Ulla Savola eduskuntaan

WP_20130618_019.jpg  

Ulla Savola s. Sorvari

- 50-vuotias luokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri Haapajärveltä

- 10 lapsen äiti

- syntynyt ja käynyt koulunsa Kalajoella

- ajaa eduskuntavaaleissa lapsiperheiden asioita ja parempaa koulutuspolitiikkaa sekä alueemme kehittämistä

- varavaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen, Haapajärven Keskustanaisten puheenjohtaja, Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan johtokunnan jäsen, vesiyhtiön hallituksen jäsen, lapsiasiainneuvoston jäsen, JEDU:n varavaltuutettu

- tehnyt nuorempana maatalouslomittajan, sairaala-apulaisen ja toimittajan töitä


Ulla Savolan lehtikirjoituksia:

 

Suomalainen koulutusvienti – mahdollisuus talouskasvuun


Suomen talous polkee edelleen taantumassa. Odotettua talouskasvua ei ole näkynyt moneen vuoteen. Muualla Euroopassa talouskasvu osoittaa ja hienoisia elpymisen merkkejä. Meillä talous polkee paikallaan ja ostovoimaa edelleen leikataan veronkorotuksilla ja muilla säästötoimilla.

Uudet innovaatiot ja visiot paremmista työllisyysnäkymistä saisivat jo vallata alaa. Suomalainen vienti pitäisi saada vetämään, jotta kansantalous saataisiin nousuun. Suomalaisten suuryritysten myyminen (esim.Nokia) ulkomaisille firmoille syövät Suomen talouskasvua ja kertovat arvomaailman muutoksesta ja heikosta itsetunnosta. Suomalainen sisu ja yritteliäisyys pitää ottaa nyt käyttöön ja taistella paikasta globaalissa maailmassa. Vaatimattomuus ei ole enää hyve nykymaailmassa. Nyt tarvitaan tervettä itsetuntoa ja puolensa pitämistä kansainvälisessä kilpailussa. Huipputeknologian luvattuna maana meillä on kaikki talouskasvun edellytykset monien mittareiden mukaan.

Suomikuvaa on jo vuosia kirkastanut meidän koulutusosaaminen ja huikeat Pisa-tulokset! Me olemme olleet usein maailman paras koulutusmaa kuluneen kymmenen vuoden aikana ja edelleenkin Euroopan paras. Maailmalla meidät tunnetaan huippukoulutuksesta ja Pisa-tuloksista. Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi me emme voi myydä suomalaista koulutusta, jolla on ollut valmis brändi maailmalla jo kymmenen vuotta. Tällä hetkellä emme voi myydä tutkintoja, koska lainsäädäntö estää tutkintojen myymisen. Uuden eduskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on poistaa esteet tutkintojen myynnistä ja polkaista koulutusvienti kunnolla käyntiin. Koulutusvienti eri koulutusasteilla pitäisi ottaa käyttöön.

Juhannusviikolla alkavissa minihallitusneuvotteluissa on luvattu ottaa esille lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille opiskelijoille. Tämä on hyvä suunta. Aluksi lukukausimaksukokeilu voi vähentää ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta suomalaiset opiskelijat pääsisivät paremmin opiskelemaan. Myöhemmin laadukkaasta opetuksesta ulkomaalaiset haluavat maksaakin. Suomi saa siis tuotteestaan rahaa ja opiskelija haluaa parantaa opiskelutehokkuutta , kun opiskelu on maksullista. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ovat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille olleet jo kokeilussa. Kokeilun aikana ulkomaisten opiskelijoiden oppimistulokset paranivat.

Silloin, kun Suomi oli Pisa- tuloksissa 1., Australia oli samaan aikaan toisella sijalla. Australiassa polkaistiin koulutusvienti heti pystyyn kymmenen vuotta sitten ja nyt koulutusvienti on 14 mrd euroa vuodessa ( n.7% kansantalouden viennistä). Suomessa tällä hetkellä haaveillaan 0,1-0,2 mrd. eurosta vuodessa, vaikka potentiaalia olisi paljon suurempaan koulutusvientiin. V. 2012 Suomessa opiskeli 17 000 ulkomaalaista yliopistoissa ja saman verran ammattikorkeakouluissa. Lukuvuosikustannukset Suomelle ovat näistä ulkomaalaisista opiskelijoista n. 300 milj. euroa ( 10 000 euroa/ opiskelija lukuvuosi yliopistossa ja n. 8000 euroa /opiskelija ammattikorkeakouluissa). Me siis lahjoitamme ulkomaisille opiskelijoille n. 300 milj. euroa vuosittain ja kaikki omatkaan eivät pääse opiskelemaan. Lukukausimaksut ulkomaalaisille pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön.

Suomesta puuttuu markkinoinnin käytännön osaaminen koulutusvientiin. Yliopistomiehet ja opettajat eivät välttämättä ole parhaita myyntimiehiä. Koulutusviennin vetäjäksi tarvittaisiin yrittäjiä, jotka tuotteistavat koulutusta ja toteuttavat sen yhdessä koulutuksen ammattilaisten kanssa. Eduskunnan tehtävä on poistaa lainsäädännölliset esteet koulutusviennin toteuttamisesta. Nykyiselläänkin tilauskoulutusta voidaan myydä, mutta tutkintojen myynti ei ole mahdollista.

Me olemme kasvaneet huippukoulutetuksi kansaksi ilmaisen ja kaikille mahdollisen peruskoulutuksen takia. Ulkomaalaisille koulutusta ei pitäisi antaa ilmaiseksi ainakaan Euroopan ulkopuolelle. Meidän nuoremme joutuvat maksamaan, jos he lähtevät opiskelemaan ulkomaille. Esim. kun suomalainen nuori menee opiskelemaan Tarton yliopistoon lääketiedettä, hän maksaa siitä n. 7800 euroa vuodessa. Virolainen nuori opiskelee Suomessa ilmaiseksi. Maailmassa on vain kaksi maata, jotka antavat koulutusta ilmaiseksi ulkomaalaisille: Suomi ja Luxemburg! Olemmeko me niin rikkaita, että voimme tarjota ilmaista koulutusta koko maailmalle? Osa maailman maista esim. indonesialaiset ja kiinalaiset hakee lapsilleen parasta koulutusta maailmassa ja he haluavat maksaa siitä. Silloin Suomen ilmaista koulutusta ei haluta, sillä sen ei uskota olevan laadukasta. Osa tietenkin tulee mielellään ilmaiseen koulutukseen ja se on nyt mahdollista. Ilmaisen koulutusviennin puolustajat näkevät tärkeänä sen potentiaalin, joka maailman huippukoulutetuista jää opintojen jälkeen Suomeen työmarkkinoille. Suuri osa kuitenkin lähtee kansainvälisille markkinoille ilmainen koulutus mukanaan.

Koulutus ei saisi olla meidän maassamme pyhä lehmä, johon ei saa koskea. Se olisi nähtävä markkinoilla tuotteena, jota voimme myydä ulkomaalaisille eri muodoissa ( verkko-oppiminen, tutkintojen myynti ja tilauskoulutus). Meillä on maassamme kultakaivos KOULUTUS, jossa meillä on valtava potentiaali hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi. Poliittisella rintamalla meidän tulisi nähdä tämä käyttämätön talouskasvun lähde ja tehdä yhteistyötä, jotta saisimme koulutusviennin polkaistua kunnon vauhtiin. Suomalaisille koulutus edelleen tulee olla ilmaista ja tutkintomaksuja ei maamme kansalaisilta saa edelleenkään periä. Tasa-arvoinen ja kaikille saatavilla oleva koulutus on pienen kansan voimavara ja kilpailutekijä globaalissa maailmassa.

Ulla Savola

Kasvatustieteen maisteri,

luokanopettaja


Lukiokoulutus käymistilassa – 500 oppilaan lukiot vähimmäisvaatimuksena!


Koulutusleikkaukset koskevat rankasti maamme lukiokoulutusta, jos hallituksen suunnitelmat etenevät. Maahamme on suunnitteilla vähintään 500 oppilaan lukioita . Valtio rajaa rahoitusvastuunsa kolmeen vuoteen. Mammuttilukiot tarkoittaisivat pienten lukioiden lakkauttamista ja monien lukioiden yhdistämistä. Tästä keskittämispolitiikasta kärsivät erityisesti pohjois- ja itä- Suomen lukiot ja maaseudun pienet lukiot kautta maan.

Oudolta ja kylmältä tuntuu, että hallitus ei ajattele suurlukioiden vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Ei ole oikeudenmukaista ja tasa-arvoista, että 16-vuotiaat joutuisivat muuttamaan maaseutumaisilla alueilla pois kotoa suuriin lukioihin. Koulumatkat kasvavat ja osa joutuu muuttamaan asumaan lukiopaikkakunnalle. Tänä aikana pitäisi erityisesti huomioida, ettei kuormiteta nuoriamme lisää pakottamalla heidät muuttamaan kotoaan liian varhain. Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja lukioikäinen nuori vielä tarvitsee kodin tarjoamaa suojaa ja tukea.

Investoimalla pieniin lukioihin voidaan taata jokaiselle nuorelle turvallinen oppimisympäristö läheltä omaa kotia. Meillä ei ole vara hukata yhtään nuorta tehokkuuden ja säästöjen nimissä. Jos halutaan suurempia lukioyksiköitä, hajautettua mallia kannattaisi miettiä. Lähiopetusta voisi järjestää usean kunnan lukiossa ja hallinto voidaan keskittää yhteen kuntaan. Siis lukiolla voisi olla sivutoimipisteitä. Tällöin oppilaiden ei tarvitsisi muuttaa pois kotipaikkakunnalta ja monipuoliset valinnan mahdollisuudet oppiaineissa säilyisivät. Verkko- ja etäopetusta voidaan myös hyödyntää.

Huolestuttavaa on myös se, että on ratkaisematta se, mitä lukiossa opetetaan, sillä hallituksen tuntijakopäätöstä ei näy eikä kuulu. Tällainen käymistila ei ole hyväksi koulutuksellemme ja keskeneräisiä asioita lukio-opetuksessa on muutenkin paljon. Nyt lukioissa pitäisi saada valmistautua rauhassa syksyllä 2016 alkaviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Esitys tuntijakoesityksestä on luvattu antaa tämän vuoden aikana. Kiirettä pitää. Kuka tämän hallitsee? Tuntijakoesitys pitäisi saada valmiiksi, mutta huolellisesti ja tarkasti asiantuntijoiden kanssa laadittuna. Suomen loistavaa mainetta koulutuksen mallimaana ei kannata uhrata säästöjen ja kiireen alttarille. Lukion monipuolinen oppiainetarjonta mahdollistaa opiskelijoiden omien vahvuuksien huomioimisen. Kiinnostus ja motivaatio parantaa oppimistuloksia ja jatko-opiskelumahdollisuuksia. Järki käyttöön lukiouudistuksessa.

Ulla Savola

Keskustan jäsenvaaliehdokas