Historiikki


Kaarlo Autio 8.10.2006 (40-vuotisjuhla Onkilahden koulussa):

Lyhyt historiikki Suomen Keskustan toiminnasta Vaasassa vuosina 1966 – 2006


Luon tässä esityksessäni lyhyen silmäyksen Suomen Keskustan toimintaan Vaasassa. Katson, että julkaisuksi kelpaavan katsauksen laatiminen kuuluu pyöreämpiin tasavuosiin kuin mitä 40-vuotinen taival on. Esitän muutamia toimintaa kuvaavia faktoja ja muistikuvia.

Keskustapuolue uudisti 1960-luvulla toimintansa tavoitteita. Kemin puoluekokous 1962 tarkisti yleisohjelmaa siten, että toiminta ulotettiin muodollisestikin koskemaan koko maata. Siihen saakka puolue oli keskittynyt etupäässä maaseutuväestön asioihin. 60-luvulla väestön suuri muutto aiheutti merkittäviä muutoksia yhteiskuntamme rakenteisiin. Se puolestaan vaati myös politiikalta uudenlaisten suuntien avaamista. Saman vuoden, 1962, eduskuntavaaleissa Maalaisliitto sai suuren vaalivoiton. Vaasassa puolue sai 435 ääntä. Määrä oli pieni, mutta kuitenkin huomattavasti suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kuopion puoluekokouksessa 1965 Maalaisliitto otti itselleen uuden nimen, Keskustapuolue. Puolue ei suinkaan unohtanut taustaansa, mutta uuden nimen katsottiin paremmin vastaavan muuttuneita oloja.

Ainakaan nimen muutos ei tuottanut toivottua tulosta Vaasassa. Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa, keskustapuolueen äänimäärä laski täällä 395:een, vaikka kaupungissamme annettujen äänten kokonaismäärä nousi 2000:lla. Puolueen rinnalle oli syntynyt ”unohdetun kansan” liike. Hajaannusta ja epävarmuutta jatkui niin kauan, että vasta vuonna 1991 Keskusta 24,8 %:n ääniosuudellaan ylitti sen tason jolla se oli ollut viimeksi vuonna 1954. Se oli ”veret seisauttanut vaalivoitto”.

Keskustapuolueen toiminnan aloittaminen Vaasassa liittyy edellä sanottuihin muutoksen vuosiin. Välittömästi vuoden 1966 tappiollisten vaalien jälkeen täällä virisi ajatus puolueen paikallisosaston perustamisesta. Teknikko Kalle Mäenpää Huutoniemeltä teki asiassa aloitteen. Hän toimi puheenjohtajana molemmissa perustamiskokouksissa. Pohjoismaisen yhdyspankin kerhohuoneessa 10. maaliskuuta alustuksissa käsiteltiin muuttoliikettä sekä toimeentulon, asunnon ja yhteiskunnallisen turvallisuuden takaamista kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa. Varsinainen perustamiskokous Valion baarissa 20. huhtikuuta valitsi johtokuntaan seuraavat jäsenet:


teknikko Kalle Mäenpää, puheenjohtaja 1966 - 69
poliisikonstaapeli Väinö Kivineva, sihteeri 1966 – 67
hovioikeudenneuvos Usko Kärki
autonkuljettaja Jaakko Rintamäki
rouva Liisa Saimala
talonmies Martti Tuppi
rouva Lea Vakkila


Edellä mainituista johtokunnan jäsenistä pitkäaikaisimpia ovat olleet Usko Kärki ja Lea Vakkila.
Pitkäaikaisimpiin jäseniin kuuluvat myös merkonomit Ilkka Kärki ja Unto Ylinen, jotka olivat perustajajäseniä ja aloittivat johtokunnassa 1968. Itse tulin mukaan vuodesta 1969 alkaen. Vuonna 1974 perustettiin naisosasto, joka selvästi vahvisti toimintaa. Marjatta Autio ehti olla osaston puheenjohtajana vain parisen vuotta. Tätä nykyä kunnallisjärjestöön kuuluu neljä osastoa, joista yksi, nuorekkain, on opiskelijoiden yhdistys.

Keskustalla on kunnallisvaaleissa ollut ehdokkaita vuodesta 1968 alkaen. Silloinen äänimäärä 192 ei vaaliliitossa kokoomuksen, puolueettomien ja varuskunnan kanssa tuottanut vielä paikkaa valtuustoon. Arveltiin, että tämä yhteistyö ei vakuuttanut äänestäjiä ja että vennamolaisten käynnistämä puoluehajaannus oli pääsemässä parhaimpaan vauhtiinsa. Joka tapauksessa Keskustapuolueen Vaasan paikallisosasto tuli yleiseen tietoisuuteen ja sillä oli esittää oma kunnallispoliittinen ohjelma. Sitä voi eräiltä osin pitää jopa terveen radikaalina työnä. Ohjelmaa ei ollut vielä koeteltu eikä laimennettu kunnallispoliittisen kokemuksen perusteella.

Vuoden 1972 kunnallisvaaleissa olimme teknisessä liitossa liberaalien kanssa ja saimme 353 äänellä yhden valtuustopaikan. Tulin silloin valituksi. Omaa yhden edustajan aikaani jatkui sitten neljä kautta eli 16 vuotta. Välillä Jussi Mäntymaa siirtyi kokoomuksesta kumppanikseni parin vuoden ajaksi. Minun jälkeeni Mika Perttunen muodosti keskustan yhden edustajan valtuustoryhmän varajäsenenään Paula Viertola – Jern.

Vuoden 2000 kunnallisvaalit toivat käänteen. Keskusta meni vaaleihin omalla listallaan. Ääniosuus nousi edellisten vaalien 3,6 %:sta 4,8 %:iin. 1146 äänellä Keskusta sai silloin ensimmäisen kerran kaksi valtuustopaikkaa. Listalla olleet entiset liberaalit Aino ja Veikko Siltanen tulivat valituiksi. Vuoden 2004 vaaleissa he siirtyivät sitten valtakunnallisten aate- ja arvopuolueiden ulkopuolelle paikalliseen Pro Vaasa-ryhmittymään. Siitä huolimatta Keskusta sai näissä vaaleissa 1245 ääntä. Se oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esa Antila ja Leena Hallasmaa, varajäsenenään Arja Haapaoja muodostavat valtuustoryhmämme ytimen. Kaupunginhallituksessa Keskusta vuorottelee Kristillisdemokraattien kanssa siten, että keskustan edustaja siirtyy ensi vuoden alusta kaupunginhallituksesta sen suunnittelujaostoon. Itse vuorottelin aikoinaan liberaalien kanssa. Kaupunginhallitus on paikka, joka pakottaa aina ajattelemaan asioita kaupungin asukkaitten yhteisen edun ja väestön tasapuolisen kohtelun kannalta. Varoitan, että se tapa jää päälle eikä välttämättä takaa varmojen kohdejoukkojen säilymistä.

Se, että valtuustoryhmässä on useita jäseniä, tuottaa aina, paitsi painoarvoa, myös päätöksentekoon monipuolisemman keskustelun. Itselläni oli valtuustoon tullessani kunta-alan kokemuksena sosiaalilautakunnan ja sen osastojen puheenjohtajuus Kokkolassa sekä koulusuunnittelutoimikunnan puheenjohtajuus Vaasassa. Näkemystä koulutuspolitiikkaan ja työllisyysasioihin tuotti mm. virkani Vaasan läänin työvoimapiirissä. Arvelen, että nämä kokemukset sekä harrastukseni, urheilu ja kulttuuri, näkyivät myös kannanotoissani, oli se sitten oikein tai väärin. Nyt kun valtuutettuja on kaksi ja tulevaisuudessa vielä useampia, ovat myös paremmat mahdollisuudet jakaa keskenään erikoistumisalueita.

Eduskuntavaaleissa keskustapuolueella ovat ehdokkaina olleet lisäkseni Marketta Jungner, Mika Perttunen, Jukka Niemi ja Leena Hallasmaa. He ovat hyvän henkilökohtaisen äänimäärän lisäksi osoittaneet, että keskustassa on valtiollisissa vaaleissa Vaasassa luja jalansija. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Mika Perttunen sai lähes 3000 ääntä. Silloin ensimmäistä kertaa Kyrönmaa ja Vaasa tekivät hyvää ja voimallista yhteistyötä. Kaupunkilaisehdokas saavutti myös maaseudun luottamuksen. Voimme vain arvailla, millaiseen tulokseen Mika Perttusen poliittisen uran nousujohteisuus olisi vienyt, jolleivät työasiat olisi vieneet häntä pois alueeltamme. Niin oli silloin, mutta tulevaisuus on aina edessämme ja omissa käsissämme.

Meillä Vaasan keskustalaisilla on sillä tavalla hyvä tilanne, että toiminnassa on mukana henkilöitä, jotka ovat syntyneet tähän kotikaupunkiinsa. Heillä on kotipaikan muisti juuri täällä. Mukana on toisaalta henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Vaasaan. He haluavat kotiutua tänne ja osallistua uuden kotikuntansa erilaisiin toimintoihin. Kunnallispoliittisen keskustelun edellytykset ovat siten monipuoliset.

Kotiseudun syvä merkitys näkyy myös siinä, että vaalipiirin kaikki valitut kansanedustajat ovat saaneet Vaasasta aina sievoisen äänimäärän. Äänestäjän entinen kotiseutu on painava tekijä. Tämä on valittujen kansanedustajien hyvä muistaa erinäisiä asioita ajettaessa. - K-klubi käsitteli vuonna 1968 aihetta Kauppakorkeakoulu Vaasaan. Nyt on ajankohtaista yliopiston ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten pitäminen vahvoina. Seuraavana vuonna, 1969, käsiteltiin VR:n henkilöliikenteen rajoituksia Vaasan läänissä. Silloinen VR:n pääjohtaja sanoi, että Vaasan asemalla riittäisi kioski lipunmyyntiä varten. Nyt on ajankohtaista Vaasan radan sähköistäminen ja muu liikenneyhteyksien turvaaminen. Syksyllä -75 Keskustapuolueen Vaasan paikallisosasto jätti yhdessä ympäristökuntien kunnallisjärjestöjen kanssa puoluehallitukselle muistion oikeustieteellisen koulutuksen sijoittamisesta Vaasaan. Asia on toteutunutkin, mutta sen tarpeen ajankohtaisuus ei ole vielä hävinnyt minnekään.

Voiko 400-vuotias Vaasa kääntyillä enää poliittisesti? Voiko Keskusta olla täällä voimatekijä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti? Kyllä voi ja sen pitää voida. Vanhassa Kokkolassa Keskusta on suurin valtuustoryhmä 23,2 %:lla äänistä. Tosin siellä Kaarlela ymmärsi liittyä Kokkolaan. Seinäjoki kasvaa ja porskuttaa rohkeasti eteenpäin. Valtuutetuista selvä enemmistö, yli 37 % kuuluu Keskustaan. Suomen Keskustan täytyy siten Seinäjoella olla kehityksen päävetäjänä. Niin vahvaa menneisyyden kehää ei Vaasan ympärillä voi olla, että täällä ei olisi tilaa uudelle poliittiselle voimatekijälle, 100-vuotiaalle Suomen Keskustalle.

Muutamat viime aikojen valtiolliset vaalit osoittavat, että Vaasa on niitä kuntia, joissa Keskustan kannatus kasvaa ja sen on kasvettava. Vaasa ja Vaasan seutu tarvitsevat Keskustaa. Tällä hetkellä Vaasasta on yksi kansanedustaja. Hän kuuluu sosialidemokraatteihin, yhteen kolmesta suuresta puolueesta. Puoluesihteeri Korhonen kertoo kohta, onko Keskusta mukana myös seuraavassa hallituksessa. Vaasa tarvitsee edustajia hallituspuolueeseen. Mahdollisuudet ovat meidän äänestäjien käsissä.