Suomi ei ole tavoittanut vielä edes niitä päästövähennyksiä, joihin Lipposen hallitus sitoutui. Sen mukaan meidän olisi ensi vaiheessa palattava päästöissä vuoden 1990 tasolle. Olemme vielä paljon tuon tason yläpuolella ja uudet paljon kunnianhimoisemmat vähennystavoitteet ovat tulossa.
Vähennystavoitetta ei voi sälyttää yksinomaan suurille ns. päästökauppajärjestelmän piirissä oleville laitoksille vaan Suomen olisi kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi löydettävä erityisesti keinot vähentää liikenteen ja lämmityksen päästöjä. Siksi hallitus teki radikaalin verouudistuksen. Kovimpien "syöppöjen" hinta nousee kymmenillä tuhansilla euroilla eli niiden kauppa toivottavasti loppuu kokonaan ja vastaavasti vähäpäästöisimpien autojen hinta alenee tuhansilla euroilla.
Uskon, että näemme autojen tekniikan kehittyessä ajan, jolloin tyypillisin auto kuluttaa reilut neljä litraa satasella. Ja kun polttoaineeseen pakotetaan lainsäädännöllä enemmän ja enemmän biopolttoainetta, voidaan muutamassa vuosikymmenessä henkilöautoliikenteen päästöt puolittaa nykyisestään.
Suomi ei ole tässä yksin. Myös monet muut maat ovat suuntaamassa vero-ohjausta saman suuntaiseksi ja se vaikuttaa autojen valmistajiin. Olin jo 1990-luvun alussa eräässä kansainvälisessä uusiutuvan energian konferenssissa, jossa eräs alustaja totesi kuivakkaasti. Keskimääräinen auto painaa yli tonnin ja sen kyydissä on normaalisti yksi ihminen ja auto kulkee ruuhkista ja liikennevaloista johtuen keskimäärin 20 kilometrin tuntinopeutta. Hän totesi, että samaan suoritukseen pystyttäisiin paljon käytettyjä moottoreita pienemmillä koneilla ja huomattavasti kevyemmillä autoilla. Nyt yli sadan hevosvoiman moottori kuljettaa 90 prosenttisesti auton painoa. Se oli hyvin kuvailtu.
Asumisen puolella on löydettävä jotain samanlaista. Siihen hallituksen on kyettävä vastaamaan ilmasto- ja energiaselonteossa, jonka on valmistuttava kevään lopulla. Lämmityksen puolellakin voidaan käyttää keppiä, porkkanoita ja määräyksiä. |