PIIRIKOKOUS 9.4.2016 HUITTINEN

Keskusta.fi / PIIRIKOKOUS 9.4.2016 HUITTINEN

Linkistä piirikokouksen asiakirja:

piirikokous_huittinen.pdf

Keskustan Satakunnan piirin piirikokouksen kannanotot

9.4.2016

Julkaisuvapaa heti

MAAKUNTIEN YLIOPISTOKESKUSTEN TOIMINTA TURVATTAVA

Yliopistokeskusten merkitys maakuntien elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä on merkittävä. Maakuntien ja samalla koko Suomen tasapuolinen kehittäminen korostuu 1.1.2019 aloittavissa uusissa maakunnissa. Koulutuksen suuntaaminen oman maakunnan elinkeinotoimea palvelevaksi voimistuu yhä enemmän. Yliopistokeskukset vaikuttavat myönteisesti alueen väestökehitykseen, työllisyyteen, yritysten perustamiseen ja alueen osaamistasoon.

Porin yliopistokeskuksessa opiskelee lähes 3000 opiskelijaa. Koulutus järjestetään noin 200 asiantuntijan ja neljän yliopiston toimesta. Nämä ovat Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Keskustan Satakunnan piiri näkee erittäin tärkeänä, että ylioppilaiden sisäänotto tutkintoon johtaviin opintoihin säilytetään. Ylioppilaiden sisäänottoa olisi jopa pyrittävä lisäämään. Satakuntalaisten nuorten mahdollisuus opiskella omassa yliopistokeskuksessa lisää halua sitoutua maakuntaamme opintojen päätyttyä.

Yliopistokeskusten rahoitus muodostuu emoyliopistojen rahoituksesta, EU-hankerahoituksesta, maakunnan kuntien ja elinkeinoelämän rahoituksesta. Yliopistokeskusten koulutuksen kehittäminen edellyttää varmuutta rahoituksesta pitkällä aikajänteellä. Sijoitetut rahat tuottavat huomattavasti suuremmat kerrannaisvaikutukset yliopistokeskusten lähialueille.

Keskustan Satakunnan piiri mielestä on tärkeää, että tarvittaessa erillisellä lainsäädännöllä tai muulla ohjeistuksella varmistetaan tulevaisuudessakin maakunnallisten yliopistokeskusten taloudellinen toiminta.

 

Paikalliset kannanotot ajankohtaisista asioista:

VALTION JA KUNTIEN TOIMIPISTEIDEN ALASAJO

Olemme Huittisissa huolestuneina seuranneet yleistä kehitystä eri valtionalojen palveluiden suhteen. Huittinen on Satakunnassa Porin ja Rauman jälkeen heti kolmanneksi kehittyvin kaupunki. Erityisesti palvelut ja kauppa kehittyvät suotuisasti ja Huittinen koetaan yhä kiinnostavammaksi paikaksi perustaa yrityksiä ja asioida niissä.

Viimeaikaiset päätökset sulkea ja siirtää pois TE-toimisto (2014), verotoimisto ja maistraatti (2012) eivät tue tätä maakunnan väestön luontaista asiointia ja näin ne ovat merkittävästi heikentäneet kaupunkimme palveluita. Tällä hetkellä keskustelujen alla ovat maanmittauslaitoksen ja poliisilaitoksen tukikohdan siirto pois Huittisista. Ajatellen maaseudulla asuvan väestön tarpeita, on suorastaan välttämätöntä saada maanmittauspalvelut lähipalveluna suoraan maaseudulta.

Poliisilaitoksen tukikohdan sulkeminen kasvavalta maaseutukaupungilta tuntuu väärältä signaalilta. Yleinen turvattomuus on huomattavasti lisääntynyt ja päinvastoin tulisi poliisin resursseja maaseudullakin lisätä. Poliisin tukikohdan sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset.

Huittinen on kolmen maakunnan risteyspaikassa ja liikenteellisesti hyvin keskeinen. Myönteinen investointipäätös Rauma – Huittinen tien parantamiseksi on todella tarpeellinen ja hyvä uutinen koko maakuntaamme.  Jatkoa ajatellen haluamme nostaa esiin valtatie 2 ohituskaistatarpeen välillä Huittinen – Forssa. Tällä välillä sattuu huomattavan usein raskaiden ajoneuvojen ja henkilöautoliikenteen kolareja. Samoin yhteys Pirkanmaan suuntaan olisi pidettävä hyvässä kunnossa.

Haluamme nostaa yleisessä edunvalvonnassa Huittisten kaupungin sen tarpeineen sille kuuluvalle paikalle, jotta edellä kuvattu kehitys päättyy. Valtion hallinnonalojen päätösten tulisi mielestämme turvata maaseudun väestön lähipalvelut ja työllisyyden sekä yritystoiminnan vahvistumista. Kasvu, kehitys ja elinvoimaisuus hyvine palveluineen ovat yhteisellä vastuullamme! 

 

Pakollisia alkuperämerkintöjä laajennettava sekä julkisia hankintoja kotimaistettava ruokaketjun kannattavuuden parantamiseksi

Suomen maatalouden kannattavuus on viime vuosien aikana ollut kestämättömän alhaisella tasolla, johtuen kauppojen halpuuttamisesta, Venäjän viennin tyrehtymisestä sekä kansalaisten ostovoiman heikkenemisestä. Keskustan Satakunnan piiri vaatii Sipilän hallitusta sekä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaiselta pikaisia toimia alan kannattavuuden parantamiseksi. Vaikka Suomen hallitus ei kykene puuttumaan eurooppalaiseen ylituotantoon, voimme toteuttaa monia ratkaisuja kansallisesti.

Suomeen tuotiin vuonna 2014 yhteensä noin 24 miljoonaa kiloa sianlihaa, sekä 14 miljoonaa kiloa nautaa. Suomen omavaraisuutta ruuan tuotannossa on hallitusohjelman mukaisesti kyettävä nostamaan, jotta saamme lisää työtä ja verotuloja Suomeen. Kuluttajilla on oikeus tietää, mistä maasta heidän käyttämänsä elintarvikkeet ovat peräisin. Koska nykytilanteessa alkuperän merkitseminen on vapaaehtoista esimerkiksi ravintoloissa, julkisissa keittiöissä sekä lihavalmisteissa, syövät monet kuluttajat tuontiraaka-ainesta valmistettuja tuotteita tietämättään, ja tahtomattaan. Lihavalmisteilla tarkoitetaan mm. leivänpäällisiä sekä makkaroita. Ainoa keino läpinäkyvyyden lisäämiseksi on, että alkuperämerkinnät laajennetaan myös näihin tuoteryhmiin.

Alkuperämerkintäasioista päätetään yhteisesti EU:n tasolla. Suomen tulee yhä aktiivisemmin edistää pakollisten alkuperämerkintöjen laajentamista koko Euroopan tasolla, tai vaihtoehtoisesti haettava tälle kansallista poikkeamaa. Antibioottien vähäinen käyttö on riittävän vahva peruste sille, että kansallinen poikkeama olisi mahdollista saada. Lisäksi yhteistyötä on tiivistettävä EU:n Etelä-Eurooppalaisten jäsenten kanssa, joille ruoka ja alkuperä ovat yhteisessä EU:n elintarvikepolitiikassa tärkeitä kysymyksiä.

Julkisissa keittiöissä käytetään myös runsaasti tuontiraaka-aineita. Tämä on mahdollista siitä huolimatta, että Suomen kansallinen eläinsuojelulainsäädäntö on tiukempi, kuin tuojamaissa. Hallitus onkin ansiokkaasti edistämässä tämän ns. ”Ruotsin mallin” tuomista myös Suomeen, jolloin maahan tuotavalta lihalta edellytettäisiin samaa eläinsuojelun tasoa kuin meillä Suomessa. Suomessa broilerien nokkia eikä possujen saparoita katkota, ja samaa tulee vaatia myös maahan tuotavalta lihalta.

Maatalouden tilanne on pahin koko EU-jäsenyyden aikana. Laskut jäävät rästiin, eikä ala houkuttele riittävästi nuoria jatkamaan sukupolvia jatkunutta työtä. Keskustavetoisen hallituksen on kyettävä toimiin, joilla maatalouden kannattavuutta pystytään parantamaan. Vaikka kansallisilla päätöksillä ei kyetä muuttamaan globaalisti määräytyviä markkinahintoja, on meidän tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tuottajien uskoa tulevaisuuteen voidaan vahvistaa.

Huittinen 9.4.2016

Keskustan Satakunnan piirin piirikokous

Lisätietoja: Puheenjohtaja Tapio Huhtanen, 0400 742 831