Etusivu

 

 

Ehdokkaaksi maakuntavaaleissa

 

 

Kutsumme sinut mukaan rakentamaan uutta maakuntien Suomea, jossa me suomalaiset saamme palveluja ja olemme samalla viivalla riippumatta siitä, missä päin maata elämme. Rakennetaan yhdessä Suomea, jossa asioista päätetään kansanvaltaisesti lähellä ihmisiä.

Tähän tarvitaan ihan tavallisia naisia ja miehiä. Oman maakunnan tuntijoita.

Lähde ehdolle maakuntavaaleihin. Tervetuloa mukaan!
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Ehdokkaaksi-maakuntavaaleissa

Tiedätkö hyvän ehdokkaan tai haluaisitko mukaan kampanjoimaan?

Voit myös vinkata  henkilöstä, jota mielestäsi kannattaisi kysyä ehdokkaaksi. Vaaleihin voi myös osallistua toimimalla ehdokkaiden kampanjatiimeissä. 
Soita puh. 0400 930 483 tai laita sähköpostia: paijat-hame@keskusta.fi

 

 

 

 

**************************************************************************************

 

Kiitokset kuntavaaleissa keskustaa äänestäneille
ja vaalityötä tehneille, onnittelut valtuustoihin valituille!

 

kiitos3.png

Kuntavaaleissa 2017 Keskusta sai 450325 ääntä, eli 17,5% kaikista annetuista äänistä. Näiden äänten turvin 2823 keskustalaista valittiin kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin ympäri Suomea. Valtakunnallisessa kuntavaalituloksessa Keskusta oli kolmanneksi suosituin puolue.

Suuret kiitokset jokaiselle Keskustaa äänestäneelle ja Keskustan puolesta vaalityötä tehneelle, sekä onnittelut jokaiselle vaaleissa valitulle kuntapäättäjälle.

   

_________________________

Keskustassa voi osallistua vaikuttaa monella muullakin tapaa, ota selvää tästä. Soita 0400 930 483 tai tule käymään toimistollamme, osoitteessa Hämeenkatu 9 A 5. krs -

Olet lämpimästi tervetullut!

 

Piiri facebookissa: https://www.facebook.com/KeskustanPaijatHameenPiiri/

 

Keskusta viestii
  • Anniina Sippola: Sydämen sivistystä

    12.1.2016

    Maailmamme täyttyy uhkakuvista kun Suomeen saapuu yhä enemmän ihmisiä erilaisista kulttuureista. Erilainen ja vieras pelottaa, eikä asiaa auta uutiset, jotka kertovat naisten ahdistelusta ja muista rikoksista. Saapujien joukossa tulee myös ihmisiä, joiden käsitys naisen koskemattomuudesta on yhtä vääristynyt kuin joillain suomalasillakin rikollisilla. Toisaalla naiset saavat raiskaus- ja tappouhkauksia puhuessaan ääneen kokemistaan epäkohdista. Olenko ”suvakkihuora” kun uskon että kaikki maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat eivät ole raiskaajia? Ansaitsenko ”opetuksen” kun puolustan ihmisoikeuksia myös muille kuin suomalaisille?

  • Aleksi Koivisto: Suomi kuolee tai kansainvälistyy

    22.10.2015

    Minun mukava naapurini on ecuadorilainen kolmekymppinen nainen. Hän on tullut Vaasan yliopiston maisterivaiheeseen opiskelemaan energiatekniikkaa ja työskentelee nykyisin Vaasan ABB:n vaativissa kehitystehtävissä. Olisiko hän tullut Suomeen jos täällä olisi ollut lukukausimaksut vastassa? Ei.

  • Noora Hammar: Monikielinen työmiljöö tarpeen

    26.5.2015

    Nyt takana on neljä kuukautta asumista Brysselissä ja ystäviä on löytynyt maasta jos toisestakin. Vaikka Suomi on monelle hankalaa sijoittaa kartalle ja Helsingistä puhuminen saattaa saada aikaiseksi kysymyksen "What is Helsinki?", ei Suomessa asuminen kuitenkaan tunnu mahdottomalta idealta ihmisille. Kiinnostunutta koulutettua työvoimaa olisi kyllä tarjolla.

  • Antonios Sfakiotakis: Euroopan parlamentin mietintö Bolognan prosessista

    20.5.2015

    Bolognan prosessi on vuonna 1999 käynnistetty koulutuspoliittinen ohjelma, jonka tarkoitus on yhtenäistää eurooppalaisten maiden korkeakoulutusjärjestelmiä. Tavoitteeseen pyritään luomalla muun muassa vertailukelpoinen järjestelmä tutkintojen ja arvosanojen osalta. Käytössä myös yhtenäinen opintojen järjestelmä opintopisteiden osalta, ECTS. Prosessi on osa laajempaa eurooppalaista integraatiota, eli Euroopan maiden käytäntöjen yhdentymistä. Euroopan unioni on tämän prosessin johtava voima. Bolognan prosessin seurauksena on syntynyt niin kutsuttu eurooppalainen korkeakoulualue (EHEA).

  • Marie Okkonen: Keskeistä näkemystä edustajistoihin!

    15.5.2015

    Useimpien ylioppilaskuntien edustajistojen kaksivuotiskausi lähenee loppuaan, ja ensi syksynä järjestetään vaalit uusien valitsemiseksi. Myös opiskelijakunnat valitsevat jälleen syksyllä uudet edustajistot seuraavaksi vuodeksi. Keskustaopiskelijoiden monissa osastoissa on jo tehty suunnitelmia ja jopa rekrytoitu ehdokkaita. Omalla taipaleellani politiikassa on ylioppilaskunnalla ollut suuri merkitys. Olen oppinut valtavasti monenlaisista asioista, aina omien ajatusten ja mielipiteiden esille tuomisesta ja ryhmätyötaidoista vaalikampanjan suunnitteluun ja organisointiin saakka. Koen saaneeni monia taitoja, joista on hyötyä työelämässä sekä kokemuksia, joita muistella loppuelämän ajan. Kiitos kuuluu Joensuun Opiskeleville Keskustalaisille, jotka patistivat minut mukaan epävarmuudestani huolimatta.

Edellinen 1 2 3 ... 26 27 28Seuraava