MAURI PEKKARISEN PUHEESTA

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen
Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestön 90-vuotisjuhlassa
30.9.2012


Suomen talous on ajautunut lähes kahteen
vuosikymmeneen ensimmäisen kerran kaksoisvajeeseen.
Seka xxx  etta vaihtotase ovat samanaikaisesti
alijäämäisiä. Me suomalaiset syömme sananmukaisesti
enemmän kuin tienaamme.

Syitä tapahtuneeseen on monia. Yksikkötyökustannukset
ovat vuodesta 2005 nousseet Suomessa toiseksi eniten
koko Euroopan unionissa heti Viron ja Englannin
jälkeen. Vastaavasti vaihtosuhteemme on heikentynyt
useimpia muita maita enemmän.
Niinpä teollisuustuotanto ja vienti vähenevät ja
kokonaistuotantokin on kääntymassa laskuun.
Irtisanomiset lisääntyvät. Suomi on vajoamassa tiukkaan
taantumaan.

Poliittisen kentän äärilaidasta toiseen ulottuvan Kataisen
hallituksen talouspolitiikka on jähmettynyt
paikoilleen.Hallituspuolueiden politiikkaa yhdistaa yksi
yhteinen tahto, keskittämiskehityksen vauhdittaminen.
Juuri keskittämisestä ja rujosta valtapolitiikasta, ei aitojen
säästöjen aikaan saamisesta, on kyse myos hallituksen
suurkuntahankkeessa. Se on hallituksen ainut mittavampi
reformi. Se on halvauttanut kuntakentän ja pysäyttänyt
kutakuinkin kaikki meneillaan jo olleet kuntatalouden
tervehdyttämistoimet.

Hallitus kertoo arvioivansa uusien talouspoliittisten
toimien tarpeen vasta myöhemmin ensi vuoden puolella.
Nyt ei olisi kuitenkaan varaa odotella. Suomi tarvitsee
mielestäni nyt nopeasti selviytymisohjelman, jolla maan
kilpailukyky, yrittäjyyden ja työn edellytykset
palautetaan ja jolla vienti saadaan vetämään
maailmantalouden heikonkin kysynnän oloissa.
Jo lähtökohtaisesti tuollaisen ohjelman olisi
tunnustettava, ettei talouden kaksoisvajeessa oleva
kansantalous voi vauhdittaa kasvuaan kotimaista
kulutuskysyntää lisäämällä.

Yksikkötyökustannusten muita nopeampi kasvu olisi
pysäytettavä sen toteuttavilla tuloratkaisuilla. Työn
tuottavuutta olisi parannettava tehostamalla
innovaatiopolitiikkaa ja elinkeinoverotusta olisi
uudistettava niin, etta se rohkaisee investointeihin.
Työikäisen väen noin 150.000 hengella vähenemisen
seuraavan vuosikymmenen aikana olisi kyettävä
korvaamaan työuria jatkamalla.

Mikäli toimista kilpailukyvyn parantamiseksi ja
työpanoksen vähentymisen estämisestä voitaisiin sopia
nyt useaksi vuodeksi eteenpäin, loisi se  samalla liikkuma-alaa
välttämättömien tulevaisuusinvestointien tekemiselle
välittomästi.

Suomen valtio saa tällä hetkellä lainaa miinusmerkkisellä
reaalikorolla. Inflaatio on siis suurempi kuin
valtionvelasta maksettava korko. Mikali näkymä
kilpailukyvyn ja tuottavuuden uskottavasta
parantamisesta voitaisiin rakentaa, voisi Suomen valtio
valtion velan määrän - noin 50%/BKT- rajoittamatta
kaynnistaa useammankin miljardin euron
tulevaisuusinvestoinnit. Ne olisivat samalla kädenojennus
työllisyydelle kilpailukyvyn parantamiseen valmiille
työmarkkinajarjestöille.
Tällaisia tulevaisuusinvestointeja voisivat olla muun
muassa monet "tietoyhteiskuntainvestoinnit",
liikenneinfrastruktuuriin liittyvät, osaamisen,
tutkimuksen ja teknologian kohentamiseen liittyvat
investoinnit seka aivan erityisesti uusiutuvaan energiaan
ja puhtaan ympäriston teknologiaan liittyvat investoinnit.