Keskustan nuorisolinjaukset

Yksilö- ja yhteiskuntatakuusta yhteisötakuuseen

Jalat-Tiles-iso-kuva (2).jpg

Nuorten hätä on suuri

Suomessa on melkein 50 000 koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäänyttä ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevaa 15 – 29 -vuotiasta nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan jokainen näistä syrjäytyneestä nuoresta maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Suorien kustannusten lisäksi menetämme syrjäytyneen nuoren työpanoksen, mikä lisää kokonaisvaikutuksia.

Kokonaisuudessaan nuorten syrjäytyminen on siis 60 miljardin euron suuruinen kansantaloudellinen kysymys. Keskustan tavoite on puolittaa syrjäytyneiden nuorten määrä. Tällä on mahdollista saada aikaan 30 miljardin säästö julkisen talouden pitkän aikavälin menoihin.

Nuorten syrjäytymisessä ei ole kuitenkaan kysymys vain taloudellisesta ongelmasta. Jokainen syrjäytymistapaus on inhimillinen tragedia.

Nuorten ongelmien taustalla on yhteiskuntamme yksilöitymiskehitys, joka jakaa ihmiset jo nuoresta pitäen menestyjiin ja pudokkaisiin. Arvot ovat muuttuneet koviksi. Huono-osaisuus periytyy ja erot vain kasvavat. Yhteiskuntamme on tarjonnut nuorille yksilötakuuta, jonka seurauksista saamme nyt maksaa.

Kataisen hallitus on lähtenyt vastaamaan ongelmaan kaavamaisella ratkaisulla, nuorten yhteiskuntatakuulla. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu vuositasolla 60 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on taata jokaiselle nuorelle opiskelu, harjoittelu-, tai työpaikka. Tavoitteessa on kuitenkin epäonnistuttu. Työttömien nuorten määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana lähes seitsemällä tuhannella.

Yhteiskuntakuu -kampanjan puitteissa tehdyt hienot televisio- tai tienvarsimainokset eivät ole luoneet uusia opiskelu- tai työpaikkoja. Suurimpana syynä epäonnistumiselle on se, että samanaikaisesti yhteiskuntatakuun toteuttamisen kanssa hallitus leikannut miljoonien eurojen edestä nuorten hyvinvoinnin perusedellytyksistä, kuten ammatillisesta koulutuksesta ja nuorisotoimesta.

Tuntuu siltä, että yhteiskuntakuusta on tullut eräänlainen valintamyymälä, jonka nojalla sosialidemokraatit ajavat yhteistä toiseen asteen koulutusmuotoja yhdistävää nuorisokoulua ja kokoomuslaiset työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Uusimpana kaavamaisena lisäkeinona hallitus esittää oppivelvollisuusiän korottamista vuodella koskien myös toisen asteen koulutuksen alkua. Kuntaliiton laskelmien mukaan oppivelvollisuusiän korottaminen maksaa jopa sata miljoona euroa vuodessa. Kysymys on rahan sijoittamisesta järjestelmään, joka ei välttämättä edes auta syrjäytymiskierteessä olevaa nuorta.

Nuoren sijoittaminen oppilaitokseen väkipakolla ei ole putoamisvaarassa olevalle useinkaan se järkevin ratkaisu. Oppilaitoksissa kirjoilla oleminen ei riitä, jos muut asiat eivät ole kunnossa. Pahimmallaan opiskelupakko luo vain ongelmia niin nuorelle itselleen kuin koko oppilaitosyhteisölle.

Lue kokonaan: Yksilö- ja yhteiskuntatakuusta yhteisötakuuseen.pdf