KANGASALAN KESKUSTA 90 VUOTTA

Keskusta.fi / Pirkanmaa / Suomeksi / Kunnat / Kangasala / KANGASALAN KESKUSTA 90 VUOTTA

Kangasalan Keskustan 90-vuotisjuhlissa esitettiin historiikki, jonka on kirjoittanut nykyisen johtokunnan jäsen Sirkka Tuhola.

Arvoisa juhlaväki

Maalaisliitto-Keskustan toiminnan alkamisesta Kangasalla tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.  Maalaisliiton Kangasalan paikallisosaston perustava kokous pidettiin jo 24. lokakuuta 1920. Perustamiskokous pidettiin Tarpilan talossa, joka sijaitsee Urkutehtaan vieressä. Puolueen edustajana paikalla oli kansanedustaja Lauri Perälä Vähäkyröstä . Osaston puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Eemeli Tarpila ja johtokunnan muiksi jäseniksi maanviljelijät Juho Maijala, K.E. Markkula, K.V.Kulju, V.F.Köppä, Heikki Mikkola ja liikennöitsijä Ludvig Ketola. Maalaisliiton varsinaisen toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1922 eduskuntavaalien järjestelyistä.

 Juho Maijala osallistui Ludvig Ketolan kanssa useisiin puoluekokouksiin.

Ensimmäisestä puoluekokouskäynnistään Juho Maijala muistelee Alkiosta jääneen hyvin voimakkaan vaikutuksen. Alkio oli todennut, että kokouksessa oli runsaasti osanottajia ja siksi hän otti puheensa lähtökohdaksi sanat: ” Älkää tulko Maalaisliittoon siinä mielessä, että täällä olisi hyvä olla. Maalaisliittoa ja maalaisliittolaisia vastaan on hyökätty ja tullaan hyökkäämään, mutta aatteemme on niin arvokas, että sen puolesta kannattaa taistella, sillä olemme oikealla asialla.”

Tämän olivat Kangasalan Maalaisliiton perustajat saaneet kokea täällä kotikulmillaan. Vastustusta Maalaisliiton perustamista suunniteltaessa oli tullut niin oikealta kuin vasemmalta. Maalaisliiton vaikutus kunnan poliittisessa kentässä näkyi kuitenkin heti kunnallisvaaleissa, joissa maalaisliiton mukana olo nosti valtuuston voimasuhteet oikeistolaisiksi.

Maalaisliiton aate koettiin tärkeäksi kunnan kaikissa osissa ja niinpä 1920-luvulla perustettiin ainakin Raudanmaan, Kuohenmaan, Heposelän ja Pohjois-Kangasalan paikallisosastot.

 Myös Kuhmalahdella Maalaisliiton toimintaa on ollut jo 1920-luvulla. Vuonna 1921 puoluesihteeri Vihtori Kivimäki järjesti esitelmämatkan Pohjois-Hämeeseen. Hän kävi puhumassa sekä Vehkajärvellä että Kuhmalahdella.

 Maalaisliiton Sahalahden paikallisosasto perustettiin 8. päivänä maaliskuuta 1930. On huomattava, että maalaisliitto on ilmeisesti toiminut Sahalahdellakin jo ennen paikallisosaston perustamista.  Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin mv. Lauri Arra. Eduskuntavaaleissa vuonna 1930 Sahalahti oli piirin maalaisliittolaisin kunta.

Sotien jälkeen toiminta jatkui yhdessä paremman huomisen eteen ponnistellen. Karjalaiset toivat Kangasalle mukanaan vahvan maalaisliittolaisen perinteen. Näkyvimpiä Kivennavalta kotoisin olleita kunnallis- ja järjestömiehiä ovat olleet ainakin Jooseppi Kruus, Vihtori Vanhala, Villiam Huuhtanen, Heikki Nuortama ja Unto Pyykkö. Jooseppi Kruus toimi Havisevalle vuonna 1957 perustetun paikallisosaston ensimmäisenä puheenjohtajana.

1950-luvulla perustettiin kunnallisjärjestöjä kokoamaan ja ohjaamaan, innostamaan ja tukemaan paikallisosastojen toimintaa. Maalaisliiton Kangasalan kunnallisjärjestö päätettiin perustaa 16. maaliskuuta 1958. Perustava kokous pidettiin täällä Pirtillä ja kokouksen puheenjohtajana toimi maanviljelijä Juho Maijala ja pöytäkirjanpitäjänä agronomi Ilmari Salokangas.

 Kangasalan keskustanaisten osasto on perustettu 11.marraskuuta 1958.  Osaston jäsenistä ainakin Liisa Artimo, Marjatta Karimaa, Hilkka Antila, Raija Matinolli ja Kaarina Lannetta ovat olleet Keskustanaisten piirin johtotehtävissä. Kangasalan maalaisliitto-keskustalaisten naisten vieraanvaraisuudesta ovat vuosikymmenien kuluessa saaneet nauttia muiden muassa Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, V.J. Sukselainen, Johannes Virolainen, Ahti Pekkala, Heikki Haavisto, Esko Aho ja Anneli Jäätteenmäki.

Ensimmäisten 40 toimintavuoden aikana paikallisosastojen toiminta vakiintui käsittämään vaaleihin liittyvien kysymysten hoitamisen, valistus- ja puhetilaisuuksien järjestämisen sekä puolueen sanomalehtien levikin lisäämisen. 1960-luvun alussa Kangasalan maalaisliittolaisiin koteihin tilattiin Keskisuomalaista ja Maakansaa.  Toimintaan kerättiin varoja maito- ja viljakeräyksin, mitkä osin korvasivat jäsenmaksun.

Vuonna 1965 muutettiin puolueen nimi Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi. Kangasalan paikallisosastossa nimenmuutosta edelsi vilkas keskustelu; suunnilleen puolet kannatti ja puolet vastusti. Lopulta muutos tehtiin. Perusteena mm. piirin toiminnanjohtaja Tauno Yli-Korpula totesi, että maatalousväestön suhteellinen määrä vähenee ja kaupunkiin muuttaneidenkin pitää kokea puolueen nimi omakseen.

 Samana vuonna tehtiin toinenkin merkittävä päätös. Kunnallisjärjestö oli toiminut 7 vuotta ja johtokuntaan valittiin ensimmäinen nainen, maisteri Liisa Artimo o.s Maijala.

   Kauaskantoinen päätös tehtiin vuonna1966, jolloin päätettiin kerätä luottamusmiesveroa.

 1960 – ja 70 luvun taitteessa oli ilonaiheena keskustanuorten joukon vahvistuminen. Nuoren Keskustan liiton Kangasalan osaston puheenjohtajana toimi tuolloin Juhani Tanila. Piirin ensimmäinen metsäpäivä pidettiin Kangasalla Vahderpäässä vuonna 1978 Juhani Tanilan toimiessa hankkeen puuhamiehenä.  Vuosittaisesta metsäpäivästä on jo tullut perinne Pirkanmaalla.

   Seuraavaksi haluan nostaa esille erään juuriltaan kangasalaisen vaikuttajan, Ranta-Koiviston Matin, jonka upea laulun ääni ja viisaat ajatukset jäivät monille mieleen. Kansanedustaja Matti Jaakko Maijala syntyi Kangasalla Ranta-Koiviston talossa vuonna 1923.

 Kangasalan paikallisosasto oli hänen ensimmäinen puolueosastonsa. Elämä kuljetti hänet perheineen Virroille, missä hän toimi mm. Säästöpankin johtotehtävissä.

 Matti Maijala toimi kansanedustajana 17 vuoden ajan 1970-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Lisäksi hänellä oli vuosikymmenien kuluessa lukuisia kunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä. Maakunnallisista luottamustehtävistä mainittakoon tehtävät nuorisoseurojen liitossa ja Etelä-Suomen 4-H-piirissä. Hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1989. Matti Maijalan työntäyteinen elämä sammui vuonna 2007.

 Paikallisen Keskustan toimintaan on matkan varrella sisältynyt oma tiedotuslehtikin. Keskustaviesti on ilmestynyt 1980- ja 90-luvuilla.  Lehteä toimitettiin monena vuonna yhteistyössä Kuhmalahden, Luopioisten, Pälkäneen ja Sahalahden keskustalaisten kanssa.

Paikallisosastojen toiminnan merkitys väheni 1990-luvulla. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut sähköisen viestinnän kehittyminen, mikä on vähentänyt perinteisten kokoontumisten tarvetta . Parin viime vuosikymmenen aikana uutena toimintamuotona ovat tulleet toritapahtumat, joita voisi luonnehtia nykyajan tupailloiksi. Keskusta tunnetaan täällä jo perinteisestä puuropäivästä syksyisin torilla. Samoin keväisillä Yrittäjän markkinoilla olemme olleet mukana omalla teltallamme.

2000-luvulla Pirkanmaallakin kuntakartta uudistui. Sahalahti liittyi Kangasalaan vuonna 2005 ja Kuhmalahti vuonna 2011. Sahalahden ja Kuhmalahden paikallisyhdistykset ovat tänään osa Kangasalan Keskustaa.

Kunnallisjärjestö on ollut paikallisosastoja yhteen kokoava voima ja sen puheenjohtajina ovat toimineet mv. Esko Paavola, mv. Eero Helminen, mv. Juha Melkas, liikkeenharjoittaja Arvo Hyvärinen, agr. Ilmo Lannetta, rehtori Veikko Matinolli, merkonomi Lili Helin, teknikko Turo Koivisto, yrittäjä Markku Nieminen, pastori Olli Arola, apulaisrehtori Kaarina Lannetta, agronomi Jaakko Ikävalko, taloustieteiden maisteri Simo Arra, maaseutuyrittäjä Jarmo Jaakkola ja tällä hetkellä kiinteistötoimen työnjohtaja Heikki Lahtinen.

Lukuisa on niiden maalaisliitto-keskustan toiminnassa mukana olleiden järjestötoimijoiden ja luottamushenkilöiden joukko, jotka vuosien saatossa ovat toimineet yhteisen hyvä eteen. Kaikkia heistä on mahdotonta tässä nimeltä mainita.

Vuonna 1962 täällä Pirtilla juhlittiin Kangasalan paikallisosaston 40-vuotista taivalta. Tilaisuudessa oli puhujana puoluesihteeri Pekka Silvola ja lopetan tämän historiikin hänen silloin lausumiaan sanoja lainaten: ” Ei ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.”