Viimeiset kymmenen vuotta

Keskusta.fi / Keskusta / Viimeiset kymmenen vuotta
Vuosi 2003 jäi poliittiseen historiaan vuotena, jolloin Suomi sai ensimmäisen kerran pääministerikseen naisen. Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta saavutti vaalivoiton ja nousi kahdeksan vuoden oppositiokauden jälkeen hallitukseen.

Irak-asian vuoksi Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta kesäkuussa. Keskustan, Sdp:n ja Rkp:n yhteishallituksen pääministeriksi valittiin Matti Vanhanen, joka myöhemmin syksyllä nousi myös Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi.

Keskusta juhli vuonna 2006 satavuotiasta taivaltaan Suomen politiikassa ja historiassa. Puolue vietti juhlavuottaan monin eri tavoin. Valtakunnallisia juhlatapahtumia olivat Oulun puoluekokous ja sen näyttävä pääjuhla kesäkuussa sekä lukuisat seminaarit, juhlavastaanotto ja juhlaristeily.

Matti Vanhasen kaksi hallituskautta vuosina 2003-2010 olivat Keskustalle työntäyteistä poliittisen ja järjestöllisen toiminnan aikaa. Vanhasen hallitusten pitkäjännitteisen politiikan tulokset näkyivät muun muassa kansantalouden kasvuna, lisääntyneinä työpaikkoina ja lyhentyneinä hoitojonoina. Toisen hallituskauden loppupuolta varjostivat vaalirahoituksesta virinnyt julkinen keskustelu, vaalirahatutkimukset, Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt kansainvälinen talouskriisi ja Suomen talouden näkymien heikentyminen.

Keskusta jatkoi johtavana hallituspuolueena työtä vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen rakentamiseksi. Puolueen politiikan johtoajatuksena oli suomalaisen työn ja toimeentulon turvaaminen koko maassa. Keskustajohtoinen hallitus vastasi uhkaavaan taantumaan voimakkaalla elvytyksellä työllisyyden turvaamiseksi.

Tultaessa 2010-luvulle Keskustan politiikan painopisteeksi nousi Suomen vieminen kansainvälisen talouden taantuman yli ja kasvun edellytysten rakentaminen. Keskustan lähtökohtana tehdyissä päätöksissä oli Suomen ja suomalaisten edun puolustaminen.

Matti Vanhanen luopui tehtävästään kesäkuussa 2010 Lahden puoluekokouksessa. Keskustan puheenjohtajaksi ja pääministeriksi valittiin Mari Kiviniemi. Kiviniemen johtama hallitus ja eduskunta päättivät vaikeassa poliittisessa tilanteessa Suomen osallistumisesta Euroopan talouden vakauttamisratkaisuihin. Tämä heijastui myös kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Keskusta kärsi vaalitappion, joka johti oppositioon. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Keskusta nosti profiiliaan presidentinvaaleissa tammikuussa 2012. Kannatuksen lasku saatiin kampanjan myötä käännettyä positiiviseksi toimintavireeksi puolueessa.

Kesällä Rovaniemellä 2012 Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juha Sipilä. Keskusta sai torjuntavoiton syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Vuonna 2013 Keskusta on noussut mielipidemittauksissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Keskusta pyrkii rakentavalla politiikallaan tuomaan esille omat vaihtoehtonsa Suomen selviämiseksi taloudellisesta taantumasta.