Kuukauden Vaihtoehto

Keskusta.fi / Etelä-Häme / Suomeksi / Kirjat / Kuukauden Vaihtoehto

Kuukauden Vaihtoehto
Åke Persson ja Thomas Oldrup: Maailman pisin pajunköysi
Alkuteos 101 historiska myter 2010
Suomentanut Antti Immonen
Bookwell (paino), Atena 2015
251 sivua





Otetaan tähän kesähelteille (?) esittelyyn vähän kevyempää kirjallisuutta myös tälle sivulle. Palataan kuitenkin painavampiin aiheisiin jo viikon kuluttua, tuolla Extra-sivulla. Piti pitää kesälomaa näistä päivityksistä, mutta ehkä tässä kohden olisi harvinaisen huono hetki pitää taukoa tällä sivustolla. Jatketaan näillä kuukauden kirjoilla edelleen neljän viikon päivitysvälillä. Jos sitten ensi kesänä...
   No niin. Åke Perssonin ja Thomas Oldrupin kokoama Maailman pisin pajunköysi esittelee 101 enemmän tai vähemmän yleistä harhaluuloa. Teosta voi pitää jatkona suositulle teokselle Maailmassa on virhe.

   Ruotsalaisilla on tapana pitää muovisia kypäriä, joissa on sarvet. Tiedättehän viikingit ja näiden kypärät? Niin, ja onhan länsinaapurissamme tapana pitää myös Peppi Pitkätossu -peruukkeja.
   Kuten lukijat toivottavasti jo tiesivätkin, Peppi Pitkätossu on satuhahmo. Mutta tiesittekö, että sepitettä ovat myös viikinkien sarvelliset kypärät?
   Yhdessäkään löydetyssä viikinkikypärässä ei ole ollut sarvia. Ja, itse asiassa, jos niissä olisi sarvia ollut, se olisikin ollut varsin outoa. Kirjoittajat pitävät selvänä, että jos sarvia olisi kypärissä kokeiltu, se kokeilu olisi loppunut lyhyeen.
   Jos viikingit olisivat rynnänneet sarvet päässä tappelemaan, he olisivat olleet vaarassa juuttua ryteikköihin jo matkalla. Varsinkin, jos olisi tullut tappio ja viikingit olisivat lähteneet pakosalle, sarvista olisi ollut suunnattoman paljon haittaa.
   Lisäksi lähitaistelussa vihollinen olisi voinut tarttua viikinkiä sarvista ja viedä koko kypärän. Ja vaikka tirvaista viikinkiä tämän omalla sarvella.

   Entä pakottivatko merirosvot uhrinsa kävelemään lankkua pitkin mereen? No, käytännössä tämäkin on pelkkä myytti. Ainoastaan yhden merirosvon tiedetään lankkua käyttäneen. Stede Bonnet, muutenkin värikäs tapaus.
   Ei tuossakaan olisi oikeastaan järkeä ollut. Aikaa ja voimia siinä olisi mennyt hukkaan, jos ensin olisi lankkua ryhdytty asentelemaan, ja sitten marssitettu yksi kerrallaan vankeja kävelemään.
   Höpö höpö. Kyllä ne rosvoporukat paiskoivat ihmisiä laidan yli ihan toisilla metodeilla.

   Kun Benito Mussolini hallitsi Italiaa, kulkivatko junat silloin ajallaan siellä Italiassa? No, teknisesti ottaen jotain sinne päin. Tosin, jos ajatellaan syytä ja seurausta, ei se Mussolinin ansiota ollut.
   Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Italiassa aloitettiin rautatieverkoston kohentaminen. Melko pian tämän jälkeen italialaiset junat kulkivatkin täsmällisemmin kuin monen muun maan junat.
   Kun Mussolini tuli valtaan vuonna 1922, junat olivat jo alkaneet kulkea aikataulussa. Mussolini meni sitten omimaan aiempien vuosien saavutukset itselleen. Ja kun sitten Mussolinin kauden loppupuolella junat eivät enää kulkeneet aikataulussa, fascistien sensuuri pyrki pitämään huolta siitä, etteivät uutiset kyseisestä aiheesta päätyneet maailmalle, tai laajalti edes italialaisten tietoisuuteen.

   Napoleon Bonaparte, Ranskan keisari Napoleon I, on pienikokoisen miehen maineessa. Ja maine sattuu johtumaan siitä, että tämä hävisi pari sotaa. Sotien hävinneistä osapuolista on voittajien toimesta tehty silloin tällöin jonkin verran faktoista poikkeavia tulkintoja. Varsinkin britit ovat olleet innokkaita kertomaan, millainen Napoleon oli.
   Lääkäri Walter Henry oli paikalla Napoleonin ruumiiinavauksessa. Hän väsäsi raportin, missä kuvaili värikkäästi Napoleonin ruumista.
   Henryn mukaan Napoleonin kädet ja jalat olisivat olleet pienet. Samoin sydän ja virtsarakko. Ja penis olisi ollut harvinaisen pieni.
   No, jos nyt kuitenkin yritämme pysyä faktoissa, tässä kohdassa voisi todeta, että Napoleonin oikeaksi pituudeksi on määritetty 169 cm. Ja Napoleonin aikana tuo oli Ranskassa melko tarkalleen keskimittainen pituus. Voi sanoa, että Napoleon oli omana aikanaan keskimittainen vantteranpuoleinen mies.

   Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe oli vuonna 1601 kosteilla illallisilla. Hän joi huomattavasti, mutta ei käynyt alentamassa painetta. Pöydästä nouseminen niin hienoilla päivällisillä kreivin luona olisi ollut epähienoa. Niinpä Brahe pinnisteli ja pinnisteli.
   On väitetty, että Brahen virtsarakko olisi tästä johtuen puhjennut, mikä puolestaan olisi aiheuttanut sisäisiä verenvuotoja ja tulehduksia, mitkä puolestaan olisivat aiheuttaneet kuoleman 11 päivää myöhemmin.
   No, sittemmin on osoitettu, että kuoleman syynä oli ollut elohopeamyrkytys. 1900-luvulla Brahen partakarvoja tutkittaessa niistä löytyi valtavasti elohopeaa.
   Myrkytettiinkö Brahe? Todennäköisesti ei. Tiedetään, että alkemiasta ja lääketieteestä kiinnostunut tiedemies tutki elohopean terveysvaikutuksia. Kirjoittajat pitävätkin mahdollisena, että Brahe olisi yrittänyt hoitaa virtsarakko-ongelmiaan elohopealla.
   Em. rakko on vahvaa tekoa ja äärimmäisen kimmoisa. Siksi esim. sian rakkoja käytetään rumpujen kalvona. Toisin sanoen, virtsarakko nyt vain ei puhkea, vaikka joku olisikin ylettömän kohtelias tapaus. (Itse asiassa, paremmassa kunnossa rakko pysyy, jos sitä venyttää välillä, se on lääketieteellinen fakta.)

   Ruotsi ei ole pitkiin aikoihin joutunut mukaan sotaan, mutta milloin tarkalleen ottaen oli viime kerta? Oikea vuosiluku ei ole 1809, vaikka sitä luultavasti melko moni tarjoaakin.
   Jo vuosi Suomen menettämisen jälkeen eli vuonna 1810 Ruotsi oli jälleen muodollisesti sodassa. Ruotsi julisti sodan Iso-Britannialle Napoleonin painostuksesta. Kyseinen "sota" brittejä vastaan kesti vuoteen 1812, ilman, että yhtään laukausta olisi sen takia ammuttu.
   Vuonna 1813 Ruotsi liittyi jälleen sotaan, sillä kertaa myös taisteluihin osallistuen, ja sillä kertaa Napoleonin Ranskaa vastaan. Tunnetuin kahina, missä ruotsalaiset olivat mukana, on Lepzigin taistelu lokakuussa 1813. Ja joulukuussa Ruotsin armeija rynnisti Ranskan liittolaisen Tanskan kimppuun, minkä jälkeen Tanska antautui ja luovutti Ruotsille koko Norjan.
   Norjalaiset, jotka olivat jo ehtineet päättää purkaa unioninsa Tanskan kanssa ja olivat aikeissa julistaa maansa itsenäiseksi, eivät sopimusta hyväksyneet. Ja niin Ruotsi iski seuraavaksi Norjaan.
   Viimeisimmät sotatoimensa Ruotsi kävi 14.8.1814.

   Nykyisen Ruotsin kuninkaan suomennettu hallitsijanimi on Kaarle XVI Kustaa. Onko Ruotsissa siis ollut aiemmin 15 Kaarle-kuningasta? No ei ole ollut. Nykyinen Kalle-Kustaa on Ruotsin kymmenes Kaarle-kuningas.
   Vuonna 1434 piispa Nils Ragvaldsson osallistui kirkolliskokoukseen Baselissa, nykyisen Sveitsin alueella. Kun kokouksessa eräät delegaatit kinastelivat, millä kuningashuoneella voisi osoittaa olevan lähimmät siteet myyttisiin gootteihin, Ragvaldsson väitti goottien aivan varmasti olevan lähtöisin Ruotsista. Juuri Ruotsista vaeltaneet gootit olisivat taistelleet Troijan sodassa ja juuri "ruotsalaiset" gootit olisivat kukistaneet Rooman valtakunnan. Silloinen Ruotsin kuningas Eerik XIII Pommerilainen polveutuisi siis suoraan alenevassa polvessa kansainvaellusten ajan gooteista, joita 1400-luvulla pidettiin suuressa arvossa.
   Tuo tarina kirjattiin muistiin. Ja sata vuotta myöhemmin tuo tarina innoitti historiankirjoittaja ja teologi Johannes Magnusta kirjoittamaan suurteoksen Historia De Omnibus Gothorum Sveonumque Regibus (Gööttien ja svealaisten kaikkien kuninkaiden historia).
   Kirjassa väitetään esim. Ruotsin kuningashuoneen juurien juontuvan aina Raamatun Nooaan saakka. Nooan pojanpoika Maagog olisi perustanut Ruotsin 88 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. Niinpä Maagogin poika Gethar olisi gööttien kantaisä. Göötit olisivat myöhemmin lähteneet vaeltamaan muille maille ja tulleet tunnetuiksi gootteina.
   Vuonna 1554 ilmestyneessä kirjassaan Johannes Magnus myös luetteli kaikki kuninkaat, jotka olisivat sen jälkeen hallinneet Ruotsia. Näistä kolmentoista  nimi olisi ollut Eerik, mikä teki suuren vaikutuksen Kustaa I Vaasan poikaan Eerikiin, josta sittemmin tuli kuningas Eerik XIV.
   Itse asiassa, juuri Eerik XIV oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka itse käytti nimensä yhteydessä järjestysnumeroa. Esim. Kaarle-kuninkaita oli aiemmin ollut kaksi, Kaarle Sverkerinpoika ja Kaarle Knuutinpoika Bonde. Vasta myöhemmin, Eerikin veljen Kaarlen tultua kuninkaaksi, nämäkin saivat järjestysnumeronsa, Kaarlen ollessa kuninkaana Kaarle IX aiemmat oikeat Kaarle-kuninkaat olivat VII ja VIII.
   (Lisättäköön tähän vielä, että ainoastaan ne kuninkaat, joiden kaimat tulivat myöhemmin Ruotsin kuninkaiksi, saivat myöhemmin järjestysnumeronsa. Ruotsin historiasta tunnetaan esim. kolme Olavi-kuningasta, mutta koska heistä viimeisin hallitsi 1000-luvulle tultaessa eikä myöhemmin ole Olavi-kuninkaita Ruotsissa kruunattu, nämä varhaisemmat Olavit eivät ole järjestysnumeroa saaneet.
   Ja kun nyt Olavit tulivat puheeksi, otetaan vielä yksi edelleen suhteellisen vähän tunnettu yksityiskohta. Edellä mainittu kolmas tunnettu Olavi-kuningas tunnetaan edelleen virallisesti nimellä Olavi Sylikuningas. Oikeasti hän oli Olavi Rahakuningas. Nimittäin, juuri hänen kautensa aikana Ruotsissa alettiin lyödä rahaa. Ja koska muinaisruotsissa sana syli muistuttaa huomattavasti sanaa raha, on selvää, että vanhoista epäselvistä kirjoituksista hallitsijan nimi on tulkittu väärin. Kyllä Olavi on alkujaan jäänyt jälkipolvien muistiin hallitsijana, jonka aikana valtakunta siirtyi rahatalouteen, vaikka myöhempien jälkipolvien tuntemaa nimeä ei vieläkään ole virallisesti muutetu.)

   Palataanpa vielä vähän lähemmäksi nykyaikaa. Elokuussa 1969 järjestettiin Woodstockin festivaali (Woodstock Music & Art Fair). Paikalle kulkeutui arviolta puoli miljoonaa ihmistä. Festareilla soittivat lähes kaikki sen ajan eturivin starat.
   Eivät kuitenkaan aivan kaikki. Joni Mitchell ei festareilla esiintynyt, vaikka moni niin kuvitteleekin, tämä kun kirjoitti tapahtumasta kappaleen Woodstock.
   Toinen sitkeä harhaluulo on, että festivaali olisi järjestetty Woodstockissa. Sinnehän sitä kaavailtiin, mutta paikalliset nostivat sen luokan mekkalan, että järjestäjät vaihtoivat paikan Betheliin.
   Ilmeisesti tieto paikan vaihtumisesta ei tuolloin tavoittanut aivan kaikkia. Woodstockissa asunut Bob Dylan, joka ei noilla festareilla esiintynyt, harmistui pahemman kerran, kun jostain putkahti hippilauma hengailemaan hänen talonsa liepeille festareiden aikana.

   Kaikki varmaankin tuntevat sarjakuvahahmo Aku Ankan. Tämähän on tunnettu mm. siitä, että pukee housut ylleen ainoastaan silloin kun menee uimaan. Ja sellaisesta menosta voisi olla aihetta närkästyä, vai mitä?
   1970-luvulla muuan Markku Holopainen sai vaalikampanjansa aikana palautetta äänestäjiltä, Holopainen kun oli vastuuhenkilönä kieltänyt Aku Ankka -lehden tilaamisen nuorisotiloihin. Erityisen näreissään kansa oli siitä, että Holopainen oli perustellut kieltoa ankkojen housuttomuudella sekä Akun ja Iineksen arveluttavalla suhteella. Kyllähän Holopainen yritti selitellä, mutta äänestäjiin selitykset eivät tuntuneet juuri tehoavan. Niinpä Holopainen ei valtakunnan politiikkaan päässyt sotkeutumaan.
   Oikeasti tapauksessa oli ollut kyse siitä, että tilausrahat haluttiin käyttää laadukkaampana pidettyyn lasten- ja nuortenkulttuuriin, mitä kukaan lautakunnan jäsen ei ollut vastustanut. Sinänsä, Holopainen itse sen kalabaliikin sai aikaiseksi, kaveri kun jälkeenpäin oli vitsaillut housuttomuudesta ja suhteesta - mutta ei hän päätöstä tehdessään sellaisia perusteluja käyttänyt.
   Kyllä tässä oikeasti oli kyseessä melkoinen uutisankka.

   Åke Perssonin ja Thomas Oldrupin kokoama Maailman pisin pajunköysi esittelee melkoisen nipun yksityiskohtia. Osa jutuista on aivan relevanttia tekstiä jo yleissivistyksen kannalta, osan ollessa enemmän kuriositeettiluokkaa. Teosta kannattaa lukea myös hivenen kriittisellä asenteella, osa valituista jutuista on kiistanalaisempaa tekstiä, kuten tiede toisinaan on. Eivätkä kirjoittajat varsinaisesti edes pyri joka kohdassa väittämään mitään, toisinaan tuovat vain esille, mitä aiheesta tiedetään, ja esittävät perusteltuja arvauksia. Joka tapauksessa, ajatuksia herättävää mutta rentouttavan kevyttä lukemista tämä teos on.

-----     -----     -----     -----     -----     -----     -----     -----     -----     -----

26.6.
Extra
Ville Hytönen: Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?

Niinpä...

17.7.
Kuukauden Vaihtoehto I
Annu Kekäläinen: Leiri

Kuukauden Vaihtoehto II
Andrea Di Nicola: Kuoleman matkatoimisto

Millaisissa olosuhteissa pakolaiset elävät ja millä keinoin he pyrkivät länteen?