Ajatuksia, mielipiteitä

Keskusta.fi / Pirkanmaa / Suomeksi / Kunnat / Kangasala / Ajatuksia, mielipiteitä

Hanna Holma :Kuntauudistus kuntapäättäjien käsissä?

(Kunnanvaltuutettu Hanna Holman kirjoitus on julkaistu Kangasalan Sanomissa 31.8 ja Sydän-Hämeen lehdessä 30.8.2012.)

Hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.” …”Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät.”

Simo Arran kirjoitukseen on moni hallituspuolueiden kuntapäättäjä ottanut kipakasti kantaa. Kirjoittajat ovat tyrmänneet kuntien pakkoliitokset. Samaan aikaan eduskunnassa valmistellaan lakeja, joilla tehdään kyseinen kuntauudistus. Liitoksia ei tehdä pakolla, mutta talouden rukkaaminen valtion taholta ja omituisten vahvan kunnan kriteerien asettaminen on tehokas tapa saada nykymuotoiset kunnat ahtaalle.

Tavallinen tallaaja ja politiikkaa seurannutkin kansalainen on ymmällään. Jos siis maan eduskunta säätää lait, joilla tehdään luonnollisista työssäkäyntialueista muodostuvia vahvoja peruskuntia (tässä tapauksessa Suur-Tampere), mikä on kuntapäättäjien rooli uudistuksessa. Millä tavalla äänestäjä voi kunnallisvaaleissa antaa signaalin, että ei hyväksy nykyhallituksen ajamaa kuntauudistusta?

Kansa on demokraattisesti valinnut eduskuntaan edustajat. Demokratiaa kunnioittaen valittiin maan hallitus. Nyt kyseinen hallitus toteuttaa sitä, mihin äänestäjät heidät valtuutti. Mielestäni on vähintäänkin ihmeellistä, kuinka hallituspuolueiden kuntapäättäjät nyt kiemurtelevat hallitusohjelman tavoitteista.

Tulevien kuntapäättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että uudistuksen rajut vaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi pienelle ihmiselle.





Simo Arra: Vesihuollosta ja kuntien yhdistymissopimuksista

(Kirjoitus on julkaistu Sydän-Hämeen lehdessä 30.8 ja Kangasalan Sanomissa 31.8.2012)

Valtuutettu vastaamassa -sarjassa Pertti Alanko (Kangasalan Sanomat 24.8.) toi esille Kuhmalahti–Sahalahti siirtoviemärihankkeen.

Jo itsenäinen Kuhmalahti piti sitä parhaana vaihtoehtona järjestää läntisen Kuhmalahden jätevesihuolto nykyisen puhdistamon korjauksen sijasta. Sen tärkeys on entisestään korostunut kuntaliitoksen jälkeen.

Tämä siirtoviemäri ratkaisisi Kivisalmen ja uuden Haapasaaren sekä Sahalahden puo

lella vanhan Haapasaaren, Moltsian, Haapaniemen ja Korpiniemen alueiden jätevesihuollon kestävällä tavalla pitkälle tulevaisuuteen.

Luontevaa olisi, jos viemärin linjaus noudattaisi jo olemassa olevan runkovesijohdon linjausta. Oletuksena on ollut, että hankkeeseen saataisi myös valtion rahoitusta.

Kun valtion vesihuoltoavustuksia leikataan, saattaa tämänkin hankkeen toteuttaminen vaikeutua. Kunnan vesihuollon yleissuunnitelmissa siirtoviemäri tulee pitää mukana siinäkin tapauksessa, että valtion osuus on aikaisempaa pienempi. Hanke mahdollistaa vesihuolto- osuuskuntien muodostamisen edellä mainittujen kylien alueille.

Kuten Pertti Alanko mainitsee, tulee kuntien pitää kiinni yhdistymissopimuksista. Siitä olen täysin samaa mieltä.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta pitämissäni puheissa olen useaan kertaan korostanut, että Kuhmalahden yhdistymissopimusta tulee noudattaa. Samalla olen maininnut Sahalahden yhdistymissopimuksen varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka yhdistymissopimuksia rikotaan. Kaikki tuohon sopimukseen kirjatut hankkeet piti Sahalahdella olla toteutettu vuoden 2009 loppuun mennessä. Helmikkala–Kontula -kevyen liikenteen väylää päästäneen aloittamaan ensi vuonna. Vanhusten palvelutaloa ei ole vieläkään rakennettu, koska sitä on lykätty vuosi vuodelta eteenpäin kunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohdon sekä valtuutettujen enemmistön toimesta. Siinä eivät paljon ole painaneet sahalahtelaisten valtuutettujen ja hallitusjäsenten mielipiteet sen paremmin kuin sahalahtelaisten valitukset oikeusasteisiin.

Arvelen, että tähän näytelmään ovat nykyvaltuutetut jo kyllästyneet. Ehdotan siis, että pannaan asiat nyt Sahalahden yhdistymissopimuksen osalta viimeinkin ja kerralla järjestykseen: Sisällytetään kunnan vuoden 2013 talousarvioon kunnan kassaan valtiolta jo ajat sitten tullut yhdistymisavustus 1,2 miljoonaa euroa vanhusten palvelutalon suunnitteluun ja rakentamiseen Sahalahden terveysaseman yhteyteen. Aloitetaan Helmikkala–Kontula kevyen liikenteen väylän rakentaminen heti kun se hallinnollisesti on mahdollista, ehkä jo vuoden 2013 alussa. Tämänkin hankkeen rahat ovat jo kauan olleet kunnan kassassa.

Sahalahden kirjaston siirto entisen kunnanviraston tiloihin saa vielä odottaa. Kehitetään sen sijaan muuta hyötykäyttöä virastotiloille.





Valtuutettu Simo Arran kirjoitus itsenäisen Kangasalan puolesta. Kirjoitus on julkaistu hiukan lyhennettynä Kangasalan Sanmissa 21.8.2012

Kuluttajansuojaa äänestäjille

Yrittäjien edusmiehenä tunnettu Kari Pusa toi ansiokkaasti esiin ( KS 7.8.)yhden tulevien kunnallisvaalien keskeisen teeman: mahdollisen liittymisen Tampereeseen. Siitä hänelle lämpimät kiitokset samoin kuin Heikki Ollilalle, Raimo Kouhialle ja Isto Kaarneelle nopeista vastauksista. Olin minäkin hyväksymässä kunnan lausuntoa, koskien ministeriön työryhmän esitystä runsaan 70 kunnan muodostamisesta Suomeen, niiden joukossa Suur-Tampere. Sen perusteella me nykyiset valtuutetut olemme yksimielisiä Kangasalan säilyttämisestä itsenäisenä kuntana. Ollila näyttää kuitenkin haluavan kannanottonsa tueksi selvitykseen, joka osoittaisi olisiko Suur-Tampereen muodostamisesta enemmän etuja kuin haittoja verrattuna itsenäisenä pysymiseen. Tuollaisissa selvityksissä tahtoo olla se ongelma, että lopputulos on selvityksen tilaajan ja/tai maksajan ennakkonäkemyksen mukainen. Jos selvityksen järjestää ja maksaa valtio, on lopputulos lähes varmasti Suur-Tampereen muodostamista tukeva. Jos taas selvityksen tekee Kangasalan kunta, arvelen itsenäisenä pysymisen edut tulevan osoitetuksi varsin huomattaviksi.
Kangasalalaisen äänestäjän kannalta tilanne näyttää varsin epäselvältä. Kouhia ja Kaarne vakuuttavat omasta ja kaikkien paikallisten demareiden puolesta, ettei heillä ole minkäänlaisia haluja liittää Kangasalaa Tampereeseen. Äänestäjä voi pohtia mielipiteen painoarvoa kun Tampereen demarit ministeriä myöten haluavat Suur-Tampereen. Kouhia luettelee joukon Kangasalaan sopivia vahvan peruskunnan kriteereitä, jättäen kuitenkin mainitsematta maan hallituksen kesäkuussa päättämistä kriteereistä työpaikkaomavaraisuuden ja veroprosentin, joiden mukaan Kangasala ei olekaan vahva peruskunta. Demariministerit ovat nuo kriteerit muiden mukana hyväksyneet. Kunnan alueen rajoja eivät kunnat itse päätä, vaan päätösvalta on maan hallituksella ja lainsäädännön osalta eduskunnalla.
Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin että demareiden ja muiden hallituspuolueiden selkeä tavoite on Suur-Tampere täysin riippumatta siitä mitä ympäryskuntien puolueväki asiasta ajattelee. Pakkoliittämisellä on monta ilmenemismuotoa. Yksi on valtionosuuksien vähentäminen. Kangasalan osalta hallituksen ilmoittamat vähennyksen ovat vuositasolla 2-3 miljoonan euron luokkaa. Useat vielä pärjäävät kunnat ajetaan hallituksen toimin talousahdinkoon ja sitä kautta pakkoliitoksiin.
Kangasalan itsenäisenä säilymistä haluava äänestäjä joutuu varsin suureen epätoivoon kun seuraa kokoomuslaisen kuntaministerin toimintaa. Hän ylistää Suur-Tampereen etuja tavalla, joka saa ympäryskuntien päättäjät tuntemaan itsensä suorastaan tyhmiksi kun eivät omaa etuaan ymmärrä. Hänen näkemyksiinsä ei ole tippaakaan vaikuttanut kehyskuntien yksimielisen kielteinen kanta koskien Tampereeseen liittymistä. Tahdon uskoa, että Kari Pusan tavoin paikallisista kokoomuslaisista selvä enemmistö haluaa Kangasalan säilyvän itsenäisenä, jopa ilman asiaa koskevia selvityksiä. Kokoomusleirissä näyttää siis muodostuneen vielä demareitakin syvempi juopa ministeritason ja paikallisten kuntavaikuttajien välillä. Tampereen seudulla ovat erityisen vahvat kokoomusvoimat tekemässä Suur-Tamperetta: kokoomusministerin tamperelainen valtiosihteeri , kaupungin virkamiesjohto ja useat tamperelaiset kansanedustajat.
Äänestäjän valintaa helpottaisi huomattavasti, jos vaaleihin ilmestyisi Tampereeseen liittymistä kannattava valitsijayhdistys. Myös perinteisten puolueiden sisällä voisi aivan hyvin olla Tampereeseen liittymistä kannattavia ehdokkaita. Heidän tulisi ilmoittaa kantansa ennen vaaleja äänestäjille. Silloin tilanne olisi äänestäjän kannalta selkeä. Varsinkin kokoomus- ja demariehdokkaiden kohdalla äänestäjä joutuu pakostakin miettimään meneekö hänen äänensä kuitenkin loppupeleissä Suur-Tampereen muodostamisen hyväksi paikallisten puoluevaikuttajien ja ehdokkaiden vakuutteluista huolimatta. Hyvistä pyrkimyksistä riippumatta politiikassakin isot vievät ja pienet vikisevät.
Suomen keskustan kanta ylimmästä puoluejohdosta kuntatoimijoihin saakka on yhtenäinen ja selkeä: Kuntarakenteen kehittämistä tarvitaan ja liitosten tulee perustua kuntien omaan tahtoon, ei ylhäältä sanelemiseen. Sinipunahallituksen kuoppaama Paras- hanke oli keskustalainen tapa kehittää keskeisten kuntapalvelujen tuottamista kuntien omaa päätösvaltaa kunnioittaen. Siis selkeä kyllä itsenäiselle Kangasalle ja selkeä ei Suur-Tampereelle. Keskustaa äänestävä tietää mitä valitsee.
Vielä pieni vihje peruskangasalalaisille: Olisiko jo aika perustaa kansanliike Kangasalan itsenäisenä pysymisen puolesta?
Simo Arra
valtuustoryhmän puheenjohtaja (kesk)

Unessa nähtyä
Pilvet tummuvat itsenäisen Kangasalan yllä. Urkutehtaan ohi kulkee surusaatto, jossa lopetetun Kangasalan vaakunaa viedään mustaan verhotuissa vankkureissa entisten kuntien hautaholviin Sahalahden ja Kuhmalahden vaakunoiden viereen. Ei sittenkään vielä: kansa nousee, perustaa Pro-Kangasala- liikkeen, vaatii kansanäänestystä. Valtava enemmistö äänestää itsenäisyyden puolesta, kesäpäivän kotka nousee ennennäkemättömään kirkkauteen.




Kangasalan Keskustan kannanotto sinipunahallituksen kuntapolitiikkaan on julkaistu Kangasalan Sanomissa 14.2 ja Sydän-Hämeen lehdessä 16.2.2012.
Suomen Kuvalehti julkaisi perjantaina 13.1.2012 Kataisen ja Urpilaisen hallituksen suunnitelmat Suomen uudeksi kuntakartaksi. Nykyisen 336 kunnan sijaan niitä olisi Suomessa vain 70. Vaikka useat tahot kehottivatkin tuolloin laittamaan jäitä hattuun ja odottamaan hallituksen varsinaista esitystä, noudatti hallituksen asettaman työryhmän esitys lopulta hämmästyttävän tarkasti Suomen Kuvalehdessä julkaistua mallia.

Oma kuntamme Kangasala pakkoliitettäisiin sinipunahallituksen kartassa osaksi Suur-Tamperetta. Me emme hyväksy hallituksen suunnitelmaa emmekä tapaa, jolla se tehdään. Kataisen hallitus halveksii tällä onnettomalla toiminnallaan sekä kuntalaisia että kuntien päättäjiä. Suunnitelmissa on havaittavissa myös tietynlaista demokratian kuihtumista, vaikka malli lähteekin nyt maakuntiin jokseenkin näennäisen lausuntokierroksen muodossa. Kuntien paikalliset kuulemiskierrokset aloitetaan Pohjois-Karjalasta ja kierroksen jälkeen on odotettavissa hallituksen esitys uudesta rakennelaista.

Nyt julkaistussa kuntamallissa palvelut karkaavat entistä kauemmaksi ja ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa oman kotiseutunsa asioihin hävitetään. Kangasalan näkökulmasta voidaan kantaa erityistä huolta koko kunnan palvelutasosta.  Haluaako Kangasala olla mukana rahoittamassa Tampereen kaupunkialueen investointihankkeita, joista ei erityisemmin suurkaupungin reuna-alueilla hyödytä? Kuinka moni teiskolainen tai aitolahtelainen osaa  enää nykypäivänä arvostaa liitosta Tampereeseen, jossa luvattiin monta kaunista ja hyvää?


Kuntaliitoksilla ei ratkaista kuntatalouden nykyisiä, eikä tulevia ongelmia. Kuntien väestöpohjaa laajentamalla ei pystytä vaikuttamaan haavekuvilla esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksiin. Miten kuntamallissa huomioidaan ne kunnat, joiden talous on hyvällä pohjalla ja jotka kykenevät jo nyt tuottamaan palveluita tehokkaasti?

Kuntalaisten ja kunnan päättäjien on saatava aidosti itse päättää, kuinka he uudistavat ja kehittävät kuntaansa.



Keskustan puhe säästökokouksessa 23.6.2009

 

Valtuusto kokoontui päättämään tulevien vuosien säästöistä 15. kesäkuuta. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Simo Arran pitämä puhe on uutisoitu lähes kokonaisuudessaan. Sivujen ylläpitäjä on hiukan lyhentänyt tekstiä, kuitenkin niin, että puheensisältö ei ole muuttunut. Keskustan valtuutetut näkevät tärkeänä kunnan talouden tasapainottamisen. Vaihtoehtoisia säästöesityksiä on pohdittu ja pyritty nostamaan keskusteluun.  

 


Keskittäminen heikentää laatua

Tänään meidän valtuutettujen ikävä velvollisuus on käsitellä lähivuosia koskeva laaja säästöpaketti. Kuten esityslistasta näkyy, me keskustalaiset hallituksen jäsenet olemme olleet monista säästökohteista tai niiden laajuudesta eri mieltä hallituksen enemmistön kanssa. Paikoin olemme saaneet tukea muiltakin hallitus-ryhmiltä. Konsultit ovat tarjonneet säästökeinoiksi hyvin yksipuolisesti tiivistämistä ja keskittämistä niin päivähoidon, koulutuksen kuin vanhusten hoidonkin osalta. En voi olla näkemättä syvää ristiriitaa kunnan kehitysvisioiden ja tänään käsiteltävien säästötoimien välillä. Näköalamme ei saa rajoittua vain nyt käsillä olevien ongelmien voittamiseen, vaan useiden vuosikymmenten päähän. Keskittäminen ja tiivistäminen tarkoittaa käytännön tasolla yleensä asiointimatkojen ja odotusaikojen pitenemistä . Asiakkaita joudutaan kohtelemaan liukuhihnaesineinä, jotka täytyy saada mahdollisimman pian pois käsistä . Näennäisesti säästettävät eurot on helppo laskea. Palvelujen etääntymisen ja laadun heikkenemisen hintaa ei vaivauduta edes pintapuolisesti tarkastelemaan.

Asumisympäristöjä kaikkien tarpeisiin

Jos Kangasala tahtoo olla jatkossakin vetovoimainen kesäpäivän kulttuurikunta , tänne muuttoa havitteleville täytyy voida tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin kaava-alueiden postimerkkitontteja tai sarjatuotettuja kerrostaloja. Kaikenlaisten elämisen ja asumisen muotojen tulee sallia kehittyä rinnakkain toinen toisiaan rikastuttaen.

Maaseudulle rakentaminen tuomitaan epätoivottavaksi vedoten pääasiassa pitkiin koulu- ja asiointi-matkoihin. Mitään merkitystä ei nähdä esim. sillä, että jo vuosikymmenen kuluttua sähkö- ja biopohjaiset liikkumisen energialähteet ovat merkittävästi yleistyneet tai että yhä useammat ihmiset haluavat siirtyä ympäristöystävälliseen elämänmuotoon, johon kuuluvat mm. lämmitys lähellä kasvaneella biopoltto-aineella ja elintarvikkeiden omatarveviljely.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä säästötoimet kurittavat liikaa lapsiperheitä ja maaseudulla asuvia. Esim. pienet päivähoitoryhmät halutaan lopettaa, yksityistieavustuksia supistaa ja vesiosuuskuntien neuvonta maksullistaa. Kyläkoulujen lopettaminen on aikalisästä huolimatta edelleen monien virkamiesten ja luottamushenkilöiden tavoitelistalla. Ylevähenkisissä visioissa ja suunnitelmissa maaseudun elinvoiman säilyttämisestä kyllä sivulauseessa puhutaan. Nyt käsiteltävä säästöohjelma puhuu aivan toista kieltä: maaseudun rauhaa rakastava ihmislaji halutaan hävittää tästä kunnasta.

Yhdistymissopimus

Sahalahden ja Kangasalan yhdistymissopimuksen toteuttaminen sujui viime valtuustokaudella pääosin sopuisasti. Suuri muutos tapahtui uuden valtuuston ja hallituksen aloitettua työnsä. Sopimusta on nyt alettu repiä pala palalta auki. Syynä tähän en voi pitää yksistään taloudellisia kysymyksiä. Ehkäpä siinä on tapahtunut jonkinlainen tahtotilan herpaantuminen kun siirtymäkauden viimeinen vuosi on kohta puolivälissä. Ensimmäinen valituskin on sopimuksen rikkomisesta jo tehty. Meistä tuskin kukaan haluaa tehdä lisää valituksia aiheuttavia päätöksiä tänään tai tulevaisuudessa. Vanhusten palvelutalon rakentaminen Sahalahdelle on tärkein erimielisyyksien aihe. Se voidaan ratkaista yhteistuumin tarkastelemalla luovasti hankkeen laajuutta, ajoitusta ja rahoitusta. Alkuun voidaan päästä esim. sahalahtelaisten valtuutettujen ja kunnan johdon neuvonpidossa. Samalla voitaneen sopia siitä, että ylläpitokulunsa kattava Kontula säilytetään kunnan omistuksessa.

Sijoitusvarat ja luottamushenkilöpalkkiot

Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä , sitä en tahdo edellä sanotulla kiistää. Kaipaan monipuoli-sempaa keinovalikoimaa tasapainottamisen toteuttamiseksi. Hämeen Sähkön osakkeiden myynnistä muodostuneet sijoitusvarat on otettava osaksi keinovalikoimaa periaatteella, että hyvinä vuosina niitä kartutetaan ja huonoina vuosina maltillisesti käytetään. Tietty säilyttämistaso pitää edelleenkin turvata. Olen aikaisemminkin vaatinut luottamushenkilöiden osallistumista taloustalkoisiin ja teen sen jälleen kerran. Hallituksessa esitin ensi vuoden luottamushenkilöpalkkioiden puolittamista. Tänään aion esitykseni puolittaa ja ehdottaa että palkkioista leikataan neljäsosa.

Peruspalvelut säilytettävä

Suhdanteet vaihtelevat, mutta kunnan on vähentyvillä resursseillakin hoidettava perustehtävänsä. Uimahalli ja kirjastot voivat välillä sulkea ovensa. Pääasia on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä päivähoitopaikkojen ja koulujen ovet pysyvät auki ja palvelu toimii. Me keskustan valtuutetut toivomme, että kun käymme karsimaan tulevien vuosien menoja, perusasiat pysyvät kirkkaana mielessä.

 


Keskustan valtuustoryhmän mielipidekirjoitus Kangasala-lisästä on julkaistu huhtikuun lopussa paikallislehdissä.

Lisäkustannuksia säästämällä

 

Kangasalla on ensi syksynä tämän hetkisen tiedon mukaan sata päivähoitoa tarvitsevaa lasta enemmän kuin hoitopaikkoja. Tilanne on erittäin haasteellinen ja aiheuttaa varmasti monia ongelmia. Sivistysjohtaja vastasi valtuuston kyselytunnilla, että jono saadaan purettua mm. laittamalla uusia päiväkotiparakkeja, etsimällä uusia perhepäivähoitajia ja yksityisiä palveluntuottajia, kasvattamalla päiväkotien ryhmäkokoja sekä neuvottelemalla vanhempien kanssa, että he hoitaisivat lapsiaan pidempään kotona.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti viime kokouksessaan lakkauttaa säästöihin vedoten kotihoidontuen Kangasala-lisän 1.8.2009 alkaen. Säästöä tästä kertyisi tänä vuonna 210 000 euroa, jos lisän lakkauttaminen ei aiheuta uusia päivähoidon tarvitsijoita. Kangasala-lisä ei ole suuren suuri, mutta on osaltaan ollut mahdollistamassa monien lasten kotihoidon. Jos päivähoitoon tulee noin 40 lasta lisää kuntalisän lakkauttamisen vuoksi, säästö on syöty vuoden loppuun mennessä.

 

Teimme viime valtuustossa 20.4. valtuustoaloitteen kotihoidontuen Kangasala-lisän korotuksesta. Aloitteessa oli allekirjoittajia yli puoluerajojen. Kangasalan kunta teetti Vertikal Oy:llä viime vuonna selvityksen kuntalisän vaikutuksesta. Vanhemmat suhtautuvat erittäin myönteisesti kuntalisään ja olisivat valmiita hoitamaan lapsiaan pidempään kotona, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. 200 euron/lapsi kuntalisällä todella moni vanhempi jäisi hoitamaan lapsiaan kotiin ja pienentäisi osaltaan kunnan päivähoidon kokonaiskustannuksia ja päiväkotien rakentamispaineita. Jos kuntalisä maksettaisiin jokaisesta alle esiopetusikäisestä lapsesta, houkuttelisi se hoitamaan kaikki lapset kotona. Tästä hyötyisivät kaikki lapsiperheet ja etenkin lapset - tulevaisuutemme. Päivähoitoon saataisiin pienemmät ryhmät ja lasten kotihoito tehtäisiin taloudellisesti mahdolliseksi monelle perheelle. Lisäksi kustannussäästö olisi tuntuva.

 

Jos kuntalisä lakkautetaan säästösyistä, tulee siitä todellisuudessa lisäkustannuksia. Nyt jo moni vanhempi on hakenut lapselleen hoitopaikkaa siinä pelossa, että kuntalisä lakkautetaan. Monissa kasvavissa kunnissa esim. Vaasassa, Helsingissä, Seinäjoella ja Kotkassa on tehty päinvastoin eli säästösyistä on korotettu kuntalisää.

 

Ennen vaaleja moni ehdokas lupasi, että tulee pitämään Kangasala-lisän puolia. Kun todellinen päätöksen hetki tuli, vain keskustalainen lautakunnan jäsen oli valmis jatkamaan Kangasala-lisää. Moni vanhempi on sopinut työpaikallaan hoitovapaan pitämisestä vuoden loppuun asti, eikä töihin monessa tapauksessa voi mennä, ennen kuin on sovittu. Nyt nämä ihmiset ovat jäämässä ilman kuntalisää ja palkkaa. Keskustan valtuustoryhmä lupaa tehdä edelleen töitä kuntalisän puolesta.

 

Kangasalan Keskustan valtuustoryhmä

 





Matti Raulamon muistelmia vuosilta 2005-2008


NELJÄ RIKASTA VUOTTA ISÄNMAAN ASIALLA

Vuosituhannen vaihtuessa pääsimme vaimoni kanssa eläkkeelle opettajantyöstämme. Muutimme tyttäremme perheen perässä Kangasalan Asemakylästä Sahalahden kirkonkylään. Muutaman vuoden kuluttua Sahalahti liittyi Kangasalan kuntaan ja meistä tuli taas kangasalalaisia. Minua pyydettiin 4 vuotta sitten mukaan Kangasalan Keskustan toimintaan. Houkutteleva erikoistarjous! Heti ensimmäisessä kokouksessani minut, valkopäinen vanhus, valittiin kunnallisjärjestön johtokuntaan.

Alkoivat elämäni mielenkiintoisimmat vuodet. Pääsin sisältä päin katselemaan, miten rakkaan isänmaamme ja kauniin kotikuntamme asioita hoidetaan. Näin, mitä on suomalainen demokratia eli kansanvalta. Sain tutustua kotikuntani ja koko Suomen viisaisiin päättäjiin. Näin, miten kansan valitsemat luottamushenkilöt hoitavat vastuullisesti yhteisiä asioitamme.

TÄHTIHETKIÄ:

Puheenjohtajamme Simo Arra järjesti historiapitoisen tupaillan kotiinsa. Sahalahden vanhat asiat tulivat eläviksi historiaa henkivässä kotiympäristössä Simon esi-isän tilikirjan muistiinpanojen kautta.

Joensuun Puoluekokouksessa 2008 sain olla ihan virallisena kokousedustajana. Sain äänestää esim. puolueen varapuheenjohtajavaalissa. Viikkoa aikaisemmin sain tutustua Tampereella vaalin ehdokkaisiin. Erikoisesti iloitsin siitä, että Keskustanuorten pj. meni läpi.

Nuoria mukaan toimintaan ja vastuun kantamiseen: Eduskuntavaalien alla järjestimme kotiimme eduskuntaehdokkaiden esittelyillan eli Keskustan tupaillan. Pitkienkin matkojen päästä oli iltaan tullut mukaan 4 ehdokasta. Kaikki ehdokkaat tuntuivat sopivilta kansanedustajiksi. Mutta illan kuluessa yksi nousi yli muiden. Kaksi meidän lapsistamme (suurten perheiden isä ja äiti) innostui oikein tosiaan tenttaamaan ehdokkaita. He innostuivat lähtemään mukaan Keskustan toimintaan.

Urpo lähti mielellään ajamaan talkoilla linja-autoa, jolla veimme täyden lastillisen pirkanmaalaisia tutustumaan Eduskuntaan ja sen toimintaan. Hanna (Holma) taas toimi bussiemäntänämme. Hanna lähti myös oma-aloitteisesti nuorille tarkoitettuun, pitkäkestoiseen politiikkakouluun. Siellä hän innostui kunnallisvaaliehdokkaaksi ja on nyt Kangasalan kunnanvaltuuston uusi jäsen. Hanna opetti meille, että jokainen ääni on vaalissa tärkeä. Jos häntä viimeisenä äänestänyt olisi jäänyt kotiin, ei Hanna olisi mennyt läpi. (Ilman vaimoni taustatyötä ei matka olisi toteutunut.)

Valtuustoryhmämme ja koko valtuutettujen joukkomme nuoreni huomattavasti. Saimme aikaan sukupolvenvaihdoksen. Siitä erikoisesti iloitsen ja jään hyvällä mielellä ”eläkkeelle” kunnallisjärjestön johtokuntatyöstä.

Vielä ”nuorisotyöstämme”: Oli mieltä lämmittävää kuunnella, kun puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoi Kangasalan Nuorisovaltuuston edustajille maamme ja Keskustan historiasta. En ole ennen kuullut niin mielenkiintoista kerrontaa itsenäisyytemme historiasta.

Lopuksi ”sokerit pohjalla”: Suomen Keskustan 100-vuotisjuhlassa Oulussa kesällä 2006.

(Lomailimme vaimoni kanssa vanhimman poikamme kotona Oulunsalossa.)

Pääjuhla sunnuntaina alkoi juhlajumalanpalveluksella. Oulun tuomiokirkko täynnä kansallispukuisia kokousedustajia. Suuren isänmaallisen juhlan tuntua. Kirkosta torille ryhmittymään lippukulkueeseen. Marssi kaupungin läpi. Simo kantoi meidän lippuamme Pirkanmaan piirin lippulinnassa. Kadunvarret täynnä väkeä. Kaikki piirijoukkueet lauloivat kilpaa oman maakuntansa lauluja. Liput kantajineen jäivät ulos. Me muut ”kiipesimme” jäähallin katsomoon. Halli täyttyi. Soittokunnan marssilaulujen tahdissa ”loppumaton” lippulinna ( kärjessä 100 Suomen lippua) sisään ryhdikkäästi ja reippaasti. Isänmaalliset tunteet alkoivat velloa sisälläni. En ollut ennen kokenut näin juhlavaa. Pääministeri Matti Vanhasen juhlapuheen jälkeen alkoi tunnin mittainen 100-vuotiskavalkaadi. Isänmaamme historian valoisat ja synkän mustat muistot soittaen, laulaen, näytellen, lausuen, tanssien ja valoilla sekä kuvilla höystäen ammattilaisten esittämänä jäi pysyvästi mieleeni. Häpesin itseäni. Eihän suomalainen mies itke! Katsoin varovasti ympärilleni. En nähnyt yksiäkään kuivia silmiä! Vapaussodan tapahtumia toi mieleeni valkoisiin ja punaisiin liehuviin harsoviittoihin pukeutuneiden tanssijoiden liikunta äänineen, savuineen ja värivaloineen. Ne raastoivat sydämeni sopukoista isäni kertomukset Tampereen valtauksesta ja monta päivää kestäneestä perheen asumisesta Aleksanterin kirkossa penkillä ja penkin alla, pelottavista sodan äänistä ja näyistä ympärillä sekä isänisäni ampumisesta Kalevankankaan vankileirillä.

Kuitenkin muutaman hetken kuluttua entiset valkoiset ja punaiset olivat yhdessä puolustamassa rakasta isiemme maata. Ensimmäisen kerran elämässäni en pystynyt laulamaan Maamme-laulua loppuun. On meillä hyvä maa asuttavana. Tämän maan ja kansan puolesta kannattaa taistella ja tehdä työtä!

                                                       Matti Raulamo, Keskustan kunnallisjärjestön vpj. 2007-2008


                                                                                                                                     



Kangasalan elinkeinopolitiikkaa aktivoitava

Lähtökohtia

Kangasalan kunnassa työpaikkaomavaraisuus on hieman vajaa 70 %. Näyttää siis siltä, että kunta kyllä vetää asukkaita, mutta ei läheskään samassa suhteessa työllistäviä yrityksiä. Kangasalla on vain kolme yli sata henkilöä työllistävää yritystä. Korkean teknologian ja IT- alan yrityksiä on vähän ja niissä on toistaiseksi melko niukasti työpaikkoja. Kunnassa on eriomaiset edellytykset matkailuelinkeinoille, mutta alan työllistäviä yrityksiä ei näytä kuitenkaan syntyvän.

Tampereen eteläisen ohitustien muuttuessa moottoritieksi, jää Kangasalan logistisesti entistä heikompaan asemaan Tampereen seudulla. On jo nähtävissä, että laajamittaista tavaroiden kuljetusta ja varastointia edellyttävä yritystoiminta sijoittuu 3- tien varteen Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Näiden uhkakuvien edessä Kangasalan kunnan on löydettävä uusia keinoja kehittää kykyään kilpailla uusista, työpaikkoja tarjoavista yrityksistä Tampereen seudulla.

Maankäyttö- , liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa ovat keskeisiä tehtäväaloja Tampereen seudun uudessa seutuhallinnossa. Kangasalan on varottava joutumasta suhteellisen häviäjän asemaan seudullisessa elinkeinopolitiikassa. Kehitteillä olevaan seudulliseen elinkeinoyhtiöön osallistuminen on tarkan harkinnan paikka. Maksajan rooli on siinä varmasti tarjolla, mutta tullaanko maksuille saamaan enemmän vastinetta kuin käyttämällä sama raha kunnan oman elinkeinopolitiikan terävöittämiseen? Seudullisen yhtiön haltuun ei tule missään tapauksessa luovuttaa esim. teolli-suustonttien myyntiä, yritystilasopimusten tekemistä tai muita kunnan omia elinkeinopolitiikan täsmätoimia.

Kangasalan ydinkeskusta on lähtenyt kehittymään ripeästi mm. uimahallin myötä. Kaavaluonnoksissa alueelle on tulossa runsaasti uusia asuin-, liike- ja julkisten palvelujen tiloja. Kunta voi vain rajallisesti rahoittaa alueen uusia rakennushankkeita. Sijoittajien ja rohkeiden yrittäjien saanti hankkeisiin on välttämätöntä, jotta esim. uimahallin ympärille saataisiin majoitus, kokous ym. palveluja.


Keskeisiä kehittämiskohteita

Valtuuksia, nopeutta ja osaamista ratkaisuihin

Kun yritysten kanssa neuvotellaan, tulee kuntaa edustaa nopeaan päätöksentekoon kykenevät ja riittävät valtuudet omaavat neuvottelijat. Jahkailulla lupaavat yritykset menetetään helposti muihin kuntiin. Tähän asiaan on myös tarkastuslautakunta kiinnittänyt huomiota arviointikertomuksessaan. Kunnan elinkeinotoimi tulee hallinnon uudistamisen myötä järjestää kokonaan uudelleen. Kunta tarvitsee pikaisesti elinkeinojohtajan, jolla on riittävän laajat toimivaltuudet, korkeatasoinen asiantuntemus ja tietysti myös kunnan johdon luottamus ja tuki takanaan. Kunnan elinkeinotoimen yhtiöittämistä tulee vakavasti harkita. Elinkeinotoimen johdon tueksi tarvitaan asiantuntijaelin, ”advisor board”, johon tarvitaan huipputason edustajia teknologian, tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen eri aloilta. Nykyinen kunnan ja yrittäjien yhteistyöelin ei enää yksistään riitä.

Matkailuun panostettava

Visiossaan Kangasala kuvaa itseään kesäpäivän kulttuurikunnaksi. Kuitenkin realistisesti tarkasteltuna nykyisenä ilmaston muutoksen aikakautena kauniita kesäpäiviä on entistä vähemmän ja Lepokodin myötä kulttuurin paras kukoistus on hiipunut. Matkailubisneksen kehittämisessä on osattava yhdistää Kangasalan luonnonkauneus ja paikallisen kulttuurin nykyiset ilmenemismuodot suomalaisten uusia elämyksiä etsiviin vapaa-ajan tarpeisiin. Toista Särkänniemeä tänne ei tarvita mutta mitäpä olisi esim. Heureka-tiedepuiston tapaan järjestetty Fenno-Center Sarsan-Kisarannan alueelle, joka esittelisi Suomen asuttamisen historian, kivikauden ihmisen autenttisen elämän Sarsan uoman varrella sekä suomalaisen elämänmuodon sosiaalisen ja taloudellisen kehityshistorian aina nykypäivään saakka. Entä mitä olisi Silence- Park Laipanmaan sydämessä, jota erityisesti markkinoitaisiin Keski- Eurooppalaisille kiireen rasittamille city- ihmisille. Tämä edellyttäisi kuitenkin Laipanmaan rauhoittamista sotilaslentokoneiden harjoituksilta. Lepokoti voitaisi ehkä uudella konseptilla elvyttää sana- ja kuvataiteilijoiden vetäväksi kohtauspaikaksi. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon rinnalle voitaisi perustaa kirjallisuuden Kangasala-palkinto, joka jaettaisi vuosittain täällä laajasti julkistettavassa tapahtumassa. Kuvataiteilijoille voitaisi perustaa myös oma Kangasala-palkinto.

Kangasalan piilaakso

Kangasalan tulee pyrkiä saamaan osuutensa uusia teknologioita soveltavista yrityksistä, joita perustavat Tampereen seudulla erityisesti Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat ja opiskelijat. Kunta voisi elinkeinoyhtiönsä kautta hakeutua pienillä tukipanostuksilla kummiksi lupaaviin uusiin yrityksiin, edellyttäen, että ko .yritykset myöhemmin sijoittuvat Kangasalan kuntaan. Ilkon alueella on jo alku laajenevalle High- tech yrityskylälle, johon esim. tilasopimuksin voidaan saada uusia,

erityisesti ympäristöalan yrityksiä. Näin kylässä toimivat yritykset saisivat synergiaetuja toisiltaan.

Liikenneväylästö kuntoon

Kunnan tulee kaikin keinoin parantaa logistista asemaansa kiirehtimällä tielaitokseen suuntaan Lahden ja Jyväskylän teiden parantamista sekä Kehä II- väylän rakentamista Ruskosta Lentolaan. Maata uutta teollisuusaluetta varten tulee löytää 9-tien varrelta Ruutanan lähettyviltä. Se voisi pystyä kilpailemaan ainakin joiltakin osin 3- tien kanssa raskaita kuljetuksia tarvitsevan teollisuuden kanssa.

Hyvinvointipalveluilla kysyntää

Kangasalankin väestö ikääntyy vääjäämättä ja sen tuo mukanaan kasvavaa kysyntää hoiva- ja hyvinvointipalveluille. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana alalle syntyy paljon uusia mikroyrityksiä. Kunnan sosiaalitoimen rooliksi tulee koordinoida omaa ja yrittäjien palvelutuotantoa sekä lainsäädännön edellyttämin tavoin valvoa yksityisen palvelutuotannon laatua.

Tulevilla eläkeläisillä on paitsi halua myöskin varaa ostaa markkinahintaisia hoivapalveluja, joten kunnan ei tulevaisuudessa tarvitse toimia tuottajana likikään kaikissa palvelumuodoissa. Pikonlinnan alueella onkin hyvät edellytykset kehittyä laadukkaaksi ja monipuoliseksi hyvinvointipalvelujen tuottajaksi.

Luovuus ja ahkeruus kunniaan

Meillä on täysi syy uskoa Kangasalan elinkeinojen suotuisaan kehitykseen lähivuosina ja vuosikymmeninä. Kunta luo imagoa, puitteita, edellytyksiä elinkeinoelämälle niillä voimavaroilla, mitä lakisääteisten tehtävien hoidon jälkeen käytettäväksi jää. Ideat ovat ilmaisia, niiden joukosta voi löytyä alkuja tulevaisuuden menestysyrityksille. Pääasia on , että luovuus kukoistaa ja ahkeruus on kunniassa Kangasallakin.

Keskustan kunnanvaltuutettu

Simo Arra