Valtion omaisuutta ei pidä myydä valtiontalouden alijäämän ja syömävelan kattamiseksi. Sillä pitää luoda uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Riittävän rahoituksen saanti on yritysten kasvun merkittävä pullonkaula. Yksi ratkaisu tähän on kasvurahasto.

Valtion tase eli omaisuus pitää laittaa paremmin töihin. Keskusta käyttäisi pienen osan, esimerkiksi 1,5 miljardia valtion noin 30 miljardin yritysomai¬suudesta, seuraavan 10 vuoden aikana vauhdittamaan yritysten kasvua. Kasvurahasto toteutettaisiin nykyisten toimijoiden, kuten Suomen Teollisuus¬sijoitus Oy:n, Finnvera Oyj:n sekä yksityisten toimijoiden kautta kannattavan yritystoiminnan kriteerit täyttäviin kohteisiin siten, että yksityinen raha kulkee aina edellä. Edellä mainitut vakiintuneet toimijat tarvitsevat kuitenkin kipeästi uusia työkaluja ja parempia resursseja yritysten kasvun rahoittamiseen. Jul¬kinen raha kannattaa kohdentaa rahoituksen pullonkauloihin täydentämään yksityistä rahoitusta.

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Suomen Pankin viimeisessä synkässä pitkän aikavälin ennusteessa joulukuussa 2014 todetaan, että julkisen vallan on luotava edellytykset uusien menestystuotteiden syntymiselle yrityksissä. Suomen Pankki esittää siihen kaksi keinoa. Ensimmäinen on osaava raha ja toinen on se, että valtio ottaa lisää riskiä kasvuvaiheen pääomasijoittamisessa vastasyklisesti. Tämä voisi tapahtua osallistumalla voimakkaan kasvun tukemiseen täydentämällä yksityisten sijoittajien panoksia.

Vallalla oleva käsitys on se, että rahaa on riittävästi maailmalla. Näin varmasti on, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat tiukentuneet ja tämä heijastuu yritysten oman pääoman vaatimuksiin. Tähän uuteen tilanteeseen tarvitaan uusia instrumentteja, kuten vieraan pääomanehtoista vaihtovelkakirjalainaa. Tämä ei syö yrittäjän tai perheen omistusosuutta, jos hanke menee suunnitelman mukaan. Tälle lainalle maksetaan pankkilainaa suurempi, mutta oman pääoman tuottovaatimusta pienempi korko.

 

Periaatteet, miten valtion omaisuudesta saadaan vauhtia koko Suomeen:

1.
Valtion ensisijainen tehtävä tällä segmentillä on toimivan yksityisen rahoituksen edellytysten luonti. Myös riskinottoon kannustaminen esimerkiksi verotuksen keinoilla kuuluu tähän kategoriaan. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

2.
Julkista rahaa ei missään tapauksessa pidä tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoittanut, että myös kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up yrityksille Suomessa.

3.
Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa. Olemme aina korostaneet sitä, että yksityinen raha kulkee edellä. Tästä toimintamallista Suomen Teollisuussijoitus on hyvä esimerkki. Sieltä tehdään suoria vähemmistösijoituksia yrityksiin sekä muodostetaan rahastojen rahastoja. Tesillä on hyvä toiminnan historia ja sen osakkuusyhtiöissä on yli 50 000 työpaikkaa. Pääoma on myös tuottanut hyvin.

 4.
Markkinoille ei tyrkytetä yhtään enempää rahaa kuin markkinat vetävät. Yhteisarvio julkisen rahan tarpeesta seuraavan 7 - 10 vuoden aikana on ollut noin 1,5 miljardia euroa. Päätökset on tehtävä vuosittain ja tarve sekä instrumentit arvioitava niin, että julkinen rahoitus ei missään tapauksessa kilpaile yksityisen kanssa. Rahoituksen niukkuus luo osaltaan innovatiivisuutta. Valtion raha voi kertaantua, kuten nytkin, kun Tesin toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa ja rahastojen rahastoihin on saatu mm. eläkeyhtiöiden rahaa.

5.
Kasvurahastoideamme ei tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille. Suomen Teollisuussijoitus ja Finnvera ovat sopivia toimijoita edelleenkin, kysymys on näiden resurssien vahvistamisesta.

6.
Instrumentteja voisi olla ainakin kolme:
a) Tesin suorien sijoitusten resurssien vahvistaminen
b) Tesin rahastojen rahastojen vahvistaminen sekä
c) Finnveran resurssien vahvistaminen välirahoitusinstrumenteilla

Näiden lisäksi voidaan harkita yksityisten toimijoiden välirahoitusinstrumenttien osittaista valtiontakausta esimerkiksi Finnveran kautta.

7.
Valtion osuuteen tässä emme ottaisi lainaa. Velkaelvytystä on tehty aivan riittävästi ja tehdään vielä monta monituista vuotta. Sen sijaan laittaisimme valtion taseen töihin ja muuttaisimme nykyistä valtion yritysomaisuutta tarvittavan määrän edellä esittämieni instrumenttien muotoon.