Toimintasuunnitelma vuodelle 2016


Saappaat-Tiles-iso-kuva.jpg
Keskusta.fi / Osallistu ja vaikuta / Toimintasuunnitelma 2016

1.    Suomi kuntoon


Keskustan tunnus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli ”Suomi kuntoon”. Haimme ja saimme äänestäjiltä valtakirjan Suomen suunnan muuttamiseen. Keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi, ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä muodosti uuden hallituksen, johon tulivat Keskustan lisäksi perussuomalaiset ja kokoomus.

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ovat mukana kaikki Keskustan vaaliohjelman keskeiset tavoitteet. Sen toteuttaminen on alkanut ripeästi. Työtä on jatkettava määrätietoisesti. Keskusta kantaa päävastuun hallitusohjelman toteuttamisesta niin, että Suomen suunta muuttuu. Talous on käännettävä nousuun, työpaikkojen määrä kasvuun ja velkaantuminen taitettava.

Keskusta toimi edellisen kerran pääministeripuolueena vuosina 2003-2011. Tuon ajan kokemukset on syytä ottaa huomioon tällä vaalikaudella.  Puolueessa pitää käydä elävää aatteellista keskustelua. Hallituksen tärkeimmät ratkaisut on valmisteltava siten, että niille hankitaan etukäteen puolue-elinten ja eduskuntaryhmän tuki aina kun suinkin mahdollista. Lisäksi ratkaisuille on saatava puolueväen hyväksyntä, mikä edellyttää hyvää sisäistä tiedonkulkua ja rakentavaa keskustelukulttuuria puolueessa. Puolueen järjestötyön vahvistamista on jatkettava kaikilla tasoilla.

Syksyllä 2015 kärjistynyt eurooppalainen pakolaiskriisi on lisännyt rajusti turvapaikanhakijoiden määrää myös Suomessa. Puolueiden on kannettava oma vastuunsa kriisin hoidosta ja turvapaikan saaneiden kotouttamisesta.

Vuonna 2016 ei järjestetä sääntömääräisiä vaaleja, mikä antaa mahdollisuuden keskittyä puolueen toiminnan vahvistamiseen. Samalla valmistaudumme jo vuosikymmenen lopun vaalisumaan, joka alkaa kuntavaaleista vuoden 2017 huhtikuussa, jatkuu maakuntavaaleilla 2017/2018 ja presidentinvaaleilla tammikuussa 2018 ja huipentuu vuonna 2019 eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.

Vuonna 2016 Keskusta

  • kantaa päävastuun Juha Sipilän hallituksen ohjelman määrätietoisesta toteuttamisesta Suomen suunnan muuttamiseksi
  • keskittyy puolueen toiminnan vahvistamiseen kaikilla tasoilla
  • aloittaa valmistautumisen vuosien 2017-2019 vaaleihin

 

2.    Periaateohjelma uudistaminen käynnistyy


Puoluehallitus nimitti lokakuussa 2015  varapuheenjohtaja Annikan Saarikon johtaman työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella puolueen periaateohjelma uudistamista.  Työ käynnistyy varsinaisesti  vuoden 2016 tammikuussa. Nykyinen periaateohjelma hyväksyttiin vuonna 2006, jolloin elettiin pitkän nousukauden huipennusta. Suomi ja maailma näyttävät tänään aivan toiselta kuin kymmenen vuotta sitten.

Puoluevaltuusto tiivisti vuonna 2013 puolueen arvot, mission ja vision. Tämä tiivistys antaa hyvän pohjan periaateohjelman uudistukselle.  Seinäjoen puoluekokous kesäkuussa 2016 saa työryhmän väliraportin ohjelman valmistelusta ja linjaa jatkoaskeleet . Periaateohjelman uudistaminen on muutenkin keskeisesti esillä puoluekokouksessa.  Sen jälkeen ohjelmaluonnos valmistellaan laajaan kenttäkäsittelyyn niin että se voidaan hyväksyä Sotkamon puoluekokouksessa vuonna 2018.  

Ohjelmatyössä käsittelyprosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin lopullisen tekstin muotoilu. Ohjelmatyön pitää kannustaa Keskustan jäseniä ja kannattajia pohtimaan puolueen olemusta ja tehtävää 2020-luvun Suomessa. Tämä edellyttää niin perinteisten kuin uusienkin toimintatapojen käyttämistä ohjelman valmistelussa. Perinteitä edustavat laajat lausuntokierrokset puolueen jäsenjärjestöissä. Uusia toimintatapoja kehitämme esimerkiksi hyödyntämällä verkon mahdollisuuksia.

Vuonna 2016 Keskusta

  • käynnistää puolueen periaateohjelman uudistamisen
  • kutsuu laajasti keskustan jäseniä ja kannattajia osallistumaan keskusteluun puolueen olemuksesta ja tehtävästä

 

3.    Kunta- ja maakuntavaalit 2017/2018

Juha Sipilän hallituksen linjaus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksesta merkitsee suurinta hallinnon uudistusta itsenäisen Suomen historiassa. Suomeen syntyy Keskustan pitkään ajama maakuntahallinto, jossa 18 maakunnan valtuustot valitaan vaaleilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta, minkä seurauksena kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat oleellisesti.

Keskusta valmistautuu muutokseen huolellisesti. Kuntavaalit ja maakuntavaalit ovat vuoden 2017-2018 suururakka. Tämä suuri hallintouudistus vaikuttaa puolueen toimintaan kaikilla tasoilla Hangosta Utsjoelle saakka.

Kunta- ja maakuntavaalien valtakunnallisen ohjelman valmistelusta vastaa puolueen kunta- ja aluetyöryhmä. Ohjelma hyväksytään ainakin kuntavaalien osalta puoluevaltuuston syyskokouksessa 2016. Jos maakuntavaalit siirtyvät vuoteen 2018, niiden ohjelmalinjausten käsittelystä päätetään erikseen.

Piirien tehtävänä on valmistella ohjelmat maakuntavaaleihin, ja kunnallisjärjestöt vastaavat paikallisten kuntavaaliohjelmien valmistelusta.

Puolueen kunta- ja aluetyöryhmä tukee ja opastaa piirejä ja kunnallisjärjestöjä ohjelmatyössä. Kunnallisjärjestöjä kannustetaan ottamaan ehdokkaat mukaan ohjelmien valmisteluun ja tiedottamaan tavoitteistaan aktiivisesti.

Ehdokashankinnassa tavoitteena on monipuolinen, tasa-arvoinen ja laadukas ehdokaslista joka kunnassa. Keskusta suosittaa oman, täyden listan asettamista kaikissa kunnissa. Ehdokkaille järjestetään koulutustilaisuuksia kunnittain tai kuntaryhmittäin. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä MSL:n kanssa. Ehdokkaat saavat myös kirjallisen tietopaketin: valtakunnallisen ohjelman, ehdokkaan oppaan sekä perustietoja kuntakentästä. Ehdokkaisiin pidetään yhteyttä sähköpostitse.

Vuonna 2016 Keskusta

  • käynnistää  ohjelmallisen ja järjestöllisen valmistautumisen vuoden 2017 kuntavaaleihin ja 2017/2018 maakuntavaaleihin
  • tukee piirien ja kunnallisjärjestöjen valmistautumista vaaleihin

 

4.    Järjestötyötä vahvistetaan

Toimintavuoden aikana jatketaan puolueen järjestötyön vahvistamista pitäen erityisesti silmällä vuoden 2017 kuntavaaleja. Kunnallisjärjestöjen valmistautumista vaaleihin tuetaan koulutuksella, jossa annetaan valmiuksia ehdokashankintaan, vaaliohjelmien valmisteluun, viestintään ja vaalikampanjoiden paikalliseen toteutukseen.

Erityistä huomiota kiinnitetään puolueen toiminnan vahvistamiseen suurimmissa kaupungeissa ja maahanmuuttajien keskuudessa.

Toimintavuoden aikana jatketaan edellisellä puoluekokouskaudella aloitettua järjestöuudistusta. Seuraavaksi ryhdytään luomaan alustaa digikeskustalle. Tavoitteena on siirtää entistä enemmän puolueen toimintoja verkkoon ja hyödyntää verkon mahdollisuuksia uusien toimintatapojen kehittämisessä.

Jäsenrekisteritietojen tarkistamisesta tehdään vuosittainen rutiini paikallisyhdistyksissä ja kunnallisjärjestöissä. Tämän helpottamiseksi selvitetään mahdollisuudet antaa suoraan jäsenyhdistyksille valtuudet rekisteritietojen päivittämiseen. Puolue suosittaa edelleen yhteisen jäsenmaksukäytännön omaksumista koko maassa.

Piirejä, kunnallisjärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä kannustetaan jatkamaan osastoverkon perkausta. Nukkuvat osastot herätetään tai liitetään toimiviin yhdistyksiin siten, että kaikissa kunnissa on vähintään yksi vireästi toimiva Keskustan jäsenyhdistys. Puolue kannustaa jäsenjäsenyhdistyksiä jäsenhankintaan.

Vuoden aikana järjestetään myös useiden ammattiliittojen vaalit mm. Pro, Metalli, Super, Sähköala, sekä Jyty. Keskusta valmistautuu vaaleihin yhdessä piirien kanssa ja tukee sitoutumattomien ja keskiryhmien Keskustalaisten Sitke-ryhmien vaalikampanjointia. Työelämää koskevissa kysymyksissä tiivistetään yhteydenpitoa ammattiliittoihin ja keskusjärjestöihin sekä niissä toimiviin henkilöihin.

Järjestötoiminnan kehittäminen on yksi painopiste puolueen politiikka- ja toimintapäivillä, jotka järjestetään Tampereella 6.-7.2.2016.

Vuonna 2016 Keskusta

  • jatkaa järjestötyön vahvistamista kaikilla tasoilla
  • ryhtyy luomaan alustaa digikeskustalle
  • jatkaa yhtenäisen jäsenmaksukäytännön toteuttamista
  • antaa valmiuksia järjestötoimintaan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella 6.-7.2.2016

 

5.    Viestintään panostetaan

Juha Sipilän hallituksen muodostamisen jälkeiset kuukaudet ovat entisestään vahvistaneet viestinnän merkitystä Keskustan toiminnassa. Pääministeripuolueen pitää kyetä jatkuvaan vuorovaikutukseen äänestäjien kanssa tilanteessa, jossa hallitus joutuu leikkaamaan kansalaisten etuja osana talouden tervehdyttämisohjelmaa. Tämä edellyttää aktiivista viestintää kaikilla foorumeilla perinteisestä mediasta some-kanaviin.

Myös Keskustan sisäistä viestintää pitää parantaa sen varmistamiseksi, että puolueen jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet pääsevät aidosti vaikuttamaan puolueen toimintaan hallituksessa ja voivat toimia keskustan viestinviejinä kansalaisten keskuudessa.
Toimintavuoden alussa toteutuu pitkään valmisteltu puolueen pää-äänenkannattajan Suomenmaan uudistus. Lehti muuttuu tilattavaksi viikkolehdeksi ja panostaa samalla verkkoon 24/7 periaatteella.

Keskusta tukee uudistusta ohjaamalla Suomenmaalle yhtä suuren osuuden puoluetuesta kuin viime vaalikaudella. Uudistumisen onnistuminen edellyttää, että puolueen jäsenet ottavat uuden Suomenmaan viikkolehden omakseen niin, että sen tilattu levikki nousee oleellisesti nykyistä suuremmaksi. Tästä syystä jäsenjärjestöjä kannustetaan edistämään Suomenmaan tilauksia.

Vuonna 2016 Keskusta

  • panostaa ulkoiseen ja sisäiseen viestintään
  • tukee Suomenmaan uudistusta

 

6.    Puolueen politiikan valmistelu

Puoluehallitus päätti lokakuussa 2015 puolueen politiikan valmistelun ja työryhmien uudistamisesta. Puoluehallitus nimesi puheenjohtajat ja jäsenet yhteensä viiteen työryhmään.

Talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Lintilä, kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajana kansanedustaja Timo Korhonen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana kansanedustaja Antti Kaikkonen. Koulutuspoliittinen työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kansanedustaja Tuomo Puumala.

Nämä työryhmät vastaavat omilla sektoreillaan puolueen linjausten valmistelusta, esimerkiksi puoluekokousaloitteiden vastausten valmistelusta.

Tärkeä rooli politiikan valmistelussa on myös eduskunnan valiokuntien keskustan ryhmillä. Politiikan valmistelussa hyödynnetään lisäksi puoluetoimiston ja keskustan eduskuntaryhmän kanslian työntekijöiden ja muiden keskustatoimijoiden osaamista.

Lisäksi puoluehallitus nimesi myös työryhmän valmistelemaan periaateohjelman uudistusta.

Vuonna 2016 Keskusta

  • tukee puolueen politiikan valmistelua tehokkaalla työryhmien ja muiden toimijoiden osaamisella
  • hyödyntää politiikan valmistelussa puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän osaamista
  • huolehtii puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän hyvästä yhteistyöstä politiikan valmistelussa
  • käyttää entistä paremmin hyödyksi tutkimustietoa

 

7.    Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016


Toimintavuoden päätapahtuma on Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluekokouksessa linjataan periaateohjelman uudistusta.

Seinäjoen puoluekokous on samalla juhlakokous, sillä vuonna 2016 tulee kuluneeksi 110 vuotta Suomen Maalaisväestön Liiton ja Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi puoluekokous kutsuu ansioituneita puolueen jäseniä Keskustan kunniajäseniksi. Jäsenjärjestöjä kehotetaan esittämään puoluehallitukselle tämän huomionosoituksen ansaitsevia henkilöitä huhtikuun loppuun mennessä.

Turun puoluekokouksessa päätetty sääntöuudistus antaa jäsenjärjestöille mahdollisuuden nimetä entistä enemmän virallisia edustajia puoluekokoukseen. Jäsenjärjestöjä kannustetaan käyttämään tätä oikeutta niin, että Seinäjoen puoluekokouksesta muodostuu keskustalaisen kansanliikkeen suurtapahtuma myös osanottajien määrällä mitattuna.

Vuonna 2016 Keskusta

  • pitää sääntömääräisen puoluekokouksen Seinäjoella 10.-12.6.2016
  • linjaa puoluekokouksessa puolueen periaateohjelman uudistusta ja kutsuu uusia kunniajäseniä puolueen perustamisen 110-vuotisjuhlan kunniaksi

 

8.    Kansainvälinen toiminta

Suomen turvallisuusympäristön muutokset, maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi korostavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä myös puoluetasolla. Vuonna 2016 Keskusta jatkaa osallistumistaan kansainväliseen yhteistyöhön omien kansainvälisten viiteryhmiensä sisällä että sujuvan kahdenvälisen yhteistyön merkeissä.
Euroopan liberaalidemokraattinen puolue ALDE on Keskustan keskeinen eurooppalainen viiteryhmä. ALDE-yhteistyötä ylläpidetään paitsi Euroopan parlamentin puitteissa, myös osallistumalla ALDE:n kokouksiin, keskusteluun ja päätöksentekoon. Myös maailman liberaalipuolueiden kattojärjestö Liberal Internationalin toimintaan osallistutaan entiseen tapaan.

Toimintavuoden aikana Keskusta ylläpitää tiiviitä kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisiin sisarpuolueisiimme sekä muihin yhteistyökumppaneihimme. Keskustan puoluekokoukseen kutsutaan läheisiä yhteistyökumppaneita tarkkailemaan kokousta.
Keskustan, Keskustanuorten, Keskustan Opiskelijaliiton sekä Keskustan europarlamenttiryhmän yhteinen EU-harjoitteluhanke on osoittautunut toimivaksi ja sitä jatketaan myös vuonna 2016.

Euro-apila –uutiskirjettä uudistetaan ja sen säännöllistä julkaisemista jatketaan. Tavoitteena on herätellä suurempaa kiinnostusta EU:n asioita ja europarlamentaarikkojemme toimintaa kohtaan ja kertoa keskustalaisia näkemyksiä ajankohtaisista eurooppalaisista kysymyksistä.

Keskusta osallistuu vuonna 2016 aktiivisesti myös keskeisimpiin vuosittain järjestettäviin yleisötapahtumiin, kuten Eurooppa-päivään sekä Maailma kylässä -festivaaleihin. Myös omia kansainväliseen toimintaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyviä tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Vuonna 2016 Keskusta

  • jatkaa aktiivista toimintaa kansainvälisissä viiteryhmissään
  • kehittää kahdenvälisiä suhteita pohjoismaiden sisarpuolueiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa
  • kannustaa jäseniään osallistumaan kansainväliseen toimintaan yhteistyössä piirien kanssa

 

9.    Puolueen talous

Osana valtiontalouden säästötoimia Sipilän hallitus on leikannut puoluetukea vuoden 2016 budjetissa. Tämän seurauksena Keskustan puoluetuki nousee prosentuaalisesti tuntuvasti vähemmän kuin kansanedustajien määrä kasvoi vaaleissa.
Keskusta jatkaa tiukkaa taloudenpitoa myös alkaneella vaalikaudella. Puoluetoimiston henkilöstökulut pidetään korkeintaan edellisen vaalikauden tasolla. Lisäresurssit ohjataan puolueen toimintaan ja piirijärjestöjen tukeen. Piirien puoluetuen jakoperusteet säilyvät ennallaan vuonna 2016. Mahdollisista muutoksista päätetään huolellisen valmistelun jälkeen vuoden 2017 talousarviossa.

Puoluehallituksen tavoitteena on saada puolue velattomaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensi vuodesta lähtien puoluetuesta ryhdytään säästämään varoja vuodesta 2017 lähtien käytäviä vaaleja varten.

Vuonna 2016 Keskusta

  • Keskusta on velaton puolue ja jatkaa tarkkaa taloudenpitoa
  • varautuu taloudellisesti vuosien 2017-2019 kuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, presidentinvaaleihin, eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin