että kiristykset kohdistuvat ensisijaisesti kansainvälisiin verosuunnittelutilanteisiin.

•    Tuloverotukseen liittyvien verovähennysoikeuksien rajaamista (yhteensä 250 miljoonalla eurolla). Rajoitukset kohdistetaan siten, etteivät ne vaikeuta työn tekemistä.

•    Ympäristöverotuksen veropohjan laajentaminen ja verotasojen korottaminen, kuten kivihiilen erityinen lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. (yhteensä 125 miljoonaa euroa)

•    Tupakkaveron korottaminen (95 senttiä / aski).  

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? 

Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on, että kasvua saadaan vauhditettua ennustetuista luvuista. Tämä edellyttää uskottavaa yhteiskuntasopimusta sekä yritysten uudistumista ja innovaatioiden edistäminen.

Valtion on sitouduttava julkisen talouden uskottavaan tasapainottamissuunnitelmaan ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen siten, että kestävyysvaje saadaan puretuksi. Näin voidaan vakauttaa tulevaisuudennäkymiä.

Digitalisaation, kuten kansallisen palveluväylän tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä. Keskusta edellyttää, että biotalouden vauhdittaminen on yksi hallituksen strateginen kärkihanke. Yritysten sääntelyä on kevennettävä ja kilpailun edellytyksiä vahvistettava. Työllistävä asuntopolitiikka tarvitsee uusia avauksia monipuolisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Rakentaminen tarvitsee kaavoituksen ja luvituksen nopeuttamista.

Muita esityksiämme:

Kasvurahasto
Ensimmäisen työntekijän palkkatuki

Byrokratian karsinta ja normien purkaminen


Yrittäjäksi ryhtyminen
•    Mahdollistaisimme työntekijän irtisanomiskorvauksen maksamisen tuloverottomana alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen.
•    Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttömahdollisuus määräaikaisena uudenlaisena starttirahana, jos työtön ryhtyy yrittäjäksi.

Työntekoon kannustaminen
•    Perustulokokeilu
•    Peni- ja keskituloisten tuloveron kevennys

Liikenne ja infrarakentaminen

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perusväylänpidon rahoitusta korotetaan 150-200 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi keino tähän on siirtää kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta. Infra Oy:n tulopohjaa vahvistetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidottu polttoaineen maksu ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä perittävä aikaperusteinen vinjettimaksu.

Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kasvua tukevien infrahankkeiden rahoittamiseksi sellaisella yksityisellä rahoituksella, joka ei lisää Suomen velkasuhdetta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla?
Sitoudumme kolmikantaisesti valmistellun ja sovitun eläkeuudistuksen toteuttamiseen lainsäädännöksi.
 
Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?
Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa.
 
Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?
Kyllä. Tavoitteena tulee olla kuntataloutta merkittävästikin helpottavat ratkaisut, joihin hallitus sitoutuu. Erityisesti kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien toteuttamisessa on otettava uusi kokonaisvaltainen ja nykyistä joustavampi lähestymistapa, joka antaa kunnille mahdollisuuksia uudistaa palveluprosesseja. Myös erilaiset joustot kelpoisuusehdoissa ja määräajoissa mahdollistavat kustannustehokkaamman toiminnan ja säästöt. Normeja voidaan väljentää joko suoraan tai alueellisten kokeilujen kautta.
 
Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on selkeä kolmiportainen, tehokas ja kansanvaltainen hallinto (valtion keskushallinto, alueet ja kunnat), joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.
 
Alueellista kehittämistä ja toimivaltaa edellyttävät tehtävät kootaan alueellisesti valitun kansanvaltaisen maakuntahallinnon vastuulle. Tämä antaa puitteet esim. tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja digitalisaation hyödyntämiselle, joilla on keskeinen merkitys valtion, aluehallinnon ja kuntien tuottavuustyössä.
 
Keskushallintoa ylipäätään ja etenkin sen roolia alueiden kehittämiseen liittyvissä asioissa on kevennettävä huomattavasti. Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida, esimerkkinä Helsingin seutu, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan seudullinen ratkaisumallinsa.
 
Valtion aluehallinnolle jäisivät vain välttämättömimmät tehtävät.
 
Aluekehittämiseen, yritysneuvontaan ja yleiseen kehittämistyöhön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa ja päällekkäisiä viranomaistehtäviä on samalla purettava.

Sisäisen turvallisuuden toimintojen (poliisi, rajavartiolaitos, tulli, pelastustoimi, oikeuslaitos ja vankeinhoito) palveluverkko on arvioitava kansalaisten turvallisuuden, oikeusturvan ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten tur-vallisuuden varmistaminen. Se edellyttää ennen kaikkea vakauden säilyttämistä Pohjolassa ja Itä-meren alueella.
 
Suomen aktiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivinä ovat hyvät suhteet naapureihin, kan-sainvälinen yhteistyö, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä oma puolustus perustanaan yleinen ase-velvollisuus ja koko maan puolustaminen. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvilta uhkil-ta pitää suojautua. Se edellyttää hyvin toimivaa viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
 
Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK muo-dostavat Suomen kansainvälisen yhteistyön puitteet.
 
Suomi syventää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.
 
Maamme toimii aktiivisesti pohjoisen arktisen alueen yhteistyössä ottaen huomioon kaikessa toi-minnassa kestävän kehityksen reunaehdot.

Suomi noudattaa suhteessaan Venäjään Euroopan unionin yhteisiä linjauksia ja ylläpitää sen lisäksi kahdenvälisiä suhteita.

Kansallinen liikkumavara turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on säilytettävä. Suomi kehittää käytän-nönläheistä kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.  Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtais-ta. Suomen on kuitenkin ylläpidettävä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.
 
Puolustuksen uskottavuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Keskusta kannat-taa parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta puolustusmäärärahoihin. Hallitus valmistautuu meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen korvaamiseen 2020-luvulla. Kertausharjoitusten riittävä määrä varmistetaan eli ne on pidettävä vähintään nyt päätetyssä tasos-sa. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset on turvat-tava.
 
Puolustusyhteistyötä ja kansainvälistä apua koskevaa lainsäädäntöä on tarkennettava.
Uusien uhkien, kuten hybridivaikuttamisen, kyberhyökkäyksien ja terrorismin, torjuntaan on panos-tettava. On tarpeellista luoda ulkomaan tiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun liittyvä säädösperus-ta. Lainsäädäntöä laadittaessa on varmistettava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja elinkei-noelämän toimintaedellytykset.
 
Kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysavussa on painotettava rauhan rakentamista, ihmisoikeuk-sia, hyvää hallintoa sekä ihmiskunnan suurten uhkien, erityisesti ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaa. Yksityisen sektorin osallistamista kehitysyhteistyöhön on lisättävä. Tuottavien työpaikkojen luomiseksi ja kehitysmaiden oman veropohjan kasvattamisek-si Suomen tulee kehityspolitiikassaan edistää yritystoimintaa ja yksityisen sektorin investointeja. Suomalaisilla yrityksillä on paljon kehitysmaiden tarpeisiin vastaavaa osaamista ja teknologiaa, joka on saatava paremmin mukaan kehitysyhteistyöhön.

Pidemmällä aikavälillä pitää yhä pyrkiä kehitysrahoituksen nostamiseen YK:n tavoitteiden mukai-seen 0,7 prosenttiin kansan¬tulosta. Kuluvalla eduskuntavaalikaudella sopeutuksia on kuitenkin teh-tävä myös ulkoasiainhallinnosta.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot on valmisteltava parlamentaariselta pohjalta.
  

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? 

Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin vahvistaminen maanosassamme ja maailmalla. Euroopan suhteellinen asema muuhun maailmaan on heikentynyt viime vuosina. Maanosamme aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä, yhtenäisyyttä, kansalaisten luottamusta ja keskittymistä suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin.

Keskustan mielestä Suomen on oltava aktiivinen, aloitteellinen ja käytännönläheinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka kykenee rakentavalla ja yhteistyöhakuisella tavalla yhdistämään kansallisen edun ja yhteisen eurooppalaisen intressin omassa EU-politiikassaan. Keskusta haluaa vahvistaa Suomen asemaa rakentavana ja ratkaisuhakuisena jäsenmaana.

Euroopan unionia on kehitettävä tasavertaisten jäsenmaiden liittona nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Keskusta kannattaa käytännönläheistä eurooppalaista yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Hyvän hallinnon periaatetta tulee vahvistaa sekä EU-tasolla että jäsenvaltioissa. On vähennettävä byrokratiaa, vältettävä yksityiskohtaista sääntelyä ja hyödynnettävä kansallisten joustojen mahdollisuus.

Euroopan globaalia kilpailukykyä on parannettava panostamalla teollisuuden ja palvelusektorin tuottavuuden kasvuun. EU pystyy tekemään paljon nykyistä enemmän vauhdittaakseen jäsenmaiden ja koko unionin talouskasvua. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on erityinen merkitys työpaikkojen luomisessa. EU:n kaikessa toiminnassa, erityisesti lainsäädäntötyössä, on arvioitava vaikutuksia yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymisen näkökulmasta. On huolehdittava siitä, että pk-yrityksiä koskevia lainsäädännön joustoja käytetään täysimääräisesti. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettava niin kotimaisin toimin kuin eurooppalaisella tasolla.

Unionin painopisteinä on oltava digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, toimivat energiasisämarkkinat ja päästöttömän biotalouden edistäminen. Unionin pitää lainsäädäntönsä ja rahoitusvälineidensä kautta edistää kaikissa jäsenmaissaan biotaloutta muun muassa luomalla kysyntää biotaloustuotteil¬le. Biotalouden perustan muodostaa metsäbiomassan kestävä hyödyntäminen ja sen jalostaminen tuotteiksi. Ympäristölainsäädäntöä ja energiapolitiikkaa on tarkasteltava biotalouden edistämisen näkökulmas¬ta. Lainsäädännöllä ja päätöksillä on luotava edellytyksiä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiselle. On huolehdittava siitä, ettei eri sektoreilta tule keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä. Myös energiatehokkuutta on pystyttävä parantamaan.

Euroopan unionin on kannettava globaali vastuunsa. Se edellyttää kestävien ratkaisujen hakemista ruoka-, vesi- ja energiakysymyksiin. Unionilla on laaja keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Keskusta kannattaa unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Painotamme suorituskyky-yhteistyön sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja –markkinoiden kehittämistä.

Keskustan mukaan Suomen on toimittava arktisten kysymysten painoarvon nostamiseksi unionin toiminnassa. Arktisen yhteistyön kehittäminen tulee nostaa yhdeksi unionin ulkosuhteiden päätavoitteeksi. Suomen on tartuttava mahdollisuuksiin edistää unionin tuella kansallisesti tärkeitä pohjoisten alueidemme hankkeita. Itämeren alueen valtioiden on jatkettava tiivistä yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi. EU:n Itämeri-politiikka on nostettava samanlaiseksi alueelliseksi strategiseksi kysymykseksi kuten Välimeren politiikka.

Keskusta kannattaa unionin kauppapolitiikkaa, joka edistää kilpailukykyä, lisää kasvua ja avaa uusia markkinoita eurooppalaisille yrityksille. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite, koska se osaltaan avaa uusia markkinoita etenkin pk-yrityksille ja siten tukee talouden kasvua ja työllisyyttä. Sopimusta neuvoteltaessa on ratkaistava etenkin oikeusvaltioperiaatteeseen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset. Korkean ruokaturvan tason varmistamisen tulee olla neuvottelujen erityisen huomion kohteena. Niin sanottujen herkkien maataloustuotteiden markkinoita voidaan avata vain tullikiintiöiden kautta.   

Suomen pohjoinen sijainti, pitkät etäisyydet, harva asutus ja laajat luonnonvaramme tekevät maastamme erityislaatuisen jäsenmaan. Suomen syrjäiseen sijaintiin ja harvaan asutukseen liittyvät erityispiirteet on voitava tehokkaammin ottaa huomioon EU:n koheesiopolitiikassa. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
 
Keskustan eduskuntaryhmä painottaa sekä ikäihmisten että lapsiperheiden osalta kotiin tuotavien palveluiden asemaa palveluketjussa. Niin ikään kotona omaistaan hoitavien yhdenvertaisuus tulee turvata uudistamalla lainsäädäntö ja siirtämällä tuen maksatus Kelalle.
 
Palveluita uudistetaan lapsi- ja perhelähtöisiksi sekä helposti saavutettaviksi entiset hallinnonalarajat ylittäen sekä tiedonkulkua parantaen. Lasten vanhempia tulee auttaa ajoissa heidän ongelmissaan, oli sitten kyse esimerkiksi terveyden, mielenterveyden, parisuhteen tai kotikasvatuksen pulmista tai perheen sisäisen väkivallan tai alkoholinkäytön ongelmista. Perheiden kotiavun saatavuus matalan kynnyksen tukena sekä lastensuojelun laatu pitää varmistaa.

Perheen ja työn yhteensovittamiseksi mahdollistetaan vanhempien osa-aikatyötä sekä edistetään joustavia työaikoja. Perheiden valinnanvapaus turvataan lastenhoidon ratkaisuissa ja perhevapaissa.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus pitää lainsäädäntövalmistelussa ottaa huomioon. Lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi päätösten valmistelua.

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa vanhusten laitos- ja kotiasumisen välille uusia yhteisöllisiä ratkaisuja. Nykyiset hallinnonalarajat on ylitettävä ihmisläheisten, sujuvien ja toimintakykyä tukevien vanhuspalveluiden aikaansaamiseksi. Vahvistetaan perhehoitoa ja sukupolvien välistä yhteyttä.

Millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Työllisyysasteen kohentaminen, työttömien aktivointi sekä kannustinloukkujen purkaminen ovat parhaita keinoja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamiseksi tulee järjestää perustulokokeilu. Osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille parannetaan. Keskustan eduskuntaryhmä  haluaa vahvistaa erityisesti vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien polkua kohti työelämää.

Kaikille lapsille ja nuorille tavoitellaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastamiseen mm. koulupäivän rakennetta uudistamalla. Peruskoulun tulee edistää lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Vahvistetaan koulun velvoitteita puuttua kiusaamiseen.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään esimerkiksi koko ikäluokan kattavalla monialaisella ohjauksella ja neuvonnalla ja toteutetaan tulevaisuuskutsunnat. Otetaan järjestöt ja vapaaehtoistoimijat tukemaan lasten, nuorten ja perheiden, myös maahanmuuttajien, elämänhallintaa, ikäihmisten hyvää arkea sekä yksinäisyyden vähentämistä. Vapaaehtois- ja talkootyöhön liittyvää byrokratiaa on helpotettava.

Räätälöidään tuki- ja palveluratkaisuja, jotka kaventavat asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja.
Tavoitellaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulotason parantamista. Yksinelävien köyhyysriski on tunnistettava päätöksenteossa nykyistä paremmin ja laadittava kattava selvitys yksinelävien asemasta.

Kannustetaan ja tuetaan kaikenikäisiä pitämään parempaa huolta itsestään ja liikkumaan enemmän. Uudistetaan kuntoutus ja omahoito tukemaan ihmisten terveyttä, jaksamista ja työssäkäyntiä. Alkoholihaittoja vähennetään ja päihdekuntoutuksen toimivuus arvioidaan.

Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa BKT:n rinnalla toimivien laajempaa hyvinvointia kuvaavien mittarien käyttöönottoa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Suomen on tavoiteltava asemaa luovuuden, laadukkaan osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaana. Lähtökohtana on oltava koulutuksen tasa-arvon parantaminen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen. Tämä vaatii, että koulutuksen sisältöjä, toimintakulttuuria ja rakenteita uudistetaan rohkeasti.
 
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä koulutuspolitiikassa on keskityttävä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisällölliseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta pitää lisätä ja uusien oppimisympäristöjen ja digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä kaikilla koulutusasteilla.
 
Perusopetuksen koulupäivän rakennetta ja oppimistapoja pitää uudistaa. Koululaisten on voitava liikkua tunti koulupäivän aikana ja käyttöön on otettava mobiilit oppimisympäristöt sekä pelinomainen oppiminen. Hajanaisesta hankerahoituksesta pitää siirtää voimavaroja perusopetuksen laadun sekä opettajien osaamisen kehittämiseen.  
 
Toisen asteen koulutuksen rakenteita ja rahoitusta on uudistettava yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutuksen alueellinen kattavuus on turvattava lisäämällä koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä uudistamalla koulutuksen sisältöjä.
 
Nuorten ja aikuisten koulutuksessa on kehitettävä joustavia tapoja suorittaa tutkintoja ja niiden osia. Käyttöön on otettava erilaisia työpaikalla sekä oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen yhdistelmämalleja. Aikuiskoulutuksen päällekkäisyydet on purettava. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus on koottava opetus- ja kulttuuriministeriön alle.
 
Nuorten ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentäminen. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa on kevennettävä.
 
Suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä sekä koulutusvientiä on edistettävä. Koulutusviennin esteet on poistettava muun muassa sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.
 
Koulutusta on uudistettava erilaisin kokeiluin.  Ensi vaalikaudella mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi venäjän kielen opiskelu B-kielenä Itä-Suomessa, ympärivuotisen tai ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun mahdollistaminen sekä perusopetuksen koulupäivän rakenteen uudistaminen. Lukiokoulutusta uudistetaan kokeilujen kautta.
 
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet on poistettava. Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on tutkimus- ja innovaatiopanosten määrän tuntuva lisääminen. Yrityksillä on oltava verotuksellisia sekä muita kannusteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
 
Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa sitä, että tuleva hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin normien ja byrokratian purkamista. Keskusta on jo aiemmin esittänyt 101 konkreettista ehdotusta, joilla turhaa byrokratiaa ja sääntelyä vähennetään. Kannatamme normien purkamista erityisesti yrittämisen ja työnteon helpottamiseksi, rakentamisen ja asumisen joustavoittamiseksi ja terveen järjen käyttämiseksi lain tulkinnoissa.

Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävä Suomelle kilpailuetu. Laaditaan palvelulupaus julkiselle sektorille. Lupien, valitusten ja muiden asioiden käsittelylle asetetaan selkeät aikarajat. Tehostetaan johtamista tukemaan hyvää ja nopeaa palvelua kansalaisille ja yrityksille.

On purettava turhaa ja päällekkäistä säätelyä. Yleisenä ohjenuorana on oltava, että kun säädetään jokin uusi normi, samalla puretaan vähintään yksi vanha. Lupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Merkittävät hankkeet on käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä.

Viranomaisen oikeutta valittaa toisen viranomaisen päätök¬sistä tulee rajoittaa. Pääviranomaisen pitää ottaa huomioon jo asian valmistelussa ja päätöksessä muiden viranomaisten lausunnot.

Kaavoitusta koskevaa valitusoikeutta rajataan. Asianosaisilla on jatkossakin mahdollisuus valittaa päätöksistä. Kunnan päätösoikeutta lupa-asioissa vahvistetaan.

Kokeilukulttuuri otetaan uudeksi toimintatavaksi.
On käynnistettävä alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joilla saadaan tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaiset uudistukset ja uudet toimintamallit toimisivat käytännössä. Esitämme säädettäväksi kokeilutoiminnan puitelakia, joka mahdollistaisi rajattujen kokeilujen ripeän käynnistämisen tulevalla hallituskaudella.

Kokeiluilla edistetään erityisesti työllisyyttä ja työnteon kannustavuutta, osaamista ja koulutusta sekä yrittäjyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Kokeilulla voidaan vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa sekä yhteisöllisyyttä ja ihmisten osallisuutta lähiyhteisöissään. Kokeilut ovat fiksu tapa hakea keinoja yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin parempaan kumppanuuteen.
Keskusta on esittänyt kokeiluja esimerkiksi perustulosta, Lapin aluehallintomallista, koulutussopimuksesta, kevennetyn kyläkaavan käyttöönotosta, venäjän kieli –kokeilusta Itä-Suomessa ja vapaa-ajanasunnon muuttamisesta ilmoitusmenettelyllä vakituiseksi asunnoksi.

Digitalisaation hyödyntämisessä on oltava ripeä. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia julkisen sektorin tuotavuuden ja palveluiden parantamiseen, uuteen yritystoimintaan sekä kansalaisten tarpeisiin. Digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan julkisen hallinnon tuottavuustekijöitä ja henkilötuottavuutta.

Valtion tasetta voidaan käyttää tuottavuuskehityksen no¬peuttamiseksi. Varmistamme edellytykset digitaalisten palvelujen kehittymiselle. Sähköisten palveluiden yleistyessä on huolehdittava niistä kansalaisista, joilla ei ole välineitä ja kykyä käyttää niitä.

Tietovarantojen mahdollisimman avoin saatavuus ja käytettävyys helpottavat myös yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille.
Otetaan käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa ihminen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoo omia tietojaan. Henkilötietolainsäädäntöä uudistetaan siten, että viranomaiset pystyvät toimimaan tehokkaasti. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava lainsäädännöllä oikeus pankkitunnukseen tai muuhun sähköisen tunnistamisen tapaan. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan sillä, että tietojen käyttäminen ja käyttäjä voidaan jäljittää.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä? 

Vuoteen 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa, 30 % enemmän vettä. Biotalous on ratkaisu. Tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kestävä luonnonvarojen käyttö perustuu luonnon kantokykyyn. Luonnonvaraosaamisella voimme ratkoa myös maailman ruoka-, vesi- ja energiaongelmia.

Monipuolistetaan ja lisätään puun teollista käyttöä vähintään 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se edellyttää toimintaympäristön parantamista ja uudentyyppisiä tuotteita. Suositaan puurakentamista. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Puu pitää saada liikkeelle metsistä koko maassa. Metsätilakokoa kasvatetaan metsävähennystä lisäämällä ja sukupolvenvaihdoksia edistämällä tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous. Otetaan metsävaratiedot käyttöön ja hyödynnetään sähköisiä palveluja. Suunnataan julkisia investointeja elinkeinoelämää, mukaan lukien metsäalaa, palveleviin tieverkkoihin, rataväyliin sekä terminaaleihin.

Nostetaan uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin ja osuus liikennepolttoaineissa 40 prosenttiin 2030-luvulle tultaessa. Tästä valtaosa tuotetaan bioenergialla. Lähienergian verkkoon pääsyä helpotetaan. Käynnistetään Hiiletön Helsinki 2025–hanke. Lisätään energiatehokkuutta ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä.

Viljelijöiden akuuttia kannattavuuskriisiä helpotetaan tukien maksatuksia aikaistamalla, myöntämällä valtion tukemiin lainoihin väliaikaista lykkäystä sekä purkamalla normeja. Tavoitteena on vuoden 2000 taso. Hallituskaudella ei säädetä uusia, kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Oikaistaan ruoan kauppatasetta miljardilla edistämällä kotimaista ruoantuotantoa ja elintarvikevientiä sekä suomalaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Jatketaan lähi- ja luomuruokaohjelmia.

Kilpailulainsäädännön muutoksilla parannetaan sekä alkutuottajan että elintarviketeollisuuden asemaa elintarvikeketjussa. Maatalouden investointien rahoitus turvataan Makeran kautta. Maataloustukia suuntaamalla kannustetaan aktiiviviljelyä. Yrittäjävähennys on ulotettava myös maatalouteen. Energiaverojen palautusjärjestelmä vuoden 2013 tasolle.

Asetetaan tavoiteaikataulu lupapäätöksille ja siirretään päätöksenteko lähemmäs asiakasta sekä luvituksen että kaavoituksen osalta. Huolehditaan viranomaisten yhteistyöstä päätöksenteossa, ei valitusteitse jälkikäteen. Suomalaiseen elämänmuotoon perinteisesti kuuluneita metsästystä ja kalastusta ei saa vaikeuttaa

Kiertotalouden ja siihen nivoutuvan puhtaan teknologian kaupallistamista ja vienninedistämistä lisätään maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön sekä vesiensuojelussa että kierrätyksessä. Puhtaan veden vientiä lisätään.

Edistetään ravinnekiertoa jätevesien ja lannan osalta. Jätteen määrä alas, hyötykäyttö ylös. Vähennetään materiaalihävikkiä.

Jatketaan Itämeren kunnostusta painottaen kansainvälistä yhteistyötä ja ravinteiden parempaa kiertoa.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?  

Kyllä.

Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Paras ja varmin keino on kansainvälinen sitova sopimus, joka asettaa raamit ja pelisäännöt kaikkien maiden ilmastoponnisteluille. Tavoitteena on päästä tähän Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Keskusta on osaltaan valmis työskentelemään tällaisen sopimuksen syntymisen puolesta liitteessä 2 esitetyllä tavalla.

Ilmastopolitiikan välttämättömyydet tarjoavat mittavia mahdollisuuksia Suomelle, jolla on runsaat luonnonvarat, tietotaitoa niiden kestävästä käytöstä sekä korkeatasoista osaamista. Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen on paitsi välttämätöntä, myös taloudellisesti kaikkein kannattavin tapa vastata ilmastomuutoksen haasteeseen kaikilla sektoreilla.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? 

Suomessa käydään avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu edistämään suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.
 
Yksin lainsäädännöllä ei kotoutumista voida taata, vaan tarvitaan poikkihallinnollista otetta, koko yhteiskunnan mukaantuloa sekä maahanmuuttajien vastuuta ja omistajuutta omaan kotoutumiseensa. Suomeen jo hyvin integroituneiden maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään kotoutumistyössä. Julkisen sektorin lisäksi kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita, puolueita ja ammattiyhdistysliikettä toimimaan siltana kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksien vahvistamisessa.
 
Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huolta.
 
Kotouttamistoimia tulee parantaa lisäämällä ja kehittämällä kielikoulutusta, jolloin edellytykset työllistyä paranevat. Tukihenkilötoimintaa, kielikoulutusta ja sen lisäksi kulttuurikoulutusta tarjotaan välittömästi maahan saapumisen jälkeen, jotta kotoutuminen voi käynnistyä tehokkaasti. Maahanmuuttajaperheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kannustetaan kullekin perheelle sopivalla tasolla lasten kielitaidon kehittymiseksi jo ennen koulun aloittamista.
 
Maahanmuuton tulee kaikkiaan olla hallittua. Viranomaisprosessit turvapaikkahakemusten käsittelyssä on oltava ripeitä ja päätökset palauttamisineen on tehtävä viipymättä. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään nykyisellä tasolla. Valtio kehittää yhteistoimintaa kuntien kanssa, jotta kiintiöpakolaisille tarvittavat kuntapaikat turvataan riittävällä resurssoinnilla.
 
Suomi on EU-tasolla aktiivinen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Ihmiskaupan markkinoiden sulkeminen ja Välimerellä tapahtuvien pakolaiskuolemien ehkäiseminen on yksi EU-yhteistyön tavoitteista.  
 
Suomi sitoutuu EU-päätöksenteosta seuraavaan sosiaaliturvaan. Suomalaista asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä.
 
Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan myönteisesti. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta poistetaan. Työmarkkinoilla maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen kehitetään.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Uuden hallituksen ohjelman on oltava luonteeltaan strateginen. Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Valtioneuvoston työssä siirrytään kollegiaaliseen työtapaan. Ministereiden määrää vähennetään.
Hallitusneuvotteluissa sovitaan strategisista tavoitteista ja kärkihankkeista. Tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan korkeimmalla prioriteetilla. Jokaisella strategisella tavoitteella on vastuullinen omistaja (ministeri).
Poliittista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa tehostetaan osana julkisen sektorin tuottavuuden parantamista. Luovutaan poliittisista valtiosihteereistä ja avustajien määrää vähennetään.
Valtion tilinpitokäytäntöä uudistetaan ottamalla talousarvion osaksi tuloslaskelma ja tase. Tämä palvelee taloudellista johtamista ja antaa selkeämmän kuvan valtion talouden tilasta.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
 
Kyllä. Suomen tilanne on vakava, tarvitsemme suunnanmuutoksen. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että hallitusohjelman on oltava uskottava talouden käänteen aikaansaamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, velaksi elämisen lopettamiseksi sekä elämisen edellytysten ja palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Päätökset on tehtävä oikeudenmukaisesti niin, että jokainen suomalainen voidaan pitää mukana.