Keskustan historia Humppilassa

Keskusta.fi / Etelä-Häme / Suomeksi / Kunnat / Humppila / Keskusta Humppilassa / Keskustan historia Humppilassa

Keskustan historia Humppilassa vuosilta 1922-2016 

90 v. 30.7.2012 Juhla Kirkonkulman ala-asteella



Paikallisyhdistyksen historia 1922-2015

KESKUSTAN HUMPPILAN PAIKALLISYHDISTYKSEN HISTORIIKKI 1922-2014

(Laatinut Jaakko Koivula v.1992)(Kirjoittanut Heikki Uusi-Kämppä v.1992)

(Tietojen päivitys 1992-2015 Hannu Mustonen)

Maalaisliiton Humppilan po.aloitti toimintansa 1.4.1922.Virallinen rekisteröinti 10.4.1922.



Ensimmäinen perustava kokous oli 1.4.1922.Valitettavasti juuri muuta tietoa ei ole säilynyt jälkipolville tuolta ajalta. Kaikki pöytäkirjat ja arkistomateriaali ovat kadonneet tai tuhoutuneet tulipalossa.



Ainoa merkittävä tietolähde on muistitietojen perusteella 1970 luvun puolivälissä tehty Aimo Laaksosen haastattelunauha. Nauha on tallennettuna puoluetoimiston arkistossa. Se on kuitenkin vielä liian tuore asiakirja, eikä ääninauhaa tässä vaiheessa voida purkaa.



Ainoat tietolähteet alkuaikojen toiminnasta ovat sen aikaisten aktiivijäsenten kertomina unohtuneet lähes kokonaan, eikä niitä tässä ole lähdetty enempää esille tuomaan. Santeri Alkion 1900-luvun alkuvuosina luoma Maalaisliitto pohjautuu viime vuosisadan loppupuolella maahamme tulleeseen teolliseen vallankumoukseen ja sen aiheuttamaan murroskauteen. Suomessa oli säilynyt toisin kuin monissa muissa maissa, itsenäinen ja vapaa talonpoikaisluokka. Toisaalta taas maaseudulle kehittyi laaja tilattomien vuokraviljelijöiden ja torpparien yhteiskuntaluokka. Nämä tosiasiat yhdistettyinä voimakkaaseen kansalliseen heräämiseen loivat pohjaa Maalaisliiton aatteelliselle kehittymiselle.



Uudet aatteet levisivät tänne Hämeeseen ja Humppilaan myöhemmin kuin muualle maahamme. Tämä johtui muuta Suomea jyrkemmistä vastakohtaisuuksista.Ehkäpä juuri talonpoikien itsenäistyminen ja torpparitilallisten vapautus loivat tilaisuuden Maalaisliiton osaston perustamiselle myös Humppilaan.Perustamisvuoden 1922 jälkeen Alkion aate ei täällä saanut suurempaa kannatuksen lisäystä. Vuoden 1922 valtiollisissa vaaleissa saamamme äänimäärä oli 125 ja vuoden 1939 vaaleihin kannatus kasvoi vain 136 ääneen.Tämä yksinkertainen tilasto osoittaa ne ylivoimaiset vaikeudet ja epäedullisen maaperän, jossa nuori Maalaisliiton Humppilan osasto joutui kamppailemaan, olihan Humppila vapaussodan jälkeen 20- ja 30- luvuilla Hämeen läänin vasemmistolaisin (punaisin) maalaiskunta.



Vasta siirtolaisten tulo Humppilaan toi mukanaan uutta kannatusta. Vuoden 1948 vaaleissa Maalaisliiton saama äänimäärä kasvoi melkein kolminkertaiseksi verrattuna v.1939 vaaleihin. Vasemmistolla oli ensimmäisistä yleisistä vaaleista lähtien musertava ylivoima paikkakunnalla. v.1907 vaaleissa sosiaalidemokraatit ja kommunistit saivat 858 ääntä, kun taas porvarillisella puolella Edistyspuolue sai 62 ja Kokoomus 93 ääntä. V.1922 vasemmisto sai 643 ääntä ja oikeistopuolueet 291. Suunnilleen samanlaisina säilyivät kannatuslukemat oikeiston ja vasemmiston välillä v.1948 vaaleihin asti.



Varsinainen historiikki alkaa vuodelta 1946.Ensimmäinen tallella säilynyt pöytäkirjanote on paikallisosaston johtokunnan kokouksesta, joka pidettiin tammikuun 6 päivänä 1946. Läsnä olivat pöytäkirjan allekirjoittaneet Arvo Koskela, Kaarlo Juonela, Lauri Kinos, Väinö Mattila ja Vihtori Kivistö. Kokouksen puheenjohtajana toimi po:n Pj.Arvo Koskela. Vpj:ksi valittiin Aimo Laaksonen ja sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi agronomi Kaarlo Juonela.



Seuraava merkintä pöytäkirjassa on paikallisosaston yleisestä kokouksesta, josta sihteeriltä on unohtunut kirjata aika ja osasnottajat. Todisteena siitä, että osaston toiminta oli ainakin sotien ajan ollut kuolleessa tilassa, on sihteerin maininta pöytäkirjan otsikossa seuraavasti: "Pöytäkirja pidetty Maalaisliiton Humppilan paikallisosaston henkiinherätyskokouksessa".



Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Väinö Mattila ja Eero Saarinen.Paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin Arvo Koskela ja johtokunnan jäseniksi tulivat Lauri Kinos,Kaarlo Juonela,Väinö Mattila, Antti Eskola,Vihtori Kivistö ja Aimo Laaksonen,varajäseniksi Eero Saarinen ja Arvo Suonpää.Tilintarkastajiksi valittiin Otto Riihimäki ja Armas Hörkkö , varalle Hannes Tanhuanpää ja Matti Kinos. Jäsenmaksuksi määrättiin perheen päämieheltä 50mk ja perheen muilta jäseniltä 25mk.Jäsenkerääjiksi velvoitettiin johtokunnan jäsenet. Väliaikaiseen nuorisotoimikuntaan valittiin Matti Kinos, Pentti Mattila, Annikki Eskola ja Sylvi Järvenpää.Paikallisosaston edustajaksi tuli Aimo Laaksonen ja varalle Vihtori Kivistö. Pöytäkirjan allekirjoittajana on Matti Paturi, joka ilmeisesti toimi kokouksen sihteerinä.



Samana vuonna pidettiin syyskokous Humppilan Mattilassa, jossa oli 21 osanottajaa. Uusina niminä syyskokoukseen pöytäkirjasta tulevat esille Vilho Kankaanpää, Leo Kankaanpää, Eenokki Kuisma, Mikko Miettinen, Toivo Haarala, Liisa Kinos, Erkki Kinos, Pentti Lindfors, Juho Kirjavainen ja Onni Sillanpää.



Seuraavana vuonna toiminta alkoi vakiintua, vaikka vuosikokouksessa oli vain 8 osanottajaa. Syyskokouksen henkilömäärä oli jo 30. Jäseniä 1946-1947 oli 61 kpl ja vuosikymmenen loppuun mennessä määrä oli kasvanut 79 kpl. Yleiset ja johtokunnan kokoukset pidettiin tuohon aikaan puuhamiesten kodeissa, joita olivat Mattila, Valta, Kinos, Koskela, Kivistö, Saarinen ja Ali-Rekola. V.1950 vaiheilla kokouksia alettiin yleisesti pitää ensin Seurakuntatalossa ja sitten Seuraintalossa. Humppilan Osuuspankin nykyisten toimitilojen valmistuttua paikallisosaston kokouspaikkana on yleensä ollut Osuuspankin kokoustilat, joskin johtokunnan kokouksia on pidetty johtokunnan jäsenten kodeissa ja toisinaan myös Otsolan Hovissa. Humppilan Rautatieasema on ollut kokous- paikkana 2010 luvulla.



Maalaisliiton Humppilan kunnallisjärjestän perustava kokous pidettiin Humppilan Seuraintalossa 17.4.1957. Paikalle saapuneina olivat seuraavat jäsenet: Niilo Mäki, Väinö Nikkanen, Lauri Myllyoja, Tauno Kukkonen, Eero Saarinen, Niilo Huhtaniemi, Viljami Rämö, Viljo Rämö, Eero Vesa ja Ilmari Rämö. Kokouksen puheenjohtajana toimi Niilo Mäki ja sihteerinä Ilmari Rämö. Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Niilo Huhtaniemi, varapuheenjohtajaksi Eero Saarinen, ja sihteeriksi Kauko Nikkanen. Muina kunnallistoimikunnan jäseninä toimivat Eero Vesa, Aimo Laaksonen ja Viljo Rämö. Kunnallistoimikuntaan ovat lisäksi kuuluneet Yrjö Hyytiäinen, Toini Tuunainen, Kauko Nylander, Meeri Miettinen, Eero Toukkari, Erkki Saha ja Harri Ojanen. Kunnallisjärjestön toiminta-aikana sen puheenjohtajina ovat toimineet Niilo Huhtaniemi v.1957-1968, Taisto Leppäkoski v.1969-1971. Sihteereinä olivat Kauko Nikkanen 1957-1962, Erkki Rukko 1963-1968, Risto Uusi-Kämppä 1969-1970 ja Pertti Rämö v.1971 Humppilan kunnallisjärjestö toimi vuodesta 1957-1971 saakka. Tällöin päättivät pitäjän kolme paikallisosastoa Pohjoinen, Huhtaa sekä Keskustan osasto, jotka olivat aloittaneet toimintansa kunnallisjärjestön perustamisvuonna liittyä yhteen, koska Humppila on pieni kunta niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin, aiheutti kolmen pitäjäosaston toiminta päällekkäisyyttä, joka alkoi turhauttaa aktiivijäseniä. Niimpä v.1971 pidettiin paikallisosastojen yhteinen syyskokous, jossa osastot yksimielisesti päättivät liittyä Humppilan Keskustan osastoon. Syntyi Keskustapuolueen Humppilan Paikallisosasto r.y.Nimi on myöhemmin muuttunut Keskustan Humppilan paikallisosasto r.y.-ksi. Ja v.2001 alusta Keskustan Humppilan paikallisyhdistys r.y.-ksi.



Paikallisosaston toiminnasta mainittakoon seuraavia asioita.Järjestötoimintaan kuuluvat velvoitteet on aina hoidettu, on osallistuttu piirin ja puolueen kokouksiin.Vaalijuhlia ja vaalitilaisuuksia on järjestetty eri puolilla pitäjää niin valtiollisten, presidentin kuin kunnallisvaalien edellä. Tupaillat ovat kuuluneet paikallisosaston toimintaan. Opintokerhoja alettiin pitää 1970 luvulla. Varojen hankinta osaston toimintaan hoidettiin aikaisemmin jäsenmaksuilla ja viljankeräyksillä. Nykyisin luottamushenkilömaksu on ollut suurin tulonlähde.



Viljankeräys olikin poikkeuksetta joka vuosi. 1970 luvulla alettiin periä Keskustan kunnanvaltuuuston ja hallituksen jäseniltä luottamushenkilömaksua, josta aluksi kertyi melko vaatimattomasti, kunnes myöhemmin kaikista lautakuntapaikoista alettiin myös periä maksua. Paikallisosastossa toimivat myös Keskustanuoret, Keskustanaiset ja Vesaiset. Vuodesta 1958 alkaen Keskustan valtuustoryhmä on lähes aina ollut valtuuston suurin ryhmä Humppilassa ja näin on myös Keskusta ollut vaikuttamassa hyvin ratkaisevasti valtuutettujenjensa kautta Humppilan kehitykseen.v.1957 vaaleissa muuttui valtuusto porvarilliseksi.1970 luvulla Keskustan valtuustoryhmän koko vakiintui 7 valtuutettuun.



V.1996 jäsenmäärä kasvoi 8 valtuutettuun ja v.2001 9 valtuutettuun. Kaudella 2013-2016 on 8 valtuutettua.

Maalaisliiton ja sittemmin Keskustapuolueen, nykyisin Keskustan paikallisyhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat:Arvo Koskela v.1946-1951, Niilo Mäki v.1952-1957, Eero Vesa v.1958-1971, Taisto Leppäkoski v.1972-1976, Viljo Miettinen v.1977-1982, Heikki Mattila v.1983-1985, Lasse Haarala 1986-1995, Heikki Uusi-Kämppä 1996-2005 , Aira Suikki 2006-2013 ,Kaija Romppainen 2014-2015 ja Hannu Mustonen 2016 -  jatkuen edelleen.



Sihteerin virkaa ovat hoitaneet: Kaarlo Juonela 1946, Vihtori Kivistö 1947-1949,Niilo Mäki 1950-1951, Kaarlo Kirjavainen 1952-1956, Väinö Nikkanen 1957-1971, Jorma Kankaanpää 1972-1976, Lauri Räsänen 1977-1982, Markku Tuunainen 1983-1986, Hannu Mustonen 1987-2000, Raija Hjelm 2001-2003, Kaija Romppainen 2004-2006, Ari Valta 2008-2009 ,Marika Berg 2010- 2013 ja Johanna Valtanen 2014- jatkuen edelleen



Puoluevaltuuskunnassa ovat olleet: Kauko Nikkanen 1972-1974 varalla, Lasse Haarala 1984 varalla ja 1986 jäsenenä, Eeva Nurmi 1992 ja 1996 jäsenenä ja 1994 varalla.



Piiritoimikunnan jäseninä Lasse Haarala 1975-1983, Heikki Mattila 1984-1985, Hannu Mustonen 1986-2006 , Aira Suikki 2007 -2013 , Jukka Virtanen 2014 -2015 ja Eeva Nurmi 2016  jatkuen edelleen.



Kansanedustajaehdokkaina ovat olleet Aimo Laaksonen ja Eeva Nurmi v.1999.

Kj. Esko Tonterille myönnettiin kunnallisneuvoksen arvo v.2012

Emäntä Eeva Nurmelle myönnettiin Maakuntaneuvoksen arvo v.2012



Kunnanjohtajina Humppilassa ovat olleet: Pentti Vanhatalo 1978-1984 , Esko Tonteri 1985 - 30.1.2013 ja Marko Järvenpää 1.10.2012 - 1.3.2016 , vt. kunnanjohtajana toimii  Maarit Sihvonen  1.3.2016- 30.6.2016 Perhevapaalla. VS kunnanjohtajana Esko Tonteri 1.7.2016 -30.12.2016. 



Palaute/ylläpito hannu.mustonen@surffi.net

p.4377187 gsm 0400-176487,0500-176487,fax 4378598.



Yhdistyksen arkisto 7 hyllymetriä on Arkistonhoitaja Jukka Rouhiaisella p.03-4378069.