Matkalla ammattien sukupuuttoon

Kirjoittajat: Jukka Ihanus ja Kati Ojaniemi

Periaateohjelmauudistus sivun yläkuva.jpg
Keskusta.fi / Periaateohjelmauudistus / Jukka Ihanus ja Kati Ojaniemi: Matkalla ammattien sukupuuttoon

Onko perinteisen työsuhteen parasta ennen päivämäärä jo mennyt? Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on vielä tänään pääsääntö kehittyneissä maissa, mutta uudet työnmuodot ovat usein epätyypillisiä. Ne voivat olla osa- tai määräaikaisia työsuhteita tai yrittäjämäistä itsensätyöllistämistä. Kokopäiväinen palkkatyö kaipaa rinnalleen yrittäjyyttä, ammatinharjoittamista ja osa-aikatyötä.

Lyhytkestoisessa työssä tai ammattien sukupuutossa ei sinällään ole mitään uutta. Tilapäistyötä on ollut Suomessakin jo kauan. Uutta on, että nykyisin tämä koskee enenevissä määrin koulutettuja osaajia eri aloilla. Aiemmin heikommin koulutetut ovat joutuneet hankkimaan elantoaan sieltä täältä pieninä paloina.

Työmarkkinoilla tapahtuu polarisoitumista. Työpaikat lisääntyvät sekä matala- ja korkeapalkkaisissa ammateissa. Keskituloiset tehtävät vähentyvät. Työn murroksen rinnalla tapahtuukin tulo- ja varallisuuserojen voimakasta kasvua kehittyneissä maissa. Myös Suomessa palkansaajien mediaanitulojen kasvu on pysähtynyt. Nämä ilmiöt vahvistavat toinen toisiaan.

Suomi ei kansakuntana menesty, jos uskomme tulevaisuuden nojaavan heikosti palkattuihin tilapäistöihin. On ponnisteltava sen eteen, että meille syntyy lisää parempia töitä heikosti palkatun tilapäistyön sijaan. Kolmasosan nykyisistä työtehtävistä ja ammateista ennustetaan katoavan vuoteen 2030 mennessä (Etla 2014). Taustalla on digitalisaatio ja robotisaatio sekä talouden kansainvälistyminen. Tämän kehityksen seurauksena tehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja samalla vaatimukset työntekijöiden osaamisen uudistamiseen.

Työn murros ei rajoitu ainoastaan työmarkkinoihin, vaan sillä on vaikutuksia laajemmin koko hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteisiin ja toimintaan. Tarvitsemme uuden, päivitetyn mallin yhteiskunnan kehittämiselle; kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen oli vastaus teollistumiseen. Nykyisten instituutioiden kehittäminen on yksi osa siitä. Keskustan periaateohjelman valmistelun yhteydessä on mahdollisuus pohtia näitä kysymyksiä.

Alustat ovat tällä hetkellä tulevaisuuden työstä käytävän keskustelun keskipisteessä (esimerkiksi über, upwork). Tänään Yhdysvalloissa ainoastaan 0,4 prosenttia aikuisista (600 000) työskentelee alustataloudessa (JPMorgan 2016). Heillekin se on toimeentulon täydentäjä. Alustataloudessa työskentelevien määrän ennustetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti, maailmanlaajuisesti 540 miljoonaa henkeä vuoteen 2025 mennessä (McKinsey 2015).

Uuden teknologian ei pitäisi oikeuttaa 1800-luvun työvoiman käyttötapoihin. Työtä tekevät ihmiset tarvitsevat suojaa ja turvaa tulevaisuudessakin työttömyyden, sairastumisen ja muiden riskien varalta. Teknologian pitäisi tukea ihmisiä työssään, ei heikentää heidän suojaansa tai toimeentuloaan. Meidän on löydettävä yhteiset pelisäännöt tähän teknologiseen villiin länteen. Vastaukset ongelmiin eivät voi olla yksin kansallisia tai eurooppalaisia, koska digitalous ei tunne rajoja.

Työelämän uudistumisessa hallittu evoluutio on yhteiskuntarauhan näkökulmasta parempi kuin hallitsematon revoluutio. Tulevaisuuden työelämässä on ratkaistava kysymyksiä, jotka koskevat osaamisen turvaamista, työstä - työhön –muutosturvamalleja sekä muun muassa työnteon tapoja, työaikoja, työturvallisuuskäsitettä ja uudistuvaa johtamista.

2020-luvun Suomessa perinteisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden rinnalla on nykyistä enemmän ns. epätyypillistä työtä. Verrattuna muihin Pohjoismaihin meillä tehdään vähemmän osa-aikatyötä. Itsensätyöllistäjien määrä on myös Suomessa kasvussa. Meidän on luotava malleja, jotka mahdollistavat sujuvat siirtymät palkkatyöstä yrittäjyyteen ja toisinpäin. Myös digitalisaatio, kansainvälinen kilpailu ja elinkeinorakenteen muutos kiihdyttävät muutosta.

Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä, koska meillä otetaan rohkeasti uutta teknologiaa käyttöön ja pääsääntöisesti työntekijöillä on hyvät valmiudet siihen. Työpaikoilla on huolehdittava muutoksen ennakoinnista ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Koulutusjärjestelmän tehtävä on luoda elinikäiseen oppimiseen riittävät mahdollisuudet. Se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää omat vahvuutemme, on kiinni työorganisaatioiden uudistumiskyvystä.