Ihmisten hyvinvointi parantaa sisäistä turvallisuutta

Kirjoittajat Elsi Katainen ja Markku Pakkanen

Periaateohjelmauudistus sivun yläkuva.jpg
Keskusta.fi / Periaateohjelmauudistus / Elsi Katainen ja Markku Pakkanen: Ihmisten hyvinvointi parantaa sisäistä turvallisuutta

Hyvä sisäinen turvallisuus edellyttää viranomaisten jatkuvaa ja saumatonta yhteistyötä sekä järjestöjen ja ihmisten osallistumista. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa, vaan se on seurausta siitä, miten yhteiskunta ja sen jäsenet toimivat ja millä tavalla turvallisuus otetaan huomioon jokapäiväisessä toiminnassa.

Toimivat peruspalvelut, syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisy, kaikki ryhmät huomioon ottava koulutuspolitiikka, hyvinvointia tukeva opetus, nuorista ja ikääntyneistä huolehtiminen sekä rakennetun ympäristön ja asuinalueiden viihtyisyys ja turvallisuus ovat esimerkkejä toimista, joilla luodaan perusta hyvälle sisäiselle turvallisuudelle. Aina nämä toimet eivät riitä estämään tai pysäyttämään turvallisuuden kannalta kielteistä kehitystä, ja siksi tarvitaan myös erityisiä toimia arjen turvallisuuden parantamiseksi.

Sosiaalinen eriarvoistuminen ja syrjäytyminen on koettu maassamme suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Vaikea talous- ja työllisyystilanne ei ole tätä helpottamassa ja siksi on tärkeää, etteivät ihmiset menettäisi luottamustaan yhteiskunnan toimivuuteen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Merkkejä tällaisesta kuitenkin on, kun esimerkiksi turvallisuuden takaamiseksi kansalaiset ovat jo ottaneet valtaa ja vastuuta omiin käsiinsä. Työllisyyden parantaminen sisäisen turvallisuuden takaajana korostuu erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajat ovat hämärtyneet. Maailman konfliktialueiden auttaminen on yhä enemmän myös sisäisen turvallisuuden takaamista. Muualla käytävät sodat, kuivuus, nälänhätä tai hallitsematon väestönkasvu koituvat vakavaksi uhaksi pakolaiskriisien muodossa sisäiselle turvallisuudellemme. Samaa asiaa alleviivaa myös kyberuhkien rajattomuus.

Muuttuvasta turvallisuusympäristöstä huolimatta oikeusturvajärjestelmä koetaan edelleenkin arjen turvallisuuden takaajaksi. Tuomioistuimet asettavat rikoksiin syyllistyneet oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Poliisi pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ehkäisee rikoksia ennalta yhdessä tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa.

Pelastus- ja ympäristöviranomaiset ehkäisevät onnettomuuksia ja ympäristövahinkoja. Jo syntyneistä häiriötilanteista pyritään tiedottamaan kansalaisille nopeasti - avoimuus on tärkeää. Viranomaiset tekevät kansainvälistä yhteistyötä parantaakseen rajaturvallisuutta ja hallitakseen maahanmuuttoa sekä auttaakseen maahanmuuttajia sopeutumaan uusiin oloihin.

Turvallisuuden takaamiseksi meidän on ylläpidettävä uskottava, toimiva ja avoin puolustus. Puolustusvoimat on ainutlaatuinen toimija. Kansalaiset ovat sitoutuneita ylläpitämään nykyisen puolustuskyvyn lisääntyneestä sotilasliittoutumakeskustelusta huolimatta. 

Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja kriisiytymisen ehkäisemiseksi Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että aktiivinen jäsen kansainvälisessä yhteisössä. Yhteiskunnan tulee turvata kansalaisille taloudellinen perusturva ja tasavertaiset peruspalvelut esimerkiksi sähkön, veden ja liikenne- ja viestiyhteyksien osalta. Huoltovarmuus ruuan ja energian suhteen on kansakunnan turva myös tulevaisuudessa - sen ovat maailman lisääntyneet ruokakriisit jo osoittaneet.

Suomen on pysyttävä kilpailukykyisenä ja idearikkaana kansakuntana kansainvälisessä kilpailussa. Siksi yhteisöllisyys on tulevaisuuden voimavara myös turvallisuuden näkökulmasta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Kriisinhallinnan merkitys tulee korostumaan. Yhteiskunnalla pitää olla suunnitelma siitä, miten erilaisista kriiseistä selvitään. Ihmisillä pitää olla tieto ja luottamus siitä, kuka toimii, miten ja kenen kanssa, oli sitten kysymys sotilaallisesta kriisistä, luonnonmullistuksesta tai epidemiasta.

Sotilaallinen turvallisuus, ulkopolitiikan toimivuus, yhteisön turvallisuus ja kyber-turvallisuus ovat keskeisiä kriisivalmiuden kulmakiviä. Kuitenkin kaikki toiminta lähtee yksilöstä sekä instituutioiden kyvystä opettaa miten kriisissä toimitaan.

Maahanmuuton voimakas kasvu on eittämättä vaikuttanut tilanteeseen. Se haastaa ajattelua yhteiskunnasta ja valtioista. Globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa valtioiden välisiä rajoja ei monessa mielessä ole. Tiedonvälitys on nopeaa eikä uhkakuvissa ole sellaista säännönmukaisuutta, joka helpottaisi niihin varautumista.

Pakolaiskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia, Euroopan sisäisiä ja Suomessa tehtäviä toimia. Onnistuneen kotouttamisen merkitys sisäisen turvallisuuden edistämiselle on keskeinen.

      Suomalaiseen arvomaailmaan kuuluvat rauhantyö, kansainvälinen yhteistyö ja sovinnon etsiminen. Maailmassa on yhä enemmän kriisejä, joissa ei ole suoranaisesti mukana kansallisvaltiota, vaan erilaisia radikalisoituneita ryhmittymiä. Yhteiskunnalla pitää olla valmiudet vastata haasteisiin, joissa turvallisuuspolitiikan uhkakuvat ovat muuttuneet.

Keskustalainen ajatusmaailma korostaa auttamista, ongelmanratkaisuja ja sovittelua. Pakolais- ja ilmastokriisien keskellä yhteiselle työlle on erityinen tilaus.