Aloitteet ja kannanotot

Keskusta.fi / Karjala / Suomeksi / Kunnat / Lappeenranta / Aloitteet ja kannanotot

Keskustalaisten henkilöiden, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän alotteita ja kannanottoja 

Aloite Keskustanaisten edustajakokoukselle

Aihe: Kodinhoidontuen puolesta

Aloitteen tekijä: Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys

                                                                         

 

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys kodinhoidontuen puolesta

 

Kotihoidontuen turvin vanhemmat ovat voineet jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan. Usein naiset huolehtivat edelleenkin ensisijaisesti perheiden ja lasten hyvinvoinnista.

 

On tärkeää, että pienten lasten äideille ja isille on tarjolla päivähoidon lisäksi tasa-arvoisia vaihtoehtoja. Lappeenrannassakin on maksettu ns Lappeenranta-lisää, mutta se on nyt kaupungin säästölistalla.

 

Keskustanaisten Lappeenrannan paikallisyhdistys esittää, että Suomen Keskustanaiset pitäisivät kodeissa tehtävää kasvatustyötä arvossa ja toiminnallaan vaikuttaisivat siihen, ettei kodinhoidontukea leikata. Paikallisten toimijoiden pitää huolehtia osaltaan siitä, että kuntakohtaiset lisät olisivat riittävän suuria ja niiden saantia helpotettaisiin.

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys

Aloite Keskustanaisten edustajakokoukselle

 

 

Aihe: Hoitoalojen työsuhteet kuntoon!

Aloitteen tekijä: Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys: Hoitoalojen työsuhteet kuntoon!

Hoitoaloilla työskentelevien naisten ansiotaso laskee pätkätöiden ja osa-aikatöiden takia. Esimerkiksi päivähoidon joustot saattavat johtaa siihen, että päiväkotien työntekijöiden epätyypilliset palvelussuhteet lisääntyvät.  Sairaaloissa ja kouluissa on edelleen aivan liikaa pätkätöitä ja osa-aikatöitä.

 

Keskustanaisten tulee ryhtyä toimenpiteisiin naisten ja naisvaltaisten alojen palvelussuhteen ehtojen parantamiseen niin, että työelämän joustot, palvelujen uudistaminen sekä työn ajallinen ja alueellinen hajaantumien eivät lisää epätyypillisiä palvelusuhteita eivätkä näin alenna naisten ansiotasoa.    

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys

 

Aloite Keskustanaisten edustajakokoukselle

Aihe: Omaishoidon tuki KELA:lle

Aloitteen tekijä: Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys: Omaishoidon tuki kehitettäväksi KELA:lle

 

Omaishoidon tukea saavat pääasiallisesti iäkkäämmät naiset, jotka hoitavat kotona omaisiaan. Nyt monissa kunnissa suunnitellaan säästösyistä omaishoidon tuen lopettamista tai leikkaamista. Ei ole oikein, että näin tärkeässä asiassa asuinkunta ratkaisee, saako omainen rahallista ja muuta tukea vai ei.

 

Omaishoidon tuki tulee siirtää KELA:lle.  Omaishoitajien asemaa ja tulotasoa on parannettava, omaishoitajien vapaita on kehitettävä ja jaksamista tuettava tasapuolisesti koko maassa.  Tämä onnistuu parhaiten, kun koko omaishoidontukijärjestelmä siirretään KELA:n vastuulle.  

 

Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistys


Aloite Lappeenrannan Kasvatus- ja opetuslautakunnalle

 Puheenjohtaja Jarmo Pulli

 

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenten jalkautuminen kouluihin

 

Arvoisa Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ja lautakunnan jäsenet

 

Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistys ehdottaa, että Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet tutustuisivat toimintakauden 2013-2016 aikana Lappeenrannan alueen alakoulujen tiloihin vuosien 2013-2015 aikana.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta kokoontuisi vähintään neljä kertaa vuodessa eri alakoulun tiloissa. Koulun henkilökunta esittelisi varmasti mielellään lyhyesti koulua ja lautakunnan jäsenillä olisi mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä koulun henkilökunnalle.  Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille tarjottaisiin kouluesittelyn jälkeen myös tila kasvatus- ja opetuslautakunnan kokousta varten.

 

Lappeenrannan alakoulujen oppilaat käyvät koulua hyvin erilaisissa tiloissa. Tarkoituksena on mahdollistaa lautakunnan jäseniä saamaan kattava kuva Lappeenrannan kouluverkon alueen kouluista ja lisätä Lappeenrannan alakoulujen oppilaiden hyvinvointia.

 

Mikäli kasvatus- ja opetuslautakunnan alakoulujen vierailut saataisiin onnistumaan vuosien 2013-2015 aikana, viimeisenä vaalivuotena kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet voisivat tutustua myös Lappeenrannan päiväkotien tiloihin ja toiminnan järjestämiseen.

 

Kunnioittavasti

 

10. maaliskuuta 2013 14:34

 

 

Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistys

 Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän kannanotto                                                                                                            12.2.2012

 Lappeenrannan kuntarakennelausunnossa ei vaihtoehtoja

 Keskustalaisten mielestä Lappeenrannan lausunto kuntarakenneuudistuksesta on vaihtoehdoton. Lopputulos on jo esitetty lausunnossa, eikä selvityshenkilölle jää tehtävää. 

 Kaupunginhallitus päätti 11.2. usean äänestyksen jälkeen kuntarakenneuudistusta koskevasta lausunnosta. Lausunto on annettava Valtiovarainministeriölle 7. maaliskuuta mennessä.

 Lappeenranta ja Imatra esittävät yhteisesti kahden kaupungin mallia. Maakunnalliset palvelut, kuten sosiaali- ja terveystoimi järjestettäisiin vastuukuntamallilla. Käytännössä tämä merkitsisi Eksoten purkamista ja sen siirtämistä osaksi Lappeenrannan kaupunkiorganisaatiota.

 Nykyiset ympäristökunnat pakotettaisiin liittymään Lappeenrantaan tai Imatraan. Lausunto sisältää vaatimuksen estää lainsäädännöllisin toimin ympäristökuntien itsenäiset investoinnit ennen yhdistymistä.

 Kaupunginhallituksen keskustalaiset jäsenet ehdottivat lausuntoa muutettavaksi siten, että
 - Lappeenranta antaa lausunnon itsenäisesti vain omasta puolestaan
- Lappeenranta voi toimia itsenäisenä kuntana nykyiseen tapaan.
- Lappeenranta on avoin kuntaliitoksille, mutta ei ole siinä aloitteellinen
- Eksotea kehitetään nykyisen kuntayhtymämallin pohjalta

Keskustaa lukuun ottamatta muut puolueet ja ryhmät hyväksyivät lausunnon sellaisenaan. Vastakkaisiakin mielipiteitä puolueista esitettiin ainakin ennen kunnallisvaaleja.     

On tärkeää, että asiasta keskustellaan laajemmin. Lappeenrantalaisia kiinnostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden, nyt alueellisesti järjestettyjen palvelujen kohtalo. Maakunnan muita kuntia kiinnostaa se, miten palvelut, vaikuttaminen, investoinnit ja talous hoidettaisiin kahden kaupungin mallissa.

Imatraa lukuun ottamatta ympäristökuntia ei tiettävästi ole kuultu. Lappeenranta on profiloitunut koko maakunnasta huolehtivana keskuskaupunkina. Nyt annettava lausunto ei ole hyvän hallintotavan mukainen eikä ennusta hyvää yhteistyötä tulevaisuudessa.   

 Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä käsittelivät Lappeenrannan kuntarakennelausuntoa seminaarissaan 11.2.2012. Lausuntoa käsitellään vielä kaupunginvaltuustossa 18.2.

 

Hoiva-avustajista ei pidä tehdä työllistämiskikkaa

On käyty keskustelua hoiva-avustajakoulutuksesta ja lähihoitajan ammatista.

Olen itse superilainen lähihoitaja, ja olen ylpeä ammatistani. Teen sitä aidosti sydämellä. Työhöni on vuosien varrella myös sisältynyt hoidon lisäksi erilaisia asiointitehtäviä. Karkeasti ottaen kaikkea muuta on tullut vastaan arjen pienistä tarpeista lähtien, mutta synnytysoppia en ole vanhustyön puolella tarvinnut!

Koulutukseeni on kuulunut niin lasten kuin aikuisten ja vanhusten hoitoa sekä lääkehoidon osaamista. Lähihoitajatutkinto sisältää perushoidon lisäksi myös sairaanhoidollista osaamista, lääkelaskut ja injektioiden pistämisen.

On työnantajakohtaista, mitä eri ammattiryhmät saavat tehdä eri työpisteissä. Keinotekoista tehtävien rajaamista tapahtuu, ja sillä tuntuu olevan pitkät perinteet. Uudellamaalla työskennellessäni työnantajaorganisaatio otti meistä lähihoitajista kaiken osaamisen irti.

Hoitotyö on ammattityötä. Se vaatii erityisosaamista, kokonaisvaltaisuutta korostaen; monta eri toimijaa pilkkoo hoidon irrallisiksi toimenpiteiden sarjaksi. Lähihoitajan tehtävät ja rajapinnat tulee olla vain koulutetun henkilökunnan käsissä.

Hoiva-avustajakoulutus ei ole ratkaisu pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja työkykynsä menettäneiden työllistymiseksi. Jos koulutusta järjestetään, alalle soveltuvuus on testattava alkuvaiheen testeillä/soveltuvuuskokeilla, kuten lähihoitajatutkintoonkin johtavassa koulutuksessa. Työvoimapoliittisen koulutuksen tulee tapahtua luvan saaneessa oppilaitoksessa. Tutkinnon osien suorittajalla tulee olla selvillä jatkomahdollisuudet koko lähihoitajatutkinnon suorittamiseen.

Hoiva-avustajakoulutuksella ei saa korvata lähihoitajia. Mikäli näin tulee tapahtumaan, seurauksena on hoidon lasku, hoitovirheiden kasvu ja kustannusten nousu.

Mirja Koppo

Missä vanhuksen on paras olla?

Vanhustenhuollon uudelleen järjestelyjä käydään reippain ottein myös meillä Etelä-Karjalan alueella. Ikääntyneiden vanhusten sijoittelussa esillä ovat vaihtoehtoina mm. tehostettu hoito, kotihoito ja laitoshoito. Jo nyt näyttää uhkaavasti siltä, että kuntatalouksien horjuessa vanhuksista on tullut eri tahoilla  pelinappuloita. Onko sijoittelusuunnitelmissa unohdettu vanhuksen omat toiveet?. Jos vanhushuollosta vastaavat ei kysy vanhukselta itseltään ja heidän lähimmäisiltään, mikä olisi vanhukselle itselleen paras vaihtoehto, niin olemme pahasti väärällä tiellä.

Mielestäni vanhustenhuollossa on tärkein se, että vanhus sijoitetaan lähelle omaa asuinaluettaan ja lähelle omaisia, jos se suinkin on mahdollista. Tästä hyötyisivät kaikki tahot. Rakennemuutosten myllerryksessä ei ole mitään syytä lopettaa maaseutukuntien alueilla jo hyviksi koettuja ja toimivia vanhusten hoitokoteja. Mikäli vanhus sijoitetaan erilleen omaisistaan ja entisestä asuinalueestaan, niin odotettavissa on nopea eristäytyminen ja yksinäisyys, joka varmasti on lyhentämässä elinvuosia. Vanhusten kotona asuminen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto silloin kun se suinkin on mahdollista. Kotona vanhusten pitäminen edellyttää kuitenkin riittävän kotipalvelun tuottamisen ja sen laadun ehdotonta varmistamista.

Jos kotikäynneistä muodostuu kuitenkin kustannuksiltaan kohtuuton, varsinkin maaseutualueilla, ja vanhuksen tarpeet eivät tule hoidetuksi on paras ratkaisu laitoshoito. Vanhuksia ei välttämättä tarvitse sijoitta yhden hengen huoneisiin, vaan jo seuran vuoksi huoneissa voi olla useampia. Laitoshoidossa voidaan mielestäni hyvin hyödyntää myös niitä, jotka haluavat tehdä lisätuloja joko pienen eläkkeen tai toimeentulon lisäksi esimerkiksi ulkoiluttamalla vanhuksia tai järjestämällä heille virkistystoimintaa.

Vanhusten huollossa pitää mielestäni edetä pienin askelin ja korostan, vanhuksen ja lähiomaisten ehdoilla.

Tapio Arola
Kaupunginvaltuutettu (kesk)
Lappeenranta

 


Ollaanko nyt valmiita joustamaan?

On mielenkiintoista seurata, miten tullaan toimimaan meneillään olevan taantuman jälkihoidossa. Kun meillä oli edellinen kunnon lama 90-luvun alussa, ammattiyhdistysaktiivit vastustivat palkkojen alennuksia jopa lakkojen avulla. Heidän mukaansa taantuman syy oli silloinen hallitus ja etunenässä pääministeri Esko Aho.

Tämä tinkimättömyys saavutetuista eduista johti siihen, että kymmeniä tuhansia joutui työttömäksi ja tuhansia yrityksiä lopetti toimintansa. Monen asiantuntijan mielestä olisi tuolloin ollut oikea tapa laskea palkkoja ja leikata muita etuisuuksia muutamaksi vuodeksi, ja näin edesauttaa taantumasta selviytymistä.

Nyt näiden aktiivien edunvalvojista osa on hallitusvastuussa. Onkin mielenkiintoista seurata, mikä on heidän lääkkeensä taantuman jälkihoidossa.

Viimeaikaisissa mielipidekyselyissä on ilmennyt vahvaa tukea palkkaleikkauksiin ja yleensäkin etuisuuksien karsimiseen: esimerkkinä vuosilomat, lomaltapaluurahat, tulospalkkaukset jne. Viimeksi 8.12.2012 Elinkeinoelämän Keskusliiton Ilpo Kokkila ilmoitti EK:n olevan valmis palkkojen leikkauksiin. Hän jätti varmaankin tarkoituksellisesti kertomatta yritysjohtajien valmiuden omien palkkojensa leikkauksiin.

Voidaankin kysyä, onko hallituksella rohkeutta kokeilla etuisuuksien leikkaamista? Vai kielletäänkö taas lakoilla uhaten etuisuuksien heikentäminen ja palkkojen leikkaaminen, mikä merkitsisi samalla työttömyyden lisääntymistä ja yritysten siirtymistä ulkomaille?

Toinen ratkaisu olisi se, että Suomeen tehtäisiin kolmen vuoden nollaratkaisu. Voisiko joku asiantuntija laskea, kuinka paljon kilpailukykymme paranisi jo sillä? Uskon, että jo sen avulla vientimme piristyisi riittävästi ilman dramaattisia palkanalennuksia.

Tapio Arola
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Lappeenranta
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa ennen joulua 2012

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 

VALTUUSTOALOITE LAPPEENRANTA-LISÄN MUUTTAMISESTA VAIKUTTAVAMMAKSI 

Pienten lasten kotihoidon Lappeenranta-lisä on ollut vuosia enemmän tai vähemmän nykyehtojen kaltainen. Päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy jatkuvasti.Pienten lasten kotihoito ei useimmille perheille ole todellinen vaihtoehto taloudellisista syistä.Lisäksi nykymuodossa lisän saamiseen on liikaa rajoittavia ehtoja.
Lappeenranta-lisän vaikutus ei ole ollut kaupungillekaan toivotun kaltainen. Erityisesti alle 1 v 6 kk lasten päivähoito on  kaupungille taloudellisesti raskasta, perhepäivähoitoa on niukasti saatavilla ja  lapsen edun mukaista on antaa perheille aito valinnan mahdollisuus. 

Tästä syystä esitämme Lappeenranta-lisän muuttamista seuraavasti:

-         Lappeenranta-lisä haetaan perheen toimesta sitovalla sopimuksella siihen saakka, kunnes lapsi on 1 v 6 kk (mikäli perhe purkaa sopimuksen, tuki peritään takaisin täysmääräisenä)

-         Perheen kaikki lapset hoidetaan kotona

-         Tuen suuruus on 500 euroa/ kk 

-         Mikäli perhe jatkaa lapsen kotihoitoa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 v, on tuki 200 euroa/kk ( sekä perheen kaikki lapset hoidetaan kotona, samoin sitova sopimus) 

Vaikka kaupungin Lappeenranta-lisän kustannukset/perhe nousevat, on sen vaikutus myönteinen:

-         perheinen taloudellinen mahdollisuus valita hoitomuoto lisää lapsen ja perheen hyvinvointia

-         kaupungille kotihoito on huomattavan edullista päivähoitopaikan kustannuksiin verrattuna

-         sitova  sopimus lisää päivähoitopaikkojen kysynnän ennustettavuutta. 

Lappeenrannassa
9.1.2013

Hannu Laivamaa  (kesk)                                                            Katri Pulli (kesk)